Väitöskirjatutkija mikroaaltotekniikan seuraavan sukupolven matkaviestintään

Tämä on käännös alkuperäisestä ilmoitustekstistä, tutustuthan alkuperäiseen englanninkieliseen vastaavaan ilmoitukseen.  

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 13 000 opiskelijaa ja yli 4500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä. Monimuotoisuus on osa meitä, ja teemme jatkuvaa työtä yhteisömme monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseksi. Siksi kannustammekin päteviä hakijoita taustasta riippumatta liittymään yhteisöömme.

Elektroniikan ja Nanotekniikan laitoksella (ELE) (The Department of Electronics and Nanoengineering) tehdään laaja-alaista tutkimusta sähkömagnetismin, mikro- ja nanoteknologian, radiotekniikan ja avaruusteknologian aloilla. ELE on osa Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulua.

Etsimme nyt lahjakasta ja erittäin motivoitunutta

Väitöskirjatutkijaa mikroaaltotekniikan alalle seuraavan sukupolven matkaviestintään

Matkapuhelinteollisuus on panostanut merkittävästi viidennen sukupolven (5G) matkapuhelinverkkojen parantamiseen tavoitteenaan edistyksellinen 5G ja kuudennen sukupolven (6G) verkot. Yksi näiden seuraavan sukupolven radioteknologioiden merkittävimmistä ominaisuuksista on parempi palvelun kattavuus ja suuremmat tiedonsiirtonopeudet. Kattavuus ja tiedonsiirtonopeus ovat kuitenkin keskenään ristiriitaisia tavoitteita, sillä radioteknologiat, jotka tarjoavat runsaasti kaistanleveyttä kasvavien tiedonsiirtonopeuksien mahdollistamiseksi, ovat samalla alttiimpia signaalitehon häviöille ilmateitse. Tämä on ensimmäinen tekninen haaste, johon keskitytään väitöstyössä. Tämä ristiriita korostuu sisätilojen käyttäjien osalta, erityisesti matala- ja nollaenergiarakennuksissa, koska tiiviisti eristetyt, ilmatiiviit rakenteet estävät myös radiotaajuisten aaltojen kulun erittäin tehokkaasti.

Toinen seuraavan sukupolven matkapuhelinverkkojen merkittävä ominaisuus on ympäristön yksityisyyttä kunnioittava aistiminen ja kohteiden paikantaminen hyödyntämällä jo olemassa olevia radioviestintäsignaaleja. Ympäristön aistiminen ja sisätilojen käyttäjien paikantaminen, joiden tavoitteena on energian ja tilan tehokas käyttö sekä turvallisuuden ja suojan parantaminen rakennuksessa, toteutetaan tyypillisesti erilaisten kameroiden avulla. Optisiin kameroihin tukeutuminen sisältää kuitenkin riskin yksityisyyden loukkaamisesta. Tämä on toinen tekninen haaste, jota käsitellään väitöskirjatyössä. Näihin kahteen haasteeseen vastataan kehittämällä sisätilojen rakennuselementtejä, jotka parantavat sisätilojen radiokattavuutta sekä mahdollistavat ympäristön aistimisen ja käyttäjien paikantamisen.

Asentamalla monia pienitehoisia sisätilojen radioelementtejä, jotka on yhdistetty tukiasemaan, käyttäjän läheisyys johonkin näistä elementeistä varmistaa hyvän signaalikattavuuden. Radiotaajuudet tavoittavat käyttäjät vähemmällä määrällä rakennusrakenteiden aiheuttamia häiriöitä, mikä johtaa pienempiin häviöihin verrattuna viestintään ulkotukiasemien kanssa. Lisäksi radiopohjainen aistiminen ja paikantaminen ei luontaisesti kykene havaitsemaan yksityisyydelle arkaluonteisia tietoja ihmisistä, kuten heidän fyysistä ulkonäköään. Antenneilla varustetut rakennuselementit, kuten seinät, ikkunat, ikkunan tai oven kehykset, ovat siksi houkutteleva ratkaisu sekä sisätilojen radiokattavuuden että ympäristön ja kohteiden paikantamisen toteuttamiseen yksityisyyttä kunnioittaen.

Työnkuvaus

Tehtävässä menestyvä opiskelija suorittaa laajan valikoiman tutkimustoimintoja, jotka käsittävät antennien suunnittelua, monifysikaalista analyysiä antenneilla varustetuista rakennuselementeistä, niiden paikan päällä suoritettavia mittauksia ja karakterisointia sisätiloissa sekä lopulta sisätilojen havainnointia menetelmien ja/tai kohteiden paikantamisen tutkimusta näiden antenneilla varustettujen rakennuselementtien avulla. Väitöskirjatyö toteutetaan aina yhteistyössä vanhemman tohtoriopiskelijan ja/tai postdoc-tutkijan kanssa. Yksityiskohtaiset ohjeet tutkimuksen toteuttamisesta ja suoritettavista kursseista antaa vanhempi tutkija sekä ohjaaja, erityisesti ensimmäisten 1,5 vuoden aikana. Tämän jälkeen opiskelijan odotetaan lisäävän itsenäisyyttään tutkimuksen toteuttamisessa, jotta hän voi lopulta kirjoittaa väitöskirjan itsenäisesti opintojen lopussa.

Väitöskirjatyöhön sisältyy pakollisten 40 opintopisteen kurssien suorittaminen ja sähkötekniikkaan liittyvien kurssien avustaminen kahden tai kolmen lukukauden ajan. Palkka kattaa kurssien suorittamisen opiskelijana ja opetusavustajana toimimisen ajan. Tutkimustyöhön kuuluu usein vaativia numeerisia suunnittelu- ja simulointitehtäviä tehokkailla työasemilla, sekä kokeellisia tehtäviä antenneilla varustettujen rakennuselementtien valmistamisessa ja mittaamisessa. Säännöllisiä tapaamisia järjestetään saman tutkimusryhmän kollegoiden, ohjaajien ja valvojan kanssa. Näin ollen opiskelu edellyttää, että opiskelija on läsnä toimistolla sovittuina työaikoina.

Kelpoisuus ja vaatimukset

Väitöskirjatutkijan tehtävä edellyttää hakijalta englannin kielitaitotodistusta sekä relevanttia sähkötekniikan alan maisterintutkintotodistusta; katso tältä sivulta Hakukelpoisuus ja kielitaitovaatimukset tohtorivalinnoissa | Aalto-yliopisto lisätietoja - sivulla on myös mainittu tapaukset, joissa edellä mainittuja todistuksia ei vaadita.

Lisäksi hakijalta odotetaan korkeaa keskiarvoa ja erinomaisia arvosanoja kursseista, jotka käsittelevät sähkömagneettisia kenttiä, antenneja ja mikroaaltotekniikkaa. Voit olla vastavalmistunut maisteri sähkötekniikan alalta, tai sinulla voi olla jo hankittua kokemusta antenneista, mikroaaltokomponenteista ja/tai -järjestelmistä teollisuuden parissa. Odotamme avoimuutta uudelle tutkimukselle, innokkuutta oppia lisää ja soveltuvuutta tiimityöhön. Lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta numeerisesta laskennasta ja sähkömagneettisista simulointityökaluista.

 
Tutkimusryhmä
Tutkimusryhmällä (https://research.aalto.fi/en/organisations/katsuyuki-haneda-group-2), joka avaa tämän hakuilmoituksen, on laaja kokemus antenneista, radiotaajuuslaitteista ja -mittauksista, radioviestinnästä ja tutkateknologioista, kuten useat arvostetuissa lehdissä ja konferensseissa julkaistut tieteelliset artikkelit osoittavat. Väitöskirjatutkija työskentelee monitieteisessä tutkimusryhmässä, jossa on mukana rakennusfysiikan asiantuntijoita, jotta antenneilla varustettujen rakennuselementtien monitieteiset tutkimukset voidaan suorittaa tehokkaasti. Tutkimusympäristömme hyötyy koulun laajasta laskennallisesta ja kokeellisesta infrastruktuurista, kuten pääsystä klusteritietokoneisiin, mikroaalto- ja millimetriaaltoihin sekä terahertsilaitteistoihin, kaiuttomaan huoneeseen ja monitaajuuskanava-analysaattoreihin. Tutkimusryhmään kuuluu kaksi tiedekunnan jäsentä ja kuusi tohtoriopiskelijaa, joille järjestetään eri kokoisia tapaamisia säännöllisesti. Akateemiset tutkijat sekä maisteri- ja kandidaattiopiskelijat vierailevat ryhmässä usein lyhytaikaisissa yhteisprojekteissa. Ryhmän vuosittaiset hyvinvointikyselyt ovat osoittaneet parempia tuloksia lähes kaikilla osa-alueilla kuin kansallinen keskiarvo. Ryhmä on vastannut useista palkituista perus- ja jatko-opintokursseista. Akateemiset tutkimusvierailut yliopistokumppaneille ja harjoittelut teollisuuskumppaneilla ovat suosittuja ryhmän jäsenille, sillä ne rikastavat kokemusta, laajentavat maailmankatsomusta ja tutkijaverkostoja. Ryhmä on myös ollut mukana merkittävissä yhteistyöprojekteissa teollisuuden kanssa, kuten Euroopan Horizon 2020 -lippulaivahankkeissa Hexa-X (https://hexa-x.eu/) ja Hexa-X-II (https://hexa-x-ii.eu/), joissa tutkimusryhmä on osallistunut 5G jälkeisten- ja 6G-matkapuhelinjärjestelmien kehittämiseen. Yksi ryhmämme tärkeimmistä tehtävistä on soveltaa tieteellisiä tutkimustuloksia käytäntöön kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä teollisuuden ja sääntelyelinten kanssa. Väitöskirjatutkija pääsee osallistumaan keskusteluihin relevanttien sidosryhmien kanssa tutkimuksen kehittämiseksi, tutkimustulosten hyödyllisyyden pohtimiseksi, niiden käytännön soveltamiseksi ja uusien haasteiden löytämiseksi, mikä lopulta avaa opiskelijan urapolun tohtoriopintojen jälkeen.

Palkka ja sopimusehdot
Väitöskirjatutkijan aloituspalkka on noin 2750 €/kuukausi, ja palkka kasvaa vastuiden ja suoriutumisen myötä ajan mittaan. Tehtävään valitun tulee hakea ja vastaanottaa jatko-opinto-oikeus tohtoriopintoihin Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulussa. Työsopimukset ovat kahdessa vaiheessa ja päättyvät yhteensä neljän vuoden jälkeen, jonka aikana tohtorintutkielman odotetaan olevan valmiina ulkoisten asiantuntijoiden arvioitavaksi. Työnantajana Aalto-yliopisto tarjoaa erinomaisia oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia sekä työterveyspalveluita, työmatkalippuedun ja monipuolisia liikuntapalveluita Unisportin kautta. Sopimukseen sisältyy työterveyspalvelut, ja Suomessa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä. Muuton kustannukset Suomeen ovat hakijan omalla vastuulla. Toivottu aloitusaika on keväällä 2025.

Lisatietoja
Jos haluat kuulla lisää tehtävästä, ole hyvä ja ota yhteyttä professoriin Katsuyuki Hanedaan sähköpostitse [email protected]. Rekrytointiprosessiin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä HR Partner Karoliina Walldéniin sähköpostitse [email protected].

Valmiina hakemaan?
Ole hyvä ja lähetä hakemusasiakirjat rekrytointijärjestelmämme kautta käyttämällä alla olevaa "Hae nyt!" -linkkiä. Pyydämme sinua sisällyttämään seuraavat asiakirjat englanniksi:

· [Tärkein!] Motivaatiokirje, enintään yhden A4-sivun mittainen, jossa kuvailet tutkimusaiheitasi tämän hakuilmoituksen Työnkuvaus-osiossa määritellyn viitekehyksen puitteissa. Mainitse vähintään yksi tieteellinen artikkeli, joka liittyy tämänhetkiseen tutkimuskehykseen, ja osoita niiden relevanssi ja tärkeys. On suositeltavaa, että toinen viittaus on oma artikkelisi ja toinen artikkeli on tutkimusryhmästä, joka julkaisi tämän hakukutsun.

· Maisteriopintojen opintosuoritusotteet arvosanoineen ja maisterintutkintotodistus

· Ansioluettelo (mikäli mahdollista, listaus julkaisuista)

Huomioithan, että teet motivaatiokirjeen huolellisesti, koska siihen kiinnitetään eniten huomiota. Hakemukset, jotka eivät sisällä motivaatiokirjettä, katsotaan puutteellisiksi ja niitä ei välttämättä käydä läpi.

Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta 2025, mutta aloitamme hakijoiden arvioinnin vastaanotettuamme hakemukset, jotka sisältävät mainitsemasi kolme asiakirjaa. Uusia hakemuksia harkitaan, kunnes tehtävä täytetään.

Huomioithan: Aalto-yliopiston työntekijöiden tulee hakea tehtävää Aalto-yliopiston sisäisen HR-järjestelmän Workdayn kautta (Sisäiset työpaikat) käyttäen olemassa olevaa Workday-käyttäjätiliään (ei ulkoisen verkkosivun avoimille tehtäville). Aalto-yliopiston opiskelijoiden ja vierailijoiden tulee hakea ulkoisina hakijoina henkilökohtaisella (ei aalto) sähköpostilla.

Tietoa Aalto-yliopistosta, kampuksesta ja Suomesta

Sähkötekniikan korkeakoulu sijaitsee Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Helsingin metropolialueella, Suomessa. Asuinympäristönä ja työpaikkana Suomi sijoittuu jatkuvasti korkealle elämänlaadun mittareissa. Lisätietoja Suomessa asumisesta löydät kansainvälisen henkilöstön infot sivuiltamme.