Lahjoitus on kulutusvalinta
Lahjoitus yliopistolle on kulutusvalinta siinä missä uuden paidan ostaminenkin.
Merkki muutoksestA!
Olemme keskellä kestävyyskriisiä ja teknologista murrosta. Digitalisaatio syvenee, ja rahoitukseen kohdistuu paineita.
Tarvitsemme toki toimia instituutioilta ja yrityksiltä, mutta myös yksityishenkilöt ovat vaikuttavassa asemassa. Myös sinun tekemisilläsi on vaikutusta.
Meillä ei yhteiskuntana ole varaa odottaa sen kuuluisan 'jonkun toisen' ottavan ensimmäisen askeleen. Meidän on kaikkien tehtävä osamme – kykyjemme ja mahdollisuuksiemme rajoissa tietenkin.
Yhteisöllisyys on sekä Aallon että suomalaisen yhteiskunnan menestyksen keskiössä. Meillä kaikilla on roolimme tässä menestystarinassa.
Tässä kampanjassa on korkeat tavoitteet – ja miksi ei olisi? Opiskelijamme ja tutkijamme ahkeroivat ja vaikuttavat menestyksekkäästi niin Suomessa kuin maailmallakin, joten meidän on pysyttävä vauhdissa mukana ja mahdollistettava maailmanluokan koulutus ja tutkimustyö myös tulevaisuudessa. Meidän on panostettava huomisen osaajiin jo tänään ja turvattava otolliset lähtökohdat yhteiselle hyvinvoinnillemme myös tulevaisuudessa.
Tavoitteenamme on saada vähintään 1 500 lahjoittajaa osoittamaan tukensa sekä kerätä 30 miljoonaa euroa kehityksen turvaamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan matkalle!
Rakenna kanssamme toiveikkaampaa ja kansainvälisempää Suomea. LahjoitA!
Tarvitsemme yhteiskuntana rohkeita ajattelijoita ja tekijöitä, ja juuri siksi Aallossa koulutetaan muutoksentekijöitä. Kampanjamme myötä kutsumme nyt laajemman yhteisömme mukaan vaalimaan opiskelijoidemme ja tutkijoidemme potentiaalia.
A! niin kuin Aalto – eli muutoksen merkki – on läsnä kaikkialla: konkreettisesti ihmisten ja yrityksien nimissä, jotka edistävät teknologiaa, taloutta ja taidetta, sekä symbolisesti kaikessa A:sta Ö:hön. Se edustaa muutoksentekijöiden joukkoa, jotka rakentavat siltoja ja verkostoja yhteiskunnan ja yliopiston välillä.
Tammikuun ensimmäisten viikkojen aikana saatat nähdä A!-merkkejä Helsingin ja Espoon katukuvassa, joidenkin suomalaisten menestystarinoiden kyljesssä. Huomattavampaa on kuitenkin se vaikutus, joka Aallolla ja sen opiskelijoilla, alumneilla, tutkijoilla, innovaatioilla ja yhteistyökumppaneilla on meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässämme. Yliopiston onnistumisista hyötyy koko yhteiskunta.
Et ehkä ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi, mutta koska olet päätynyt tälle sivulle, mitä todennäköisemmin sinäkin olet muutoksentekijä. Olet valmis ryhtymään toimeen menestyksekkään Suomen puolesta.
Osa meistä tekee osansa maailmanluokan tutkijoina ja tulevien ammattilaisten opettajina, osa taas toimii tutkimus- ja koulutustyön mahdollistajina; osalla meistä on varaa lahjoittaa hieman, toisilla taas enemmän. Joka tapauksessa meillä kaikilla on roolimme yhteisen hyvinvointimme ja tulevaisuutemme turvaamisessa.
Lahjoituksesi Aallolle on panostus yhteiskuntaan.
Lahjoituksen tekeminen on aina tavalla tai toisella hyväntekeväisyyttä, mutta entä jos ajattelisit lahjoittamista sijoittamisena. Moni sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että yhtä lailla voisit sijoittaa tulevaisuuteen, tieteen ja taiteen edistämiseen. Jos sijoittaisitkin tulevaisuuden vaikeiden päätöksien tekijöihin sekä innovaatioihin, jotka mahdollistavat asioita, joita emme vielä osaa edes kuvitella?
Yliopistolle annetuista lahjoituksista ei raportoida tuottoa prosentteina yksittäisen lahjoituksen osalta. Sen sijaan korkeakoulutukseen ja tutkimustyöhön investointi tuottaa tulosta pitkällä aikatähtäimellä Suomen kilpailukykynä, osaajapulan ratkaisuina, yhteiskunnan toimivuutena ja nuorten aikuisten hyvinvointina.
Voimme kaikki vaikuttaa arjessamme. Anna hyvän kiertää: kehu, hymyile, auta. Ryhdy vapaaehtoiseksi, toimi mentorina, lahjoita.
Globaalit kriisit ja koti-Suomen osaajapula ovat akuutteja ratkaisuja vaativia haasteita, mutta samanaikaisesti toiveikkuudelle ja uskolle paremmasta tulevaisuudesta on paljon hyviä perusteita.
Me Aallossa vastaamme haasteeseen tuottamalla vuodesta toiseen osaajia, yrittäjiä ja innovaatioita. Kannustamme eri oppiaineiden opiskelijoita ja tutkijoita yhteistyöhön. Kehitämme innovaatioekosysteemiämme, jotta se tukee entistä oivaltavampien startup-yrityksien syntyä, jotka tarjoavat tutkimuspohjaisia ratkaisuja maailman kestävyysongelmiin. Edistämme ja tuomme luovuutta kaikessa tekemisessämme.
Joka vuosi opiskelijoiden keskuudesta kehkeytyy noin sata uutta yritystä, ja alumnien perustamat yritykset työllistävät jo yli 30 000 ihmistä. Tämä luku on todennäköisesti kuitenkin vasta alkua, sillä 80 % opiskelijoista kertoo harkitsevansa yrittäjäuraa.
Jotkut meistä nauttivat epämukavuusalueella oleilusta ja loistavat siellä toimiessaan. Toisia taas ajatuskin ahdistaa. Kuulutpa itse sitten kumpaan joukkoon tahansa, tarvitsemme yhteiskuntana päätöksentekijöiltämme moninaisuuden ja epävarmuuden sietämistä.
Oppikirjoja lukemalla oppii asioiden standardimalleja, mutta kun vaatimukset kasvavat, tarvitsemme luovaa soveltavuutta ja eri alojen yhteistyötä. Luovuuden ajatus- ja toimintamallit auttavat sietämään epävarmuutta ja liikkumaan eteenpäin myös pattitilanteessa: koska ei ole yhtä tiettyä päämäärää, etenemissuuntia on aina monia.
Aallossa ainutlaatuisuus pääsee esille, kun opiskelijat ja tutkijat pysähtyvät pohtimaan kysymyksien oikeellisuutta ennen vastauksien antamista. Osiensa summaa suurempia saavutuksia saadaan aikaiseksi, kun näennäisesti eri maailmat, eri opintoalat, kohtaavat yhteistyön merkeissä. Saatamme aloja ja tekijöitä yhteen ja luomme tiloja ja valmiuksia näissä rajapinnoissa toimimiseen.
Aalto on paikka, jossa toimijat ja tekijät pääsevät loistamaan, kokeilemaan ja rakentamaan. Uskomme, että juuri tämä on se ainutlaatuinen, yhteisöllinen mahdollistava ympäristö, jossa tehdään vaikuttavia tuloksia ja jossa lahjoitetut eurot päätyvät parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Rakennamme satelliitteja, koska Maan tulevaisuus on avaruudessa. Tutkimme, miten ruokkia kasvava väestö planeetan rajoissa. Määrittelemme biomateriaalien mahdollisuuksille uudet rajat. Kehitämme uusia teknologioita, joita tarvitaan sairauksien voittamiseksi.
Tulevaisuus todella näyttää toiveikkaalta.
Aallon opiskelijat edustavat tällä hetkellä 117 kansallisuutta ja puolet tutkimus- ja opetushenkilökunnastamme on tullut Aaltoon Suomen ulkopuolelta. Alumnimme työskentelevät ja vaikuttavat yli sadassa maassa ympäri maailman.
Kansainvälisyys tarkoittaa myös suomalaisten opiskelijoiden altistumista uusille kulttuureille, vaikutteille ja näkökulmille. Tätä tapahtuu toki jo Otaniemen kampuksella, mutta moni hyödyntää myös mahdollisuutta lähteä vaihto-opintoihin. Aalto on Suomen kansainvälisin yliopisto, ja olemme ylpeitä tästä kehityksestä.
Monimuotoisuus on mahdollisuus ja voimavara. Kun eri alojen, kulttuurien ja sosiaalisten taustojen edustajat ideoivat ja työskentelevät yhdessä, on tuloksena oivaltavia, ainutlaatuisia kehitysaskeleita. Suomen pitkäaikainen menestys tukeutuu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälisten asiantuntijoiden Suomeen sopeutumiseen.
Puolet Aallon kansainvälisistä valmistuneista ovat työllistyneet Suomeen vuosi opintojen päättymisen jälkeisessä tarkastelussa. Tämä on osoitus Aallon roolista kansainvälistyvän Suomen rakentajana. Olemme toki iloisia näistä luvuista, mutta työtä on vielä paljon jäljellä – ja tässä tarvitsemme apuasi.
Kun eri alojen ihmiset kokoontuvat yhteen, jakavat tietoa ja kysyvät kysymyksiä, syntyy mullistavia ideoita, jännittäviä alkuja ja ennennäkemättömiä sovelluksia.
Yksi näistä yhteistyöprojekteista on tämän kampanjan symboli. Kyseessä on projekti, joka on syntynyt luovasta ajattelusta, vastaa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmentää yrittäjähenkisyyttä; projekti, joka yhdistää muotoilun ja biotuoteteknologian. Kyseessä on kimalluksesta innostuvan muotoilijan ja teknisen fyysikon urasta haaveilleen materiaalitutkijan yhteinen ponnistus, jonka tarina on vasta alussa ja tulevat sovellusmahdollisuudet moninaiset.
Aallon vahvuus ja ainutlaatuisuus tiivistettynä kauniiseen puuelementtiin: Shimmering Wood -pinssi.
Monet luonnon vaikuttavimmista väreistä syntyvät ilman pigmenttejä. Riikinkukon höyheniä ja kovakuoriaisen selkää peittää erityinen nanorakenne, joka luo hehkuvia sävyjä ja saa ne kimmeltämään auringossa.
Noora Yau ja Konrad Klockars aloittivat yhteistyön ja oman puupohjaisen versionsa kehittämiseksi tästä nanorakenteesta vuonna 2017. Ihmisen tekemissä rakenteellisissa väreissä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta Nooran ja Konradin versio on ympäristöystävällinen, toisin kuin muoveista ja metalleista tehdyt, lyijyä ja muita myrkyllisiä aineita sisältävät ratkaisut.
Noora ja Konrad tekevät rakenteellista väriä nanoselluloosasta. Sitä saadaan, kun puun sisältämän selluloosan pitkät kuidut pilkotaan nanomittaan. Yksi nanometri on millimetrin miljoonasosa.
Nanoselluloosa on myrkytöntä ja uusiutuvaa. Sitä käytetään esimerkiksi lääketieteen sovelluksissa ja komposiittimateriaaleissa. Se muodostaa myös rakenteellisen värin antavan nanorakenteen – jos tietää, miten sitä tulee käsitellä.
Tämä ainutlaatuinen pinssi on konkreettinen osoitus tuestasi opiskelijoillemme ja tutkijoillemme; arvojesi ilmentymä yhteisen tulevaisuutemme puolesta.
Inspiraatio luonnosta. Uudelleen ajateltu Aallossa. Ideoitu eri alojen opiskelijoiden yhteisvoimin. Kehitetty biohajoavasta nanoselluloosasta. Herätetty henkiin 3D-printterillä. Otettu käyttöön Sinun toimestasi.
Lahjoita ja saat oman pinssisi.
Yksityishenkilöt ja organisaatiot, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.
Aalto, Markus
Ahdekivi, Heikki
Aho, Jussi
Aho, Heimo
Alanko, Elias
Anjala, Matti
Anttila, Linnea
Anttilainen, Mervi
Anttonen, Mika
Appelqvist, Tuula
Arenillas, Javier
Arokoski, Eelis
Aronen, Merja
Autere, Ilmo
Balandor Oy
Baldauf, Sari
Berg, Anna
Björklund, Hector
Blanz, Heidi
Bystedt, Maarit
Castrén, Sari
Ensto Invest Oy
Ferm, Niko
Finnberg Perez, Ana
Fransberg, Johan
Fu, Shuwei
Genelec Oy
Google Ireland Limited
Gylden, Kirsi
Haaramo, Virpi
Haasmaa, Ari
Halsas, Anna
Hanski, Mikko-Pekka
Harju-Jeanty, Tua-Maria
Havunen, Jussi
Hedman, Fia
Heikkala, Sinikka
Heiman, Seija
Heiskanen, Teppo
Helevuo, Heikki
Hiltunen, Elena
Hiltunen, Tarja
HKKK vuosikurssi 1964
Holappa, Lauri
Huoponen, Anne
Hynynen, Pekka
Hyttinen, Lari
Häkkinen, Tommi
Hämäläinen, Jyri
Hänninen, Markku
Hänninen, Tiina
Härme, Nora
Idänheimo, Sini
Ihatsu, Harri
Ihatsu, Sari
Ijäs, Kaarina
Ilmakunnas, Pekka
IoT Forge Foundation sr
Jaakkola, Yrjö
Jokivuolle, Fiona
Jouhki, Timo
Järnefelt, Helena
Järvenpää, Jouko
Järvinen, Joona
Jääskeläinen, Heikki
Jääskeläinen, Pirjo
Kaario, Irmeli
Kainulainen, Kiti
Katajamäki, Kari
Kauppi, Heikki
Kause, Liisa
Kause, Risto
Kautola, Helena
Kautto, Hannu
Keele-säätiö sr
Keinonen, Ritva
Kekäläinen-Torvinen, Pirjo
Kevätsalo, Jukka-Pekka
Kimpi, Mikko
Kinnunen, Juha
Kivi, Vertti
Kohonen, Simo
Koivisto, Ilkka
Koivula, Antti
Koivula, Eeva
Kolehmainen, Iris
Kopra, Lotta
Korkeamäki, Timo
Koskenmies, Jari Pekka
Koskimies, Sini
Koskivaara, Ari
Koskivaara, Jussi
Kotisaari, Matti
Kovanen, Heikki
Krannila, Ville
Kulkki, Jari
Kupiainen, Janne
Kvist, Hans-Henry
Kärki-Luoto, Kirsi
Kässi, Kaisa
Lagström, Tommy
Lahtela, Petteri
Laine, Anja
Lammi, Kerttu
Lammin Säästöpankki
Lankinen, Tapani
Lehväslaiho, Marja
Leikola, Kaisa
Leikola, Ossi
Leikola, Tilda
Leinonen, Tommi
Leporanta, Sarianna
Liekas, Petrus
Lind, Raimo
Linna, Annika
Linnoinen, Juhani
Lumme-Tuomala, Riitta
Luste, Sandris
Löyttyniemi, Meri
Löyttyniemi, Timo
Maa- ja vesitekniikan tuki ry
Maanavilja, Aimo
Martola, Hannu
Matikainen, Saara
Matsuzaki, Ryoji
Mickos, Mårten
Miettinen, Kirsti
Mikkola, Eveliina
Mikkonen, Annu
Myllylä, Jaana-Liisa
Mynttinen, Soili
Mäenmaa, Arto
Mäkelä, Ari
Mäkelä, Kristiina
Mäki-Kyyny, Reijo
Mäkilä, Jari
Neuvo, Yrjö
Niemelä, Ilkka
Nieminen, Jesse
Nieminen, Tero
Nokian Renkaat Oyj
Nokia Solutions and Networks Oy
Nuormala, Kimmo
Nuortimo, Helmi
Nupponen, Liisa
Nyberg, Orvokki
Oksala, Ella
Paakkala, Marika
Pakkanen, Anna
Parvikoski, Hans
Pattichis, Andreas
Peltonen, Hannele
Peltoniemi, Tarja
Penttinen, Antti J.
Pietikäinen, Jaani
Piipponen, Aino
Pohjanpalo, Ilkka
Prami, Jouko
Purén, Henna
Päätiläinen, Pekka
Pönni, Raili
Rahnasto, Nora
Rantala, Pirjo & Pekka
Rautila, Esko
Ravantti, Eero
Rehell, Kaarina
Renman, Jannica
Riikonen, Mikko
Ritala, Susanna
Ryynänen, Jussi
Saarinen, Esa
Saarinen, Juha
Saarinen, Risto
Sadeharju, Vesa
Salonen, Tuomo
Sarlin, Peter
Sere, Hanna
Seristö, Hannu
Siilasmaa, Risto
Siimes, Terhi
Siren, Matti
Sirkeinen, Yrjö
Sotamaa, Yrjö
Sundqvist, Joakim
Suoranta, Hanna
Suoranta, Mikko
Suviranta, Leena
Syvänperä, Outi
Söderholm, Jonna
Talvioja, Tuomas
Tamminen, Kirsti
Tammivuori, Juha
Taussi, Thomas
Thominvest Oy
Tiainen, Terttu
Tikkanen, Sirpa
Toijala, Outi
Toivola, Ali
Toivola, Tiina
Toivonen, Reijo
Toivonen, Satu
Tuomala, Juha
Tuominen, Marjut
Tuomivaara, Virpi
Turunen, Topi
Tuuliniemi, Timo
TWP Trading Oy
Törmä, Päivi
Tötterman, Laura
Uusitalo, Liisa
Valtokari, Jarmo
van Dijk, Maj
Vanhanen, Juha
Varjonen, Tommi
Vaskikari, Valtteri
Viirola, Pekka
Vikkula, Kaisa
Virkkunen, Eeva-Liisa
Virtanen, Elettra
Virtanen, Marjatta
Virtanen, Teemupekka
Voipio, Marja
Voipio, Tauno
Vuorineuvos Tekn. ja Kauppat. tri h.c. Marcus Wallenbergin Liiketaloudellinen Tutkimussäätiö
Väisänen-Paraone, Elina
Väljä, Tapani
Väätäinen, Seppo
Wardi, Camilla
Weisell Foundation
Wirén, Richard
Kurkkaa, minkälaiseen hyötykäyttöön lahjoituksesi saattaa päästä.
Lahjoitus yliopistolle on kulutusvalinta siinä missä uuden paidan ostaminenkin.
Lahjoituksilla on suuri merkitys apurahoja vastaanottaville Aalto-yliopiston ukrainalaisille opiskelijoille.
Kansainvälinen opiskelijavaihto on oleellinen osa monen Kauppakorkeakoulun opiskelijan opintoja.
Tekeillä on myös hanke liikkuvan aivohalvausyksikön kehittämiseksi.
Noora Yau, Anna Semi ja Konrad Klockars taikovat puusta säihkettä, joka ei vahingoita ihmistä eikä ympäristöä.
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Muotoilun opiskelijoiden innovaatio palkittiin Metsäteollisuus ry:n ja Puunjalostusinsinöörit ry:n järjestämässä kilpailussa.
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Arkkitehti Annikki Paasikiven stipendirahasto toimii Aalto-yliopistossa aktiivisesti osana koulutusalojen rahastoja. 1950-luvulla perustetusta rahastosta jaetaan vuosittain kymmenittäin stipendejä arkkitehtiopiskelijoille.