Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori on hyväksynyt 20.12.2024 seuraavat ohjeet, jotka tulevat voimaan 1.1.2025.

Yliopistolain (44 §:n) ja Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen (36§:n) perusteella annetaan seuraavat hyväksilukuohjeet:

1 Ohjeiden tarkoitus ja soveltaminen

Näiden ohjeiden tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijalle hänen muualla hankkimansa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa ja sujuvoittaa tutkinnon suorittamista ja uuden oppimiseen tähtääviä opintoja. Näitä ohjeita sovelletaan osaamisen hyväksilukemiseen ja opinnollistamiseen ja muuhun liittämiseen Aalto-yliopiston tutkintoihin. Ohjeita sovelletaan kaikkiin tutkintotasoihin (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto, tohtorinkoulutuksen tutkinnot), jollei toisin mainita.

Ohjeita sovelletaan rajoitetusti Aalto-yliopistossa suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen Aalto-yliopistossa suoritettavaan tutkintoon eräissä tilanteissa (kts. kappale 4.4).

Ohjeita sovelletaan rajoitetusti sopimusopintoihin (kts. kappale 4.5).

2 Osaamisen hyväksilukemiseen liittyvät määritelmät

Hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin (Korkeakoulusanasto (2005)).

Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan menettelyä, jolla selvitetään opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa taito- tai osaamisvaatimuksiin.

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa opiskelijan muualla hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa korvaamalla tai sisällyttämällä.

Korvaaminen tarkoittaa tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetulla osaamisella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja sitä, että opinnot tai muu osaaminen ovat samantasoisia kuin korvattavat opinnot.

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta tiettyyn tutkintovaatimusten kohtaan. Opintojen tai muun osaamisen on kuitenkin oltava tasoltaan tutkintovaatimusten mukaisia ja tutkinnon osaamistavoitteiden tulee täyttyä.

Osaamisen opinnollistamisella tarkoitetaan näissä ohjeissa muun kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen hyväksilukua tai muuta hyväksymistä osaksi tutkintoa.

Näissä yleisissä ohjeissa hyväksilukemisella tarkoitetaan sekä korvaamista että sisällyttämistä, ellei toisin mainita.

Opintojen liittäminen tutkintoon ilman hyväksilukumenettelyä tarkoittaa tilannetta, jossa opiskelija voi merkitä muualla suoritettavat tai suoritetut opinnot henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan joko omalla ilmoituksellaan tai erillisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksynnän kautta ja liittää henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti suoritetut opinnot tutkintoonsa hakematta hyväksilukua. 

Ristiinopiskelija on opiskelija, joka suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa kotikorkeakoulunsa opiskeluoikeuden perusteella. Korkeakoulujen opetusyhteistyön verkostosopimuksessa sovitaan, mitä opiskelijaryhmiä ristiinopiskeluoikeus koskee. Verkostosopimuksen perusteella suoritetut opinnot liitetään yleensä ilman hyväksilukumenettelyä  osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintoja.

3 Osaamisen hyväksilukemisen periaatteet

Hyväksilukumahdollisuuden taustalla ovat osaamisperustaiset tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelmat, joissa kuvataan riittävän tarkasti tutkinnon, ohjelman, opintokokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet.

Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään, onko opiskelijalla jo tutkintoon sopivaa osoitettavissa olevaa osaamista. Opiskelijoita ohjataan hakemaan hyväksilukua silloin kun hän joutuisi muutoin kertaamaan jo osoitettua osaamista.

Osaamisen hyväksiluvun edellytyksenä on aina, että osaaminen on tutkinnolle ja sen hyväksiluettavalle osalle kuten kurssille asetettujen tavoitteiden mukaista. Hyväksiluettava osaaminen ei saa olla päällekkäistä tutkintoon jo tehtyjen suoritusten tai hyväksiluetun osaamisen kanssa. Opiskelijan on pystyttävä todentamaan osaamisensa siten, että osaamista pystytään arvioimaan. Hyväksiluvun kannalta ei ole merkitystä sillä, sisältyykö hyväksiluettu osaaminen jo johonkin opiskelijan muuhun keskeneräiseen tai suoritettuun  tutkintoon, jollei jäljempänä toisin mainita.

Tutkintoon voidaan hyväksilukea enintään yhtä vanhoja opintoja tai muulla tavoin osoitettua osaamista, kuin mikä on Aalto-yliopiston kyseisen tutkinnon opintosuorituksille määritelty voimassaoloaika. Erityisestä syystä tutkintoon voidaan hyväksilukea tätä vanhempia opintoja tai vanhempaa muulla tavoin osoitettua osaamista.

Tutkinnon myöntäminen Aalto-yliopistosta edellyttää pääsääntöisesti, että vähintään puolet opinnoista, mukaan lukien opinnäyte ja opinnäytteen alaan perehtyneisyyden osoittaminen kypsyysnäytteellä, on suoritettu kyseisen opiskelijan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti.  Tämän lisäksi 

• alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosäännön mukaisten alemman korkeakoulututkinnon koulutusohjelman yhteisten opintojen laajuudesta ja pääaineopintojen laajuudesta enintään puolet voi olla hyväksiluettu lukuunottamatta kieli- ja viestintäopintoja. 
• alemman ja ylemmän  korkeakoulututkinnon tutkintosäännön mukaisten ylemmän korkeakoulututkinnon koulutusohjelmaopintojen tai pääaineopintojen laajuudesta enintään puolet voi olla hyväksiluettu.
• sallittu enimmäislaajuus lasketaan edellä mainittujen kokonaisuuksien yhteislaajuudesta tutkintokohtaisesti, ei kunkin kokonaisuuden osalta erikseen. 

Pääsäännöstä poiketen siirto-opiskelijoiden tutkinnoissa hyväksiluettu osa tutkinnosta voi olla suurempi kuin puolet. Tutkintoihin ei tällöinkään voida hyväksilukea opinnäytteitä eikä kypsyysnäytteitä opinnäytteen alaan perehtyneisyyden osoittamisen osalta. Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti tutkintorakenteen ja tutkinnon osaamistavoitteiden sen mahdollistaessa. 

Myös tohtorinkoulutuksen tutkinnon myöntäminen Aalto-yliopistosta edellyttää, että vähintään puolet opinnoista, mukaan lukien opinnäyte, on suoritettu kyseisen opiskelijan ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti.  Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon opinnäytteet ovat tosiasialliselta laajuudeltaan yli puolet tutkinnon opinnoista, joten tohtorinkoulutuksen opintopisteytettyjen opintojen hyväksiluetun osan laajuutta ei ole rajoitettu.

4 Muodollisessa koulutuksessa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Muodollisessa koulutuksessa suoritetuilla opinnoilla tarkoitetaan oppilaitoksen opetussuunnitelmassa vahvistettuja opintoja. 

Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelija voi hyväksilukea osaksi suoritettavaa tutkintoa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja, jotka täyttävät suoritettavan tutkinnon ja koulutusohjelman osaamistavoitteet.

Hyväksiluettavien opintojen on oltava tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien kannalta relevantteja ja riittävän tasoisia.  

Korvaamisessa kurssin tulee täyttää korvattavan kurssin osaamistavoitteet. Osaamistavoitteiden arvioinnissa huomioidaan korvaavan kurssin tavoitteet ja sisältö.  Korvaava kurssi voi olla opintopistelaajuudeltaan vastaava, laajempi tai korkeintaan 20% korvattavaa kurssia suppeampi. Alle 5 opintopisteen laajuinen kurssi voidaan kuitenkin korvata korkeintaan yksi (1) opintopistettä suppeammalla kurssilla. Opintotietorekisteriin kirjataan Aallon korvattava kurssi, tutkintovaatimuksissa määritetyn laajuisena, merkinnällä hyväksiluettu. Yhden kurssin korvaamista voi hakea myös useammalla muualla suoritetulla kurssilla. Tässäkin tapauksessa korvattava kurssi kirjataan tutkintovaatimuksissa määritetyn laajuisena.

Kurssi voidaan korvata myös osittain. Hyväksilukuhakemuksen käsittelyn lopputulema voi olla se, että kurssia ei ole mahdollista kokonaisuudessaan korvata, mutta opettajan kanssa sovittavalla lisänäytöllä kurssista voi saada suoritusmerkinnän. Osaamisen näyttönä voi olla esimerkiksi suullinen tai kirjallinen tentti, essee, portfolio tai harjoitustyö. Osin korvattua kurssisuoritusta ei merkitä hyväksilukuna opintotietorekisteriin, vaan opiskelija saa siitä tavallisen kurssisuoritusmerkinnän. Tällaiset suoritukset eivät siten summaudu osaksi hyväksiluettuja opintoja eikä niitä huomioida hyväksiluettujen opintojen enimmäismäärässä.

4.1 Hyväksiluvun muodot alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voidaan hyväksilukea opintoja sekä korvaamalla että sisällyttämällä. 

