YHTEISKEHITTÄMINEN: SAKSALAIS-SUOMALAINEN VAIHTO

Paikalliset työpajat

Ensimmäinen työpaja Lauschassa (5.–8.5.2022) 

Puolangan paikallisten sidosryhmien ja Aalto-yliopiston tutkijoiden ensimmäinen vaihtovierailu Lauschaan tapahtui toukokuun alussa 2022.Projektiryhmä tutustui Lauschan kaupunkiin ja sen lasinvalmistushistoriaan, sai tietoa kaupungin lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuurin nykytilasta, osallistui vuotuiselle ruoka- ja Mellichstöckdooch-retkeilyfestivaalille sekä vieraili punk rock -konsertissa Kulturkollektiv Goetheschulessa, joka on yksi kumppaneistamme tässä projektissa.

Yksi iltapäivä oli varattu ensimmäiselle kahdesta työpajasta, jonka suunnitteli ja ohjasi Steffen Präger Kulturhansen-kansalaisjärjestöstä, jolla on pitkäaikainen asiantuntemus pienten kuntien ja kaupunkien aloitteiden ja start-up-yritysten tukemisesta. Työpajaan osallistui vieraita Suomesta sekä erilaisia sidosryhmiä Lauschasta, mukaan lukien kaupunginvaltuuston, hallinnon, oppilaitosten jäseniä, taiteilijoita ja aktivisteja. Vaikka aika oli rajallinen ja kielimuurit haittasivat, molempien maiden osallistujat onnistuivat ymmärtämään toistensa kantoja ja näkemyksiä Lauschasta, Puolangasta ja heidän kaupunkinsa ominaispiirteistä, vahvuuksista ja heikkouksista.

Vaikka molemmat paikkakunnat pitävät yleistä elinkelpoisuuttaan korkeana, vaihto herätti keskustelua ja toi esiin tärkeitä eroja: erot järjestelmissä, kuten terveydenhuollossa (naapurikaupungin julkinen terveydenhuolto Lauschassa, yksityistetty, liikkuva terveydenhuolto Puolangalla), asuminen (Puolangan kausiluontoiset työpaikat, omistusasunto ja vajaakäyttöasteen nousu Lauschassa), kunnalliset kotitaloudet (Lauschassa pitkäaikainen säästöpolitiikka vs. Puolangan anteliaampi valtiontuki) ja koulutus (lapsia huomattavasti vähemmän sairaanhoitajaa ja opettajaa kohden Puolangan päiväkoti ja koulu). Molemmat paikkakunnat kamppailevat kuitenkin vähenevän joukkoliikenteen ja autoriippuvuuden kanssa.

Osallistujat huomasivat myös työpajassa – muualla opiskelevien, mutta silti kotipaikkakuntaansa kiintyneiden nuorten panostusten johdosta – että nuorten monipaikkaisuus voi olla voimavara. He pysyvät kiintyneinä kotikuntaan ja vierailevat säännöllisin aikavälein , osallistuen paikalliseen taiteeseen (lasitaiteilijat, muusikot) sekä yhdistyksiin ja ovat siten osa yhteisön elämää.

Tämän työpajan tulokset dokumentoitiin ja niihin palattiin myös toisessa työpajassa, joka pidettiin Puolangalla elokuussa 2022.

Toinen työpaja Puolangalla (2.–5.8.2022)

Toinen työpaja järjestettiin Puolangalla elokuussa, ja saksalainen tiimi sai mahdollisuuden vierailla omakohtaisesti paikan päällä Puolangalla. Osa kuntien edustajista olivat tavanneet toisensa jo aiemmin ja saattoivat jatkaa keskustelua samoista aiheista uudesta näkökulmasta. Työpajaan osallistui myös paikallisia, jotka eivät olleet osallistuneet Lauschan-vierailuun. Tutustuimme yhdessä Puolankaan ja sen ympäristöön sekä vierailimme paikallishallinnossa, uusissa yrityskehitysprojekteissa, erilaisissa matkailukohteissa, paikallisissa aloitteissa sekä koulutus- ja liikuntapaikoissa.

Äskettäin rakennetuissa päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajan tiloissa vieraillessa yksi erittäin tärkeä aihe oli kunnan taloudellinen tilanne. Lauschalaiset vieraat ihmettelivät, miten Puolanka mahdollistaa hankkeiden rahoittamisen kaupungin kutistumisesta huolimatta. Vieraat huomasivat myös Puolangan uusien rakennusten määrän ja ehdottivat, että rakennukset ovat kulttuuriperinnöksi katsottavaa omaisuutta, ja niitä voidaan kunnostaa paikan identiteetin  ja sen historian turvaamiseksi. Vieraat huomasivat myös, että Puolangan suuri monipaikkakuntaisten lukumäärä (ihmisiä, jotka työskentelevät ja/tai asuvat useammalla paikkakunnalla) vaikuttaa Puolangan palvelutarjontaan. Ihmisten määrän kaksinkertaistuessa kesällä ja lomien aikana kuluttajia riittää kahdelle marketille kunnan keskustassa.

Työpajan aikana vieraat Lauschastakeskustelivat Puolangasta saamistaan vaikutelmista, siitä mitä he olivat oppineet paikasta, ja vaihtoivat ajatuksia. Vanhemmat osallistujat Puolangalta ottivat esille useita tärkeitä asioita. He totesivat, että monet aiemmin saatavilla olleet valtion palvelut ovat poissa, ihmiset ovat muuttaneet Puolangalta ja nyt vallitsi vahva tunne palveluiden ja ihmisten menetyksestä. He havaitsivat myös ajattelutapojen eroja ja kertoivat, etteivät nuoret ole mukana Puolangalla järjestettävässä toiminnassa. Heidän mielestään ikääntyville suunnattuja aloitteita on paljon, kun taas nuoret eivät järjestä omia. Yksi nuorista osallistujista haastoi tämän väitteen. Hän korosti, että esimerkiksi Puolangan pessimisti yhdistyksessä on mukana monia nuoria, mutta heidän tapansa tehdä asioita on erilainen kuin vanhemman sukupolven. Työpajassa keskusteltiin myös vapaaehtois- ja palkkatyön tasapainosta: minkä voi antaa kansalaisyhteiskunnan hoidettavaksi ja mitä valtion tai kunnan tulisi järjestää.

Molempien työpajojen tulokset kertovat hankkeen yleisistä tuloksista.

Future Search -konferenssi Lauschassa (2.-4. syyskuuta)

Kahden työpajan lisäksi saksalainen tiimi järjesti ja toteutti “Future Search” -konferenssin Lauschassa syyskuussa 2022. Paikallinen sidosryhmä (ns. ohjausryhmä) määritteli ja valmisteli tapahtuman tavoitteen ja sisällön. Tällaisen muodon on tarkoitus helpottaa tulevaisuuden tekemiseen osallistuvaa prosessia. Lauschassa seurasi mottoa "Wies wor wat nümmr – Ower wie wellmer`s denn? (paikallista murre, käännettynä: ”Se ei koskaan tule olemaan niin kuin se on ollut menneisyydessä - mutta mitä haluamme tulevaisuudelle?”) Jopa 40 paikallista asukasta työskenteli yhdessä kahden ja puolen päivän ajan ja keskusteli oleellisista seikoista, kehitti tulevaisuuden visioita ja muunsi utopistisia ideoita toteuttamiskelpoisiksi työpaketeiksi ja projekteiksi. Lopputuloksena luotiin suunnitelmat 11 mahdolliselle projektille, joista osa on nyt toteutumassa.

Muutama viikko tapahtuman jälkeen ohjausryhmä kokoontui jälleen viimeiseen pohdiskeluun. Hyviä projekteja ja ideoita kehitettiin (tästä ryhmä on yksimielinen), mutta ne rajoittuvat sellaisiin asioihin, jotka ihmiset voivat toteuttaa itse ja joihin he voivat vaikuttaa paikallisesti (niin sanotusti ”toteuttaa sisäpoliittisesti”). Tämä koskee julkisen tilan ylläpitoa ja kaunistamista, juhlien ja tapahtumien parempaa yhteensovittamista eri yhdistysten jäsenten kautta, tai pyrkimystä dokumentoida avoimia asuntoja ja kehittää strategioita niiden markkinoimiseksi. ”Ulkopuolinen politiikka”, mm. Lauschan etujen poliittisen edustuksen puute paikallishallinnon tason ulkopuolella, oli puutteellista, ryhmä pohti. Tämä nähtiin oireena kutistuvien kuntien rakenteellisista ongelmista, joiden haasteet ovat suuret, mutta mahdollisuudet muokata niitä rajalliset niin poliittisesti, henkilöstöllisesti kuin taloudellisestikin. Samalla tavoin vapaaehtoistyö ja paikalliset aloitteet eivät voi täyttää kaikkia tyhjiöitä, jotka avautuvat väestön vähenemisen, ikääntymisen ja rajallisten taloudellisten resurssien edessä.

Tulevaisuuden konferenssin tulokset tekivät selväksi, että Lauschan kansalaisyhteiskunta on kaupunkien elinkelpoisuuden kannalta keskeinen voimavara, mutta myös sen, että keskeisimmät vivut ovat paikallisen yhteisön ulottumattomissa, eikä niitä näin ollen voida käsitellä osallistuvassa muodossa, kuten Future Search -konferenssissa. Siitä huolimatta hyviä, paikallisesti toteutettavia hankeideoita on syntynyt ja ne ovat jopa toteutusvaiheessa. Kaikilla näillä keinoilla on tarkoitus tukea kaupungin elämänlaatua, kuten verkostoitumista, vihreää infrastruktuuria, kohtaamispaikkoja, paikallismediaa sekä tiedotuksen ja tuen järjestämistä (kotitaloustason) vihreän energian investoinneille.