Avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit
Määritelmät
Avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä oppimisen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Monipuolinen opetus ja oppiminen, tiedon luominen, yhteiskehittäminen ja jakaminen ovat näin mahdollisia. Lisäksi muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä voidaan yhdistää. Avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.
Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus- ja oppimistarkoitukseen suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota (esimerkiksi kursseja, harjoituksia, videoita, kirjoja, artikkeleita, esityksiä tai luentotallenteita.) Avoimet voivat oppimateriaalit olla:
- täysin vapaasti käytettäviä (tekijänoikeuksista vapaita eli Public Domain) tai
- avoimella lisenssillä jaettuja, mikä antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen (CC BY -lisenssi).
Avointen oppimateriaalien tulee muodostaa pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.
Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:
- vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
- opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun mukaan lukien oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
- opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC-kurssit)
- opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
- avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).
Miksi avata oppimateriaaleja?
- Avoimet oppimateriaalit toimivat oman asiantuntijuuden mainoksena ja saattavat johtaa yhteistyökontakteihin ja kurssien yhteis- ja jatkokehittämiseen.
- Luennoitsijan työ helpottuu, kun kollegojen materiaalit ovat käytettävissä oman kurssin sisällön suunnittelussa – iso apu varsinkin uusille luennoitsijoille.
- Avoimet oppimateriaalit ovat maksuttomia, joten opiskelun kustannukset laskevat.
- Materiaalit ovat opiskelijoiden käytössä jo ennen kurssia sekä kurssin jälkeen.
- Oppimateriaalin avaaja toimii esimerkkinä muille.
- TENK:n (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) CV-malli suosittaa tutkijoita ja opettajia lisäämään oppimateriaalien kehittämisen ja avaamisen omiin ansioihinsa. Tutkijoiden arviointia ollaan uudistamassa kansainvälisesti ja kansallisesti niin, että muutkin saavutukset kuin julkaiseminen otetaan huomioon. (Katso Agreement on research assessment, Norjan malli, Suositus meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta)
Miten ja missä voi avata oppimateriaaleja?
Avointen oppimateriaalien kirjasto - aoe.fi
- Avointen oppimateriaalien kirjastossa voi löytää ja tallentaa avoimia oppimateriaaleja kaikilta koulutusasteilta. Tallentaminen tapahtuu Haka-tunnistuksella. Palvelua ja sieltä löytyviä oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki.
- Oppimateriaalit löytyvät myös Finna.fi:stä. Avointen oppimateriaalien kirjastoa kehittää opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
- Avointen oppimateriaalien kirjasto tarjoaa pysyvän ja näkyvän paikan digitaalisille oppimateriaaleille.
- On tärkeää lisätä oma affiliaatio sekä tieto saavutettavuudesta aoe:n tietoihin.
- Avointen oppimateriaalien kirjaston usein kysytyt kysymykset
Aalto-yliopisto suosittaa tallentamaan oppimateriaalit avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Mikäli oppimateriaali on jo tallennettu muualle, aoe:hen on mahdollista tallentaa pelkät metatiedot ja linkki alkuperäisiin materiaaleihin.
Mistä löydät avoimia oppimateriaaleja?
Kansallisia lähteitä
- Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)
- Julkaisut ja oppimateriaalit | Opetushallitus (oph.fi)
- Aalto yliopiston avoimia oppimateriaaleja ja kursseja: Aalto OpenLearning, Aalto MOOCs
- Helsingin yliopiston avoimia MOOCeja: Avoimet verkkokurssit eli MOOCit | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
- Avoin oppimateriaali ja MOOC-verkkokurssit Turun yliopistossa | Turun yliopisto (utu.fi)
- Ilmasto- ja kestävyysaiheisia materiaaleja
- Finna.fi tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikkien saataville.
Kansainvälisiä lähteitä
- Academic Career Kit | Find and Share Research Data | OER Commons
- OER Commons (kansainvälinen eri alojen oppimateriaalipankki)
- MERLOT (Multimedia Educational Resources for Learning and Online Teaching, California State University). Laaja vertaisarvioitu kokoelma avoimia oppimateriaalja ja pedagogisia ratkaisuja.
- Coursera (MOOC kirjasto). Osa materiaaleista lisensoitu uudelleen käytettäväksi.
Lisämateriaalia oppimisen avoimuudesta
Avoimen tieteen koordinaation sivuille on koottu aineistoa oppimisen avoimuudesta: Oppimisen avoimuus | Avoin tiede
- Miten valitset työkalut ja hyvät käytännöt avointen oppimateriaalien tekemiseen?
- Miten huomioit laadun avoimissa oppimateriaaleissa?
- Miten huomioit saavutettavuuden avoimissa oppimateriaaleissa?
- Miten huomioit tekijänoikeuden julkaistessasi avoimia oppimateriaaleja?
- Miten varmistat avoimen oppimisen luotettavuuden ja inklusiivisuuden?
- Miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta voi meritoitua?
- Mitä oppimisen avoimuuden edistäjän on hyvä osata?
- Julkaistu:
- Päivitetty: