Tutkinnon suorittamisaika

Koskee lukuvuonna 2005―2006 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneita opiskelijoita. 

1 Tutkintojen säädetyt suorittamisajat (40 § ja 41 §)

Kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3 vuotta ja maisterin tutkinnon 2 vuotta. Pelkästään kandidaatin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto 4 vuodessa. Pelkästään maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto 4 vuodessa. Sekä kandidaatin- että maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa molemmat tutkinnot yhteensä 7 vuodessa.

2 Poissaolojen vaikutus tutkintojen suorittamisaikaan (YOL 39§, 40§ ja 41§)

Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan se aika, kun opiskelija on ollut ilmoittautuneena läsnäolevaksi. Opiskelijalla on oikeus tiettyihin poissaoloihin ilman, että tutkinnon suorittamisaika kuluu. Poissaolo tarkoittaa aikaa, jolloin opiskelija on ollut ilmoittautuneena poissaolevaksi.

Huom! Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi Aallon asettamina ilmoittautumisaikoina. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös aika, jolloin opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen läsnä- tai poissaolevaksi.

2.1 Poissaolot ennen 1.8.2015 opintonsa aloittaneet

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. 1.8.2016 ja sen jälkeen alkavat poissaolot edellä mainituilla perusteilla huomioidaan tutkinnon suorittamisaikaa laskettaessa vain siltä ajalta, jolloin opiskelija on ollut ilmoittautuneena poissaolevaksi. Edellä mainitut perusteet voidaan kuitenkin huomioida lisäaikaa myönnettäessä, jos opiskelija on ollut ilmoittautuneena läsnäolevaksi.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään 4 lukukauden (2 lukuvuoden) pituista poissaoloa, jolloin opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

2.2 Poissaolot 1.8.2015 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. 1.8.2016 ja sen jälkeen alkavat poissaolot edellä mainituista perusteista huomioidaan tutkinnon suorittamisaikaa laskettaessa vain siltä ajalta, jolloin opiskelija on ollut ilmoittautuneena poissaolevaksi. Edellä mainitut perusteet voidaan kuitenkin huomioida lisäaikaa myönnettäessä, jos opiskelija on ollut ilmoittautuneena läsnäolevaksi.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään 2 lukukauden (1 lukuvuoden) pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.

Jos peruste ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä lukuvuonna ilmenee vasta ilmoittautumisajan päätyttyä ja opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi, voidaan peruste huomioida lisäaikaa myönnettäessä.

3 Poissaolojen vaikutus tutkinnon suorittamiselle myönnetyn lisäajan pituuteen

Myönnetty lisäaika kuluu vaikka opiskelija ilmoittautuisi sen aikana poissaolevaksi perusteesta riippumatta. Edellä mainitut tutkinnon suorittamisaikaan vaikuttamattomat poissaoloperusteet (ase- tai siviilipalvelu, äityis-, isyys- tai vanhempainvapaat) eivät siis pidennä myönnettyä lisäaikaa. Poissaolot ko. perusteilla huomioidaan kuitenkin opiskelijan eduksi tarvittaessa uuden lisäajan harkinnassa.

Aalto-yliopiston linjaukset rajattuun opintoaikaan myönnettävälle lisäajalle

Hyväksytty Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean kokouksessa 9.10.2012

Aalto-yliopiston linjaukset rajattuun opintoaikaan myönnettävälle lisäajalle (pdf)

Tämä ohje tulee voimaan 1.1.2013 siten, että ohjetta sovelletaan ensimmäistä kertaa niiden opiskelijoiden lisäaikahakemusten käsittelyyn, joiden yliopistolaissa säädetty tutkinnon suorittamisaika tai sille myönnetty lisäaika päättyy 31.7.2013.

Lähtökohtana opiskelijan tukeminen valmistumaan

Tavoitteellisista ja sallituista kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittamisajoista säädetään yliopistolaissa. Yliopisto voi myöntää lisäaikaa opinnoille tutkinnon suorittamiseksi. Yliopiston tehtävä on ensisijaisesti järjestää opinnot ja tukea opiskelijoita eri keinoin tutkintojen suorittamisessa siten, että opiskelijat voivat esteettä suorittaa opintonsa ilman lisäaikaa. Yliopiston tulee huolehtia opiskelijoiden sitouttamisesta tavoitteellisiin opinto-ohjelmiin heti opintojen alusta ja seurata opintojen etenemistä koko opiskeluajan. Keskeisiä tukitoimia ovat opiskelijoiden HOPS-ohjaus ja tutorointi sekä tavoitteellisesta tutkinnon suorittamisen aikataulusta jääneiden tavoittaminen hyvissä ajoin ennen tutkinnon suorittamisajan päättymistä.

Opiskelija osoittaa mahdollisuutensa valmistua suorittamalla tutkintoon kuuluvia opintoja. Opiskelijoita on rohkaistava hakemaan ratkaisuja mahdollisiin opintojen etenemistä vaikeuttaviin esteisiin hyvissä ajoin. 

Lisäaikalinjausten kannalta olennaista on myös muistuttaa tavoitteellisista opinto-ajoista silloin, kun opiskelija ei vaikuta pysyvän niissä. Koulutusohjelmien tulee ottaa aktiivisesti yhteyttä ja tarjota informaatiota saatavilla olevasta ohjauksesta ja tuesta 3,5 vuoden läsnäolovuoden jälkeen sellaisille kandidaattitutkintoa opiskeleville, jotka eivät ole vielä tehneet kandidaatintutkintoa. Koulutusohjelmien tulee lähettää vastaava tiedote 2,5 läsnäolovuoden jälkeen sellaisille maisteritutkintoa opiskeleville, jotka eivät ole suorittaneet vielä maisterintutkintoa. Korkeakoulujen tulisi järjestää koulutusohjelmille tämä yhteydenottojen mahdollisuus. Opiskelijoiden tiedotusta esim. poissaololukukausien vaikutuksesta opintoajan kulumiseen on parannettava. Positiivisia kannustimia tulisi kehittää siihen, että opiskelijoiden ote opinnoista säilyy koko ajan hyvänä ja suunnitelmallisena. Koulutusohjelmilla on tässäkin merkittävä rooli sopivien keinojen miettimisessä.

Yleiset periaatteet

Opiskelijalle myönnetään hakemuksesta lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen valmistumissuunnitelman perusteella. Myöntöharkinnassa huomioidaan opiskelijan mahdollisuus valmistua kohtuullisessa ajassa, aiemmin myönnetyt lisäajat ja opiskelijan elämäntilanne. Ennen ensimmäisen lisäajan myöntöharkintaa huomioidaan opiskelijan ilmoittamat yliopistolaissa mainittuihin syihin perustuvat poissaolot, jotka pidentävät automaattisesti tutkinnon suorittamisaikaa (vapaaehtoinen asepalvelus, maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa).

Lisäaikaa ensimmäisellä kerralla myönnettäessä tarkastellaan koko valmistumissuunnitelmaa vaikka lisäaikaa kerrallaan myönnetään lyhyempiä jaksoja. Opiskelijan opintojen eteneminen suunnitelman mukaisesti aiemmilla lisäajoilla huomioidaan uusia lisäaikoja myönnettäessä.

Tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen valmistumissuunnitelma

Suunnitelmassa tulee yksilöidä tehdyt ja puuttuvat opinnot sekä aikataulu niiden suorittamiseksi. Keskeneräisestä opinnäytteestä tulee liittää valvovan professorin hyväksymä aikataulutettu toteuttamissuunnitelma. Lisäksi opiskelijan on esitettävä suunnitelma opiskeluun käytettävissä olevasta ajastaan ja mahdollisuudesta osallistua opetukseen. Suunnitelmassa tulee antaa selvitys mahdollisten aiempien lisäaikojen käytöstä sekä tarvittaessa opintojen viivästymisen syistä. Jos opiskelijan haluaa vedota elämäntilanteeseensa tai muuhun perusteeseen, hänen tulee esittää selvitys ja tarvittavat todistukset (esim. lääkärintodistus) asiasta.

Kohtuullinen aika: kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on 3 vuotta. Opiskelija voi käyttää sen suorittamiseen 4 läsnäololukuvuotta (sallittu aika).

Kohtuullinen valmistumisaika ja lisäajan pituus:
1. kerta: Huomioidaan tarve, kuitenkin lisäaika enintään 1v

Lisäaikaa myönnetään yhteensä 1 vuoden pituisen lisäajan jälkeen vain, jos

a.    opinnot ovat edenneet valmistumissuunnitelman mukaisesti ja jäljellä olevien opintojen suunnitelma on alkuperäisen valmistumissuunnitelman mukainen
TAI
b.    opinnot ovat edenneet lisäajan aikana ja ovat saatettavissa valmistumissuunnitelman mukaan loppuun lukukaudessa
TAI
c.    elämäntilanteeseen liittyvät perusteet puoltavat lisäajan myöntöä

Ilman elämäntilanteeseen liittyviä perusteita lisäaikojen yhteenlaskettu pituus eli kohtuullinen aika on 1-1,5 vuotta. Tällöin opiskelija on käyttänyt enintään 5,5 läsnäolovuotta opiskellessaan tutkintoa, jonka tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta.

Kohtuullinen aika: kandidaatin+maisterin tutkinto

Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on 5 vuotta. Opiskelija voi käyttää sen suorittamiseen 7 läsnäololukuvuotta (sallittu aika).

Jos kandidaatin tutkinnon suorittaminen on selvästi kesken, niin lisäaikaa myönnetään ensin vain kandidaatin tutkinnon suorittamiseen loppuun. Maisterin tutkinnon kohdalla tehdään uusi myöntöharkinta.

Lisäaikaa myönnetään vain poikkeuksellisesti kerrallaan 2 vuotta.
Kohtuullinen valmistumisaika ja lisäajan pituus:
1. kerta: Huomioidaan tarve, kuitenkin lisäaika enintään 1v
2. kerta: Huomioidaan 1. lisäajan käyttö ja tarve, kuitenkin lisäaika enintään 1 v

Lisäaikaa myönnetään yhteensä 2 vuoden pituisen lisäajan jälkeen vain, jos

a.    opinnot ovat edenneet valmistumissuunnitelman mukaisesti ja jäljellä olevien opintojen suunnitelma on alkuperäisen valmistumissuunnitelman mukainen
TAI
b.    opinnot ovat edenneet lisäajan aikana ja ovat saatettavissa valmistumissuunnitelman mukaan loppuun lukuvuodessa.
TAI
c.    elämäntilanteeseen liittyvät perusteet puoltavat lisäajan myöntöä

Ilman elämäntilanteeseen liittyviä perusteita lisäaikojen yhteenlaskettu pituus eli kohtuullinen valmistumisaika on 2-3 vuotta kandidaatin- ja maisterintutkinnon suorittamiseen. Tällöin opiskelija on käyttänyt enintään 10 läsnäolovuotta opiskellessaan tutkintoja, joiden tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä 5 vuotta.

Kohtuullinen aika: maisterin tutkinto

Maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on 2 vuotta. Opiskelija voi käyttää sen suorittamiseen 4 läsnäololukuvuotta (sallittu aika).

Kohtuullinen valmistumisaika ja lisäajan pituus:
1. kerta: Huomioidaan tarve, kuitenkin lisäaika enintään 1v

Lisäaikaa myönnetään yhteensä 1 lisäaikavuoden jälkeen vain, jos

a.    opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti ja jäljellä olevien opintojen suunnitelma on alkuperäisen valmistumissuunnitelman mukainen
TAI
b.    opinnot ovat edenneet lisäajan aikana ja ovat saatettavissa suunnitelman mukaan loppuun lukukaudessa
TAI
c.    elämäntilanteeseen liittyvät perusteet puoltavat lisäajan myöntöä

Ilman elämäntilanteeseen liittyviä perusteita lisäaikojen yhteenlaskettu pituus eli kohtuullinen aika on 1-1,5 vuotta. Tällöin opiskelija on käyttänyt enintään 5,5 läsnäolovuotta opiskellessaan tutkintoa, jonka tavoitteellinen suoritusaika on 2 vuotta.

Puuttuvien opintojen maksimimäärä ja vaadittava opintojen etenemistahti

Kohtuullisen ajan määritelmä tarkoittaa, että ainakin opiskelijalla, jolla on sallitun opintoajan päättyessä noin 1/3 tutkintoihin vaadittavista opinnoista suorittamatta, on mahdollisuus tehdä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen valmistumissuunnitelma ja saada lisäaikaa. Puuttuvien opintojen maksimimäärä ei kuitenkaan ole ehdoton. Mitä enemmän opintoja puuttuu, sitä perustellumpi lisäaikahakemuksen tulee olla. Myös opiskelijan opintojen viimeaikaisella etenemistahdilla on merkitystä valmistumissuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Opiskelijan eduksi huomioidaan opintoajan päättymistä edeltävä hyvä opintojen etenemistahti silloinkin, kun opintoja on suorittamatta enemmän kuin 1/3 ensimmäistä lisäaikaa haettaessa. Opiskelija, joka ei ole tehnyt yliopistossa tutkintoon johtavia opintoja lainkaan tai vain hyvin vähän, ei voi saada lisäaikaa ilman todella painavia elämäntilanteeseen liittyviä perusteita. Esimerkiksi toisen tutkinnon opiskelu tai työssäkäynti ei ole riittävä peruste.

Elämäntilanteen vaikutus

Opiskelijan elämäntilanteen vaikutus opintoihin huomioidaan opiskelijan eduksi lisäaikaa myönnettäessä sekä arvioitaessa hyväksyttäviä perusteita suoritettujen opintojen vähäiseen määrään että opintojen realistista etenemistahtia valmistumissuunnitelmassa. Elämäntilanteet vaihtelevat ja niiden huomioiminen vaatii aina harkintaa.