Pääsääntöisesti sivuaineena sisällytettävien opintojen tulee olla muun kotimaisen tai ulkomaisen korkeakoulun tarjoama valmis tai muutoin hyväksymä kokonaisuus.

Pääsääntöisesti opinnot hyväksiluetaan vapaasti valittaviin opintoihin sisällyttämällä.  

4.2 Ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksiluku

Ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla voi hakea korvaavuuksia osaamistavoitteiden täyttyessä. Ammattikorkeakoulutasoisia opintoja voidaan sisällyttää ensisijaisesti alemman tai  ylemmän korkeakoulututkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Alempaan korkeakoulututkintoon on mahdollista sisällyttää sivuaineeksi ammattikorkeakouluissa suoritettu kokonaisuus. Ylempään korkeakoulututkintoon voidaan sisällyttää sivuaineena ainoastaan osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suoritetun syventävien opintojen tasoinen kokonaisuus.

Ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sivuaineeksi mahdollista sisällyttää alemman korkeakoulututkinnon tasoista ammattikorkeakoulussa suoritettua kokonaisuutta. 

4.3 Hyväksiluku  hakukelpoisuuden antaneesta tutkinnosta 

Hakukelpoisuuden antavasta tutkinnosta ei voida hyväksilukea opintoja suoritettavaan tutkintoon. Sama sääntö koskee kaikkia tutkintotasoja. 

Ylempään korkeakoulututkintoon voidaan hyväksilukea opintoja maisterivaiheen valinnassa hakukelpoisuuden tuottaneesta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, joka sisältää myös alempaa korkeakoulututkintoa vastaavat opinnot. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista hyväksilukea ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia opintoja. Hakukelpoisuuden tuottaneen tutkinnon ulkopuolisia, hakuvaiheen soveltuvuusarvioinnissa huomioituja opintoja voidaan hyväksilukea ylempään korkeakoulututkintoon.

Tohtorinkoulutuksen tutkintoon voidaan hyväksilukea hakukelpoisuuden tuottaneen tutkinnon ulkopuolisia, hakuvaiheen soveltuvuusarvioinnissa huomioituja syventävien opintojen tasoisia tai tohtorinkoulutuksen tasoisia opintoja.

4.4 Kieliopintojen hyväksiluku 

Toisella asteella suoritettuja kieliopintoja ei voi hyväksilukea Aalto-yliopiston tutkintoihin.

4.4.1 Pakollisten kieliopintojen hyväksiluku alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon

Pakollisia tai muutoin koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin kuuluvia kieliopintoja voi hyväksilukea korvaamalla.

Pakollisilla kieliopinnoilla tarkoitetaan tässä Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (VnA 794/2004 myöh. muutoksineen, tutkintoasetus) 6§:ssä määriteltyjen kotimaisten ja vähintään yhden vieraan kielen taidon vaatimusta, joka opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa.

Tutkintoasetuksen 6 §:ssä mainittu alakohtaisuuden vaatimus osaamistavoitteena tarkoittaa kaikilla Aalto-yliopiston koulutusaloilla (kauppatieteet, taiteet ja tekniikka) ensisijaisesti yleistä valmiutta toimia ja viestiä asiantuntijana alallaan. Hyväksiluettavien pakollisten kieliopintojen ei tarvitse olla samalla koulutusalalla suoritettuja. 

4.4.2 Muiden kieliopintojen hyväksiluku

Muita kieliopintoja kuin 4.4.1 mainittuja ei voi hyväksilukea korvaamalla vaan opiskelija ohjataan jatkamaan kieliopintojaan taitotasoaan vastaavalla kurssilla, jos Aalto-yliopistossa on sellainen tarjolla. 
 

4.5 Aallossa toisessa koulutusohjelmassa suoritettujen opintojen hyväksiluku ja liittäminen tutkintoon

Toisessa Aalto-yliopiston koulutusohjelmassa suoritettuja opintoja voidaan pääsääntöisesti liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa ilman hyväksilukumenettelyä.

Opinnot hyväksytään osaksi suoritettavaa tutkintoa ilman hyväksilukumenettelyä henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti tilanteissa, joissa opiskelija:

• suorittaa yksittäisiä kursseja tai sivuaineen Aalto-yliopiston toisessa korkeakoulussa tai yksikössä (esimerkiksi Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kurssit);
• vaihtaa hakukohdetta/koulutusohjelmaa tekniikan alan sisällä kesken alemman korkeakoulututkinnon opintojen.

Opinnot hyväksytään osaksi suoritettavaa tutkintoa hyväksilukumenettelyä käyttäen tilanteissa, joissa opiskelija: 

• on valittu siirto-opiskelijaksi Aalto-yliopiston sisältä eri koulutusalalle ja tavoitetutkinto vaihtuu 
• on suorittanut jo yhden tutkinnon Aalto-yliopistossa ja suorittaa toista tutkintoa Aalto-yliopistossa 
• suorittaa samanaikaisesti kahta tutkintoa Aalto-yliopistossa.

4.6 Sopimusopintojen hyväksiluku tai liittäminen tutkintoon

4.6.1 Opintojen hyväksiluku kaksois- ja yhteistutkinnoissa 

Kaksois- ja yhteistutkinnoissa toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettaviin koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin sovelletaan rajoitetusti hyväksilukua koskevia ohjeita. Kaksois- ja yhteistutkinnoissa toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot voivat siten olla enemmän kuin puolet tutkinnosta. Opinnäytteen tai kypsyysnäytteen suoritusta ei kuitenkaan voi hyväksilukea.

Jos opiskelija haluaa osaksi tutkintoaan opetussuunnitelmaan kuulumattomia opintoja, asia käsitellään soveltuvin osin hyväksilukumenettelyä käyttäen.

4.6.2 Opetusyhteistyönä toteutettujen sopimusopintojen liittäminen tutkintoon

Aalto-yliopiston opetussuunnitelmiin kuuluvat sopimusopinnot, joita Aalto-yliopisto järjestää yhteistyössä toisen yliopiston tai muun korkeakoulun kanssa tai hankkii toiselta yliopistolta tai muulta korkeakoululta (yliopistolain 7 a §:ssä tarkoitettu opetusyhteistyö) liitetään opiskelijan tutkintoon ilman hyväksilukumenettelyä. Tässä tarkoitetussa opetusyhteistyössä suoritettuja opintoja ei lasketa hyväksiluettavien opintojen enimmäismäärään. 

Opetusyhteistyönä toteutetut kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat myös näihin sopimusopintoihin.

4.6.3 Muiden sopimusopintojen hyväksiluku ja liittäminen tutkintoon  

Kotimaiset sopimusopinnot, jotka ovat opiskelijan ohjelman opetussuunnitelman mukaisia, liitetään tutkintoon ilman hyväksilukumenettelyä.

Jos sopimusopinnot eivät ole opetussuunnitelman mukaisia, tulee opintojen sijoittumisesta tutkintoon sopia henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa erikseen. 

Sopimusopinnot sisällytetään tutkintoon, eikä opiskelija voi korvata sopimusopinnoilla Aalto-yliopiston järjestämiä kursseja.

5 Muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukeminen

Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelija voi hyväksilukea osaksi tutkintoaan myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, joka täyttää suoritettavan tutkinnon ja ohjelman osaamistavoitteet. Muita kieliopintoja kuin edellä kohdassa 4.4.1 mainittuja pakollisia kieliopintoja voidaan kuitenkin hyväksilukea vain korkeakoulutasoisessa muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. 

Opinnollistettavaa osaamista voi syntyä muodollisen koulutuksen ulkopuolella esimerkiksi täydennyskoulutuksessa, omaehtoisen opiskelun kautta, luottamustoimissa, harrastuksissa tai työelämässä. Keskeisessä roolissa ovat kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot, ei pelkkä kokemus.

Osaamisen todentamisessa voidaan käyttää erimerkiksi todistuksia, tenttejä, portfolioita, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. Arvioitsija päättää, mikä menettely soveltuu parhaiten osaamisen todentamiseen. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen arvioimisen keinoja voidaan käyttää myös muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemisessa täydentävästi.

Muiden korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnassa olevien opintopisteytettyjen kurssien kautta hankittu osaaminen voidaan hyväksilukea muulla tavoin hankittuna osaamisena. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisessa noudatetaan Aalto-yliopistossa pääosin kahta vaihtoehtoista toimintamallia:

1. Kun opiskelija tunnistaa saavuttaneensa jonkin Aalto-yliopiston kurssin osaamistavoitteet muualla kuin muodollisessa koulutuksessa, voi opiskelija hakea kurssin hyväksilukua. Silloin opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen kurssien osaamistavoitteisiin ja opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisen dokumentoinnin lisäksi näyttöä osaamisestaan. Lisänäyttönä voi olla esimerkiksi suullinen tai kirjallinen tentti, essee, portfolio tai harjoitustyö.
   Kurssit, joista opiskelijalle myönnetään suoritusmerkintä sillä perusteella, että opiskelija on aiemmissa opinnoissaan tai aiemmin muussa kuin muodollisessa koulutuksessa tavoittanut osan kurssin osaamistavoitteista, ja täydentää suoritusta kurssin vastuuopettajalle, eivät summaudu osaksi hyväksiluettavia opintoja (jolloin niitä ei koske sääntö siitä, että vain puolet tutkinnoista voidaan hyväksilukea).
2. Aalto-yliopisto tunnistaa joitakin vakiintuneita tapoja (esimerkiksi Aalto-yhteisön luottamustoimet, harjoittelu) hankkia osaamista muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Tällaisella tavalla hankittua osaamista varten on olemassa kursseja, joista opiskelija voi kokemuksensa pohjalta hakea opintopisteitä kurssille määritetyn suorittamistavan mukaisesti. Opinnollistaminen voidaan myös tehdä ns. henkilökohtaisena suorituksena, jolloin osaamista tarkastellaan suhteessa ohjelman tai tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tällä menettelyllä mikä tahansa tutkintoon soveltuva muualla hankittu osaaminen voidaan opinnollistaa. Opinnollistamiseen henkilökohtaisena suorituksena voidaan soveltaa hyväksilukumenettelyä.

6 Hyväksilukumenettely

Läsnäoleva tutkinto-opiskelija voi hakea hyväksilukua kirjallisesti kotikorkeakoulustaan, kun hyväksiluettavat opinnot on suoritettu tai muulla tavoin osoitettava osaaminen hankittu.

Päätöksen hyväksiluvusta tekee soveltuva akateemisen henkilöstön jäsen tai toimielin. Päätöksenteko voidaan delegoida oppimispalveluiden henkilöstölle tilanteissa, joissa on olemassa käsillä olevan tapauksen kannalta relevantti ennakkopäätös tai linjaus hyväksiluvusta. Kieliopintojen hyväksiluvussa tarvittavat asiantuntijalausunnot ja linjaukset antaa Kielikeskus. Hyväksiluku merkitään opintotietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä.

Myönteisessä hyväksilukupäätöksessä tulee ilmetä hyväksiluettavien opintojen laajuus opintopisteinä, arvosana ja mitä opintoja on korvattu tai mihin kokonaisuuteen opinnot on sisällytetty. Muualla kuin Aalto-yliopistossa suoritetut opinnot tai muulla tavoin osoitettu osaaminen hyväksiluetaan arvosanalla hyväksytty seuraavilla poikkeuksilla: 

1. Toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritettu, kokonaisuudessaan sisällyttämällä hyväksiluettu kurssi merkitään opintotietorekisteriin ja sisällytetään tutkintoon alkuperäisellä arvosanalla, jos arvosana ja käytetty arvosteluasteikko vastaavat Aalto-yliopistossa käytettävää arvosteluasteikkoa. Kun hyväksiluetulla kurssilla korvataan opiskelijan tutkintoon kuuluvia kursseja, merkitään arvosanaksi hyväksytty. 
2. Hyväksiluetut opinnot toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taidon osoittamiseksi alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa merkitään opintotietorekisteriin ja otetaan osaksi tutkintoa arvosanalla käyttäen Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 28 §:ssä näille opinnoille määrättyä arvosteluasteikkoa (hylätty/tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot). 

Kansainvälisessä tai kotimaisessa yhteistyössä suoritettavissa kaksois- ja yhteistutkinnoissa suoritettavat opinnot hyväksiluetaan arvosanalla hyväksytty, jos yhteistyön ehdoista tai koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ei muuta johdu.

Hyväksilukupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea hyväksilukemista koskevaan päätökseen oikaisua siten kuin yliopistolaissa säädetään.

7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.1.2025.

Ennen näiden ohjeiden voimaantuloa vireille tulleet hyväksilukuhakemukset käsitellään näiden ohjeiden mukaisessa menettelyssä.  Ennen näiden ohjeiden voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin tulee kuitenkin soveltaa 31.12.2024 voimassa olleita ohjeita opintojen hyväksiluettavuuden ja arvosanan merkitsemisen osalta.

Jos opiskelijan opiskelijavaihdon opintosuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan on ennen 1.1.2025 hyväksytty tuleva opintojen hyväksiluku, niin näiden opintosuunnitelman mukaisten opintojen hyväksilukuun ei sovelleta kappaleen 3 määräyksiä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvien opintokokonaisuuksien (koulutusohjelman yhteiset opinnot, pääaineopinnot, koulutusohjelmaopinnot) hyväksiluetun osuuden enimmäislaajuudesta.