Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö voimassa 1.8.2018 lähtien, näillä muutoksilla 1.8.2024 alkaen.
(Muutokset 19.5.2020, 23.5.2023 ja 11.6.2024 mukaan lukien)
Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt (OOS)
Liite: 43 a § TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKINTOSÄÄNTÖ
1. Määritelmät
Tässä tutkintosäännössä käytetyt käsitteet on määritelty alla.
Tohtoriopiskelija (Doctoral student)
Läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautunut tohtoriopiskelijaksi rekisteröity henkilö, joka kuuluu johonkin Aalto-yliopiston tohtoriohjelmaan.
Vastuuprofessori (Supervising professor)
Korkeakoulun nimeämä Aalto-yliopiston professori, joka vastaa tohtoriopiskelijan tohtorin tutkinnon kokonaisuudesta sekä ohjausjärjestelyistä ja tekee hänen kanssaan ohjaussuunnitelman. Voi toimia myös ohjaajana.
Toinen vastuuprofessori (Co-supervisor)
Korkeakoulun erityisistä syistä nimeämä Aalto-yliopiston tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston professori, joka yhdessä vastuuprofessorin kanssa vastaa tohtoriopiskelijan tohtorin tutkinnon kokonaisuudesta sekä ohjausjärjestelyistä. Voi toimia myös ohjaajana.
Ohjaaja (Thesis advisor)
Korkeakoulun nimeämä henkilö, joka on tohtoriopiskelijan väitöskirjan aihealueen asiantuntija. Ohjaajan tehtävät määritellään tohtoriopiskelijan ohjaussuunnitelmassa.
Tutkimusala (Research field)
Korkeakoulun vahvistama akateemisen tutkimuksen ala, jolla korkeakoulu tarjoaa tohtorinkoulutusta. Kauppakorkeakoulun tutkimusalat ovat pääaineita.
Lisensiaatin tutkimuksen tarkastaja (Examiner)
Korkeakoulun nimeämä opinnäytteen aihealueen asiantuntija. Tarkastajaksi nimettävällä tulee olla suoritettuna vastaavan tasoinen tutkinto.
Väitöskirjan esitarkastaja (Preliminary examiner)
Korkeakoulun nimeämä asiantuntija, joilla on riittävä tieteellinen tai taiteellinen pätevyys väitöskirjan edustamalla alalla. Esitarkastajaksi nimettävällä tulee olla tohtorin tutkinto tai riittävät taiteelliset ansiot.
Vastaväittäjä (Opponent)
Korkeakoulun nimeämä asiantuntija, joilla on riittävä tieteellinen tai taiteellinen pätevyys väitöskirjan edustamalla alalla. Vastaväittäjäksi nimettävällä tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.
Väittelylupa (Permission for public defence)
Väittelyluvalla tarkoitetaan julkaisulupaa (permission for publication). Väittelyluvan saatuaan tohtoriopiskelija voi julkaista väitöskirjansa ja puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa.
Tohtoriohjelma (Doctoral programme)
Rehtorin päätöksellä perustettu tohtorinkoulutuksen kokonaisuus. Jokainen yliopiston tohtoriopiskelija kuuluu johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan.
Tohtoriohjelman johtaja (Doctoral programme director)
Dekaanin nimittämä henkilö, joka johtaa tohtoriohjelmaa ja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta arvioinnista ja kehittämisestä.
2. Tohtorinkoulutuksen järjestäminen
Tohtorin ja lisensiaatin tutkintoihin johtava koulutus järjestetään tohtoriohjelmissa tutkimusalakohtaisesti. Korkeakoulu päättää tohtorinkoulutuksen tutkimusalat ja vahvistaa tutkimusalojen professorit. Korkeakoulu vahvistaa tohtoriopiskelijan tutkimusalan opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Koulutus suunnitellaan siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa kokopäivätoimisesti opiskellen ja lisensiaatin tutkinto kahden vuoden tavoiteajassa kokopäivätoimisesti opiskellen.
Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.
Tohtoriohjelmien tavoitteet on määritelty tohtoriohjelmien opetussuunnitelmissa.
3. Vastuuprofessori ja ohjaaja
Korkeakoulu nimeää tohtoriopiskelijalle vastuuprofessorin hänelle vahvistetulta tutkimusalalta. Vastuuprofessoriksi voidaan nimetä professoreiden urajärjestelmässä oleva korkeakoulun professori.
Erityisestä syystä vastuuprofessoriksi voidaan dekaanin päätöksellä nimetä myös korkeakoulun professori, joka ei ole professoreiden urajärjestelmässä. Jokaiselle opintojaan harjoittavalle tohtoriopiskelijalle tulee olla nimetty vastuuprofessori.
Korkeakoulu voi nimetä tohtoriopiskelijalle myös toisen vastuuprofessorin, mikäli tutkinto suoritetaan kansainvälisessä tai kansallisessa yhteisohjauksessa tai mikäli tohtoriopiskelijan tutkinto monitieteisyytensä vuoksi edellyttää jaettua vastuuta. Toiseksi vastuuprofessoriksi voidaan nimetä muu Aalto-yliopiston professori tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston professori.
Korkeakoulu vahvistaa tohtoriopiskelijalle yhden tai useamman ohjaajan, joka on perehtynyt opinnäytteen aihealueeseen. Vastuuprofessori ja/tai toinen vastuuprofessori voi toimia myös ohjaajana.
Kauppatieteen ala:
Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.
Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:
Vähintään yhdellä ohjaajalla tulee olla tohtorin tutkinto. Jos väitöskirjaan sisältyy taideproduktioita tai tuotekehitysprojekteja, ainakin yhdellä ohjaajista tulee olla riittävä taiteellinen pätevyys ja syvällinen perehtyneisyys kyseiseen alueeseen.
Tekniikan ala:
Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.
4. Opintojen suunnittelu ja ohjaus
Jokaisella tohtoriopiskelijalla on tohtoriopiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (THOPS), joka sisältää opintojen sisältöä, laajuutta ja kestoa koskevan suunnitelman, tutkimus-, ohjaus-, rahoitus -ja urasuunnitelmat, joiden toteutumista vastuuprofessori seuraa vuosittain. Tohtoriopiskelijan vastuuprofessori vastaa hänen ohjausjärjestelyistään.
5. Tohtorikoulutuksen opinnot
Tohtorikoulutuksen opintoihin kuuluu väitöskirjatyön lisäksi opintopisteytettyjä opintoja. Nämä suoritetaan opintokokonaisuuksina.
Opintopisteytettyjen opintojen laajuus on kauppatieteen alalla 60 opintopistettä, taiteiden ja suunnittelun sekä tekniikan alalla 30 opintopistettä. (AAK 19.5.2020) (AAK 11.6.2024)
Korkeakoulu vahvistaa tohtoriopiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (THOPS). Korkeakoulu voi tohtorintutkinnon suorittamista varten määrätä tohtorikoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi.
Tohtorinkoulutusopinnot sisältävät kahdenlaisia opintoja väitöskirjatyön lisäksi. Opinnot on organisoitu opintokokonaisuuksiin, joitten nimet ovat “yleiset tutkimusvalmiusopinnot”, “tutkimusalan opinnot” ja “väitöskirja”. Opintopisteytettyjen opintokokonaisuuksien koot on esitetty kunkin tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa.
Yleisissä tutkimusvalmiusopinnoissa tohtoriopiskelijan tulee suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tutkimustyöhön valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista, tutkimustiedon välittämistä sekä omaksua hyvän tieteellisen käytännön periaatteet. Yleiset tutkimusvalmiusopinnot voivat sisältää siirrettävien taitojen opintoja. (transferable skills).
Tutkimusalan opinnot ja väitöskirja perehdyttävät tohtoriopiskelijaa laajasti ja syvällisesti johonkin tutkimusalaan.
Tohtorinkoulutuksen opinnot voivat sisältää opintoja useasta Aallon korkeakoulusta, kunhan ne sisältyvät hyväksyttyyn tohtoriopiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
6. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen
Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi tulee:
1. suorittaa kohdassa 5 mainitut tohtorikoulutuksen opintopisteytetyt opinnot tohtoriopiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti; sekä
2. laatia lisensiaatintutkimus.
7. Lisensiaatintutkimus
Lisensiaatintutkimus tehdään opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja
niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä saatavilla yliopistossa sähköisessä muodossa.
8. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyminen
Lisensiaatintutkimus esitellään korkeakoulussa. Lisensiaatin tutkinnon suorittajan on
lisensiaatintutkimuksen tarkastusta varten toimitettava korkeakoululle lisensiaatintutkimus sekä hakemus, jossa on vastuuprofessorin puolto. Korkeakoulu määrää lisensiaatintutkimukselle yhden tai kaksi tarkastajaa ja hankkii lausunnot tarkastajilta. Lisensiaatin tutkinnon suorittajalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa lausunnoista. (OOS 29§) Tämän jälkeen korkeakoulu päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman perusteltua syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun työlle on määrätty tarkastajat.
9. Tohtorin tutkinnon suorittaminen
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tohtoriopiskelijan tulee:
1. suorittaa kohdassa 5 mainitut tohtorinkoulutuksen opinnot opintosuunnitelmansa mukaisesti tai heidän on täytynyt suorittaa korkeakoulun hyväksymät soveltuvat lisensiaatin opinnot
2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä
3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
10. Väitöskirja
Väitöskirja tehdään tohtoriopiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta. Väitöskirjan tulee sisältää uutta
tieteellistä tietoa.
Väitöskirjan muodoista ja vaatimuksista päätetään erikseen. (ks AAK 121/00.03.00.02/2015)
Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä saatavilla yliopistossa sähköisessä muodossa.
11. Väitöskirjan esitarkastus ja väittelyluvan myöntäminen
Tohtorin tutkinnon suorittajan on väittelyluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä väittelylupahakemus korkeakoululle. Väittelylupahakemuksessa tulee olla vastuuprofessorin puolto.
Saatuaan käsikirjoituksen ja väittelylupahakemuksen korkeakoulu päättää esitarkastukseen lähettämisestä ja määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi tohtorin tutkinnon suorittanutta esitarkastajaa. Taiteiden alalla käsikirjoitukselle voidaan lisäksi määrätä esitarkastaja, jolta tohtorintutkinnon sijaan edellytetään riittäviä taiteellisia ansioita. Tohtorin tutkinnon suorittajalle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta (OOS 29§)
Korkeakoulu voi päättää olla lähettämättä käsikirjoitusta esitarkastukseen, mikäli se havaitsee, että käsikirjoituksessa on vakavia puutteita ja/tai että käsikirjoitus ei täytä yliopiston väitöskirjalle määrittelemiä yleisiä muotovaatimuksia. (ks AAK 121/00.03.00.02/2015)
Korkeakoulu hankkii ja käsittelee esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta. Tohtoriopiskelijalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa esitarkastajien lausunnoista. (OOS 29§)
Korkeakoulu päättää väittelyluvan myöntämisestä saatuaan esitarkastajien lausunnot.
Väitöskirjan käsikirjoituksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin kolme kuukautta siitä, kun esitarkastajat on määrätty.
Saatuaan väittelyluvan tohtoriopiskelija huolehtii väitöskirjan julkaisemisesta ja sopii korkeakoulun kanssa väitöstilaisuuden järjestämisestä kohtuullisessa ajassa tai väittelylupa raukeaa.
12. Väitöskirjan julkinen tarkastus
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa. Korkeakoulu määrää väitöstilaisuuden ajankohdan ja siinä käytettävän kielen sekä kustoksen ja yhden tai kaksi vastaväittäjää. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän/vastaväittäjien valinnasta.
Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä sähköisesti saatavilla yliopistossa vähintään kymmenen päivää. Väitöskirjaa voidaan edelleen pitää esillä korkeakoulussa.
Yliopisto antaa tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä ja kulusta.
13. Väitöskirjan hyväksyminen
Julkisen tarkastuksen jälkeen on korkeakoulun määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on useampia, yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessa annettava korkeakoululle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava korkeakoululle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.
Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen hylkäämisestä ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä väitöskirjan hyväksymisestä päättävän
toimielimen kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen.
Korkeakoululle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Väittelijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin sekä muihin arvosteluun liittyviin asiakirjoihin korkeakoulun määräämässä ajassa. (OOS 29§)
Tämän jälkeen korkeakoulu päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
14. Arvostelu ja arvosanat
Tohtorinkoulutuksen opinnäytteistä käytetään seuraavia arvosanoja:
Kauppatieteen ala:
Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:
Väitöskirja arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty.
Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty (arkkitehtuuri).
Tekniikan ala:
Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Opintokokonaisuuksille ei anneta kokonaisarvosanaa.
15. Voimaantulo
Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.
16. Siirtymäsäännökset
Aikaisemman säännöstön mukaista opinnäytteen arvosteluasteikkoa käytetään niissä tapauksissa, joissa opinnäyte on jätetty tarkastukseen ennen 1.8.2018.
Muutokset ja niiden soveltaminen
(AAK 19.5.2020) Muutos näiden sääntöjen 5§ tulee voimaan 1.8.2020. Ennen 1.8.2020 tohtorinkoulutuksensa aloittaneet voivat hakemuksesta siirtyä suorittamaan tohtorinkoulutustaan uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tällöin opiskelijan tutkintoon vaadittavat tohtorinkoulutuksen opinnot tulee vahvistaa uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi. Tohtorintutkinnon voi suorittaa ennen 1.8.2020 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti 31.12.2023 saakka.
Muutokset 1-13§ astuvat voimaan 1.8.2021.
(AAK 23.5.2023) Muutokset näiden sääntöjen 1-13 §:iin (suomi) ja 1 §:ään (englanti, ruotsi) tulevat voimaan 1.8.2023.
(AAK 11.6.2024) Muutos näiden sääntöjen kohtaan 5 tulee voimaan 1.8.2024.
Ennen 1.8.2024 tohtorinkoulutuksensa aloittaneet voivat hakemuksesta