Soteran Hankkeet

MonIA

Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille -projekti

MonIA on tutkimus- ja suunnitteluhanke, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja muistisairaiden asumiseen. Hankkeen lähtökohtana on palveluita tarvitsevien muistisairaiden asumisen integroiminen tavalliseen asuinyhteisöön, asumisen eriytymisen välttäminen sekä ikääntyneiden ja muistisairaiden osallisuuden tukeminen. Tavoite on tutkia asumisen ratkaisuja, joissa muistisairaan ei tarvitse muuttaa pois omasta asunnostaan sairauden edetessä. Hanke kehittää malleja, jotka tukevat laadultaan hyvää asumista sekä palveluiden ja muun avun tuomista kotiin. MonIA-projektin tuloksia voivat hyödyntää niin suomalaiset kunnat, palveluntuottajat, yritykset kuin suuri yleisö.  

Lisätietoja varten, ota yhteyttä: 
Professori Laura Arpiainen, [email protected]
Senior scientist, TkT, Ira Verma [email protected]

LÄHIÖPRIDE 

Lähiöpride projekti on osa ARA:n Lähiöohjelmaa (2020-2022). Projektin tavoitteena on edistää lähiöympäristöjen kestävää korjaamista tunnistamalla niiden arvotekijöitä asukkaille ja osallisille. Hankkeessa pyritään edistämään lähiöiden ja lähiöympäristöjen käyttämättömien potentiaalien tunnistamista ja esiin tuomista. Keskeistä on lähiöihin liittyvän kestävän kehityksen kokonaisvaltainen näkökulma, jossa yhdistyvät fyysinen/ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys. SOTERAn tutkimusosuus liittyy on sosiaaliseen kesävyyteen

Lue lisää 

Lisätietoja: Ira Verma [email protected]

RESCUE

Sotera toimii osana Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristössä (Real Estate and Sustainable Crisis Management in Urban Environments RESCUE). Keskitymme hankkeessa tarkastelemaan, miten sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi tulee huomioida rakennettua ympäristöä koskevien kriisitilanteiden hallinnassa. Tuotamme tietoa muun muassa siitä, miten tilat, rakennukset ja maankäyttö tulisi suunnitella, organisoida ja hallinnoida erilaisissa kriisitilanteissa eri sidosryhmiä tukevalla tavalla. 

Lue lisää

Lisätietoja varten, ota yhteyttä: 
Professori Laura Arpiainen, [email protected]

Sote-käytöstä poistuvien tilojen kehittäminen resurssiviisaasti 

Tämä tutkimushanke selvittää, miten kunnat voivat hyödyntää ja kehittää vapaaksi jääviä tiloja, joita ei jatkossa tulla käyttämään sote-palveluiden järjestämiseen. Hanke keskittyy rakennusten käytön kehittämiseen uusiokäytön näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia esimerkkejä sote-rakentamisen uusiokäytöstä on? Minkälaisia konsepteja, malleja ja näkökulmia voidaan hyödyntää ja tulee ottaa huomioon sote-rakennusten uusien käyttötarkoitusten suunnittelussa Suomessa?

Hankkeessa selvitetään ratkaisuja, jotka huomioivat rakennuskannan resurssiviisaan kehittämisen niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävällä tavalla. Hankeen lopputuloksena syntyy arviointityökalu sote-rakennusten kehittämiseen uusiokäytön, tilaratkaisujen ja arkkitehtuurin näkökulmasta.

Hankeelle on myönnetty Kunnallisalan kehittämissäätiön apuraha 
Lisätietoja: [email protected]

Lue lisää

VN TEAS
YK:n vammaissopimus ja rakennetun ympäristön esteettömyys, tulevaisuuden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeet 

Selvitys tarkastelee lainsäädännön toimivuutta ja ohjaustarpeita sekä esteettömyyden nykytilaa rakennetussa ympäristössä YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Raportissa esitetyt suositukset perustuvat kartoitukseen, kyselyihin ja työpajoihin, joihin osallistui kokemustoimijoita ja sidosryhmiä. Kansainvälinen vertailu koskee lainsäädäntöä ja toimintatapoja, joilla rakennetun ympäristön esteettömyyttä edistetään. Hankkeen osana toteutetussa kansainvälisessä lainsäädäntövertailussa on tarkasteltu verrokkimaiden esteettömyyslainsäädäntöä ja toimintatapoja, joilla esteettömyyttä edistetään. Toteutimme hankkeen poikkitieteellisessä työryhmässä, johon osallistui myös kansainvälisiä asiantuntijoita OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta. 

Lue lisää

Lisätietoja varten, ota yhteyttä: 
Professori Laura Arpiainen, [email protected] 
Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, Åkerblom arkkitehdit, [email protected] 
Niina Kilpelä, yliarkkitehti, ympäristöministeriö, [email protected] 

VN TEAS
Sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät 

Selvitys esittää sote-kiinteistöinvestointien arvioinnin ja hankesuunnittelun tueksi tulevaisuuteen katsovan laskentamallin sekä arviointikriteeristön. Vertailemme selvityksessä sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen määrää sekä laskentamallin tuottamia ennusteita eri sairaanhoitopiirien alueilla. Tämän lisäksi nostamme esiin kansainvälisiä esimerkkejä terveysalan kehityssuunnista sekä siitä, miten teknologia hyödynnetään terveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa sekä palvelujen tuotantomalleissa. Esimerkit antavat viitteitä siitä, miltä tulevaisuuden sairaalat voisivat näyttää ja millaisten kotiin vietävien palveluiden ja teknologioiden tukemina ikääntyneet saattava tulevaisuudessa asua. 

Selvitys tukee kiinteistöinvestointeja suunnittelevia ja suunnitelmia arvioivia tahoja tarjoamalla arviointiviitekehyksen, jossa on tunnistettu eri näkökulmia, joita tulisi huomioida investointia suunniteltaessa. Arviointikehyksessä tarkasteltavana ovat niin ennusteet väestön palvelutarpeen kehityksestä, teknologian ja toimintatapojen muutoksesta kuin olemassa olevien kiinteistöjen sijainti, kunto ja soveltuvuus sekä hyvinvointialueen strategia ja siinä palvelutuotannon kehitykselle asetetut tavoitteet.  

Lue lisää

Lisätietoja varten, ota yhteyttä: 
Professori Laura Arpiainen, [email protected]

Elinvoimainen Taajama  

Elinvoimainen taajama -tutkimushanke etsi menettelytapoja ja ratkaisuja väestöltään vähenevien ja ikääntyvien taajamien elinvoiman lisäämiseen rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Tarkastelimme hankkeessa taajamien elinvoimaisuutta asumisen, palvelujen, saavutettavuuden, yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin näkökulmista. Hankkeen tavoite oli tunnistaa uusia tapoja taajamarakenteen kehittämiseen sekä rakennuskannan käytön monipuolistamiseen. Hanke toteutettiin konsortiona, johon kuului Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), ympäristöministeriö, Harjavallan, Keuruun, Kurikan ja Pertunmaan kunnat sekä Suupohjan kuntayhtymä.Käytimme hankkeessa osallistavan suunnittelun menetelmiä, ja vuorovaikutteiseen kehittämisprosessiin osallistui tutkijoiden ja asiantuntijoiden lisäksi kuntien asukkaita, virkamiehiä ja päättäjiä. Jokaiseen tapausesimerkin keskustaajamaan laadittiin myös kehittämissuunnitelmat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen maisterivaiheen opiskelijoiden toimesta. Suunnitelmat olivat samalla näiden opiskelijoiden lopputöitä.

Lue lisää