Digital Disruption of Industry – teollisuuden digitaalinen murros
Monialainen teollisuuden digitaalista murrosta käsittelevä tutkimushanke
Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Seuraava teollinen vallankumous on jo alkanut, ja digitalisaation ansiosta voidaan luoda älykkäitä ja verkkoon liitettyjä tuotteita sekä tuottaa merkittävää lisäarvoa. Yli 40 professoria ja tutkijaa työskentelevät yhdessä eri aloilla ja organisaatioissa muodostaakseen kattavan kokonaiskuvan muutoksesta. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimus on alkanut loppuvuodesta 2015 ja päättyy keväällä 2021.
Enemmän sisältöä löytyy englanninkielisiltä sivuiltamme. Tervetuloa tutustumaan!
Politiikkasuositus: Investoinneilla kestävää kasvua ja hyvinvointia teknologiamurroksista
Lokakuussa 2021 päättyvä Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelma, johon DDI-hanke kuuluu on julkaissut ohjelman tärkeimpiin tuloksiin pohjautuvan politiikkasuosituksensa ”Investoinneilla kestävää kasvua ja hyvinvointia teknologiamurroksista”.
TECH-ohjelman hankkeista nousevat seuraavat keskeiset opit teknologiamurrosten hyödyntämiseen Suomessa:
- Suomalaisten yritysten kannattaa osallistua globaaleihin ekosysteemeihin ja rakentaa omia, sisäisiä ekosysteemejään sekä hyödyntää uusia alustapohjaisia innovaatioprosesseja.
- Suomen tulee panostaa innovatiiviseen ja turvalliseen paikkatiedon ekosysteemiin ja hyödyntää sitä kansallisvarallisuuttamme koskevan päätöksenteon tukena.
- Robotiikan käyttöönotto sote-alalla vaatii järjestelmällistä arviointia investointien tavoitteiden täyttymisestä kestävän kehityksen näkökulmasta.
- Kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi on investoitava polttamiseen perustamattomiin kaukolämpöjärjestelmiin, rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen ja omaan energiantuotantoon.
- Kulutusjouston laajamittainen hyödyntäminen edellyttää investointeja automatisointiin. Kulutuksen joustavuus nopeuttaa vaihtelevan energiatuotannon markkinoille tuloa ja lisää kustannustehokkuutta.
Euroopalla 14 vuoden digitakamatka kurottavana
Eräs koronakriisin merkittävimmistä vaikutuksista on digitalisaation vauhdin merkittävä kasvaminen. Kuten kriisit yleensäkin, myös koronakriisi on jakanut yrityksiä ja muita toimijoita vuohiin ja lampaisiin: nopeat soveltajat ovat jättäneet hitaammat jalkoihinsa.
Julkaisut
Teollisuuden digitaalinen murros (DDI) -hankkeeseen liittyvät julkaisut
Articles in Tekniikka&Talous
Our researchers are active in publishing articles in the Finnish technology newspaper Tekniikka&Talous.
Politiikkasuositus 11.1.2021
Kuinka Suomen kävi - lunastiko digitalisaatio siihen asetetut toiveet?
Big data, IoT, teollinen internet ja Teollisuus 4.0 sekä vähän myöhemmin 5G ja tekoäly on esitetty tuottavuuden ajureina, ja asiantuntijat ovat ennustaneet teollisuuden ja palveluiden tuottavuuden kasvavan tuntuvasti digitalisaation ansiosta. Todellisuudessa kasvuharppauksissa on ollut valtavia alakohtaisia eroja. Erityisesti valmistavassa teollisuudessa ja rakentamisessa on parantamisen varaa. Politiikkasuosituksessa tutkijamme esittävät ratkaisuja tuottavuuden nostoon.
Politiikkasuositus 7.1.2021
Onko säästö Suomessa päästö muualla?
ICT-alan energiankulutuksen raportointiin luotava yhtenäisiä käytäntöjä
Suomen ICT -päästöistä valtaosa syntyy rajojemme ulkopuolella. Tietotekniikan ympäristöystävällisyydestä on vaikea saada tietoa ja siksi tutkijamme suosittelevat yhtenäisiä raportointikäytäntöjä ICT-alalle.
Suomalaisten datankäyttö kasvaa vauhdilla ja lisää koko informaatiosektorin sähkönkulutusta
Suomessa mobiilidatan käyttö kasvaa muita maita nopeammin, käy ilmi Aalto-yliopiston ja Etlan tuoreesta raportista.
Jälkitautina etätyöpandemia?
Meidän ei pidä olla liian vakuuttuneita siitä, että etätyö on tulevaisuuden digitalisoituvan työn standardi. Jari Laine ja Timo Seppälä pohtivat kirjoituksessaan johtaako työntekemisen kehitys vapaampaan työkulttuuriin ja yhä globaalimpaan kilpailuun työpaikoista, kun sosiaalinen vuorovaikutus siirtyy laajemmin verkkoon.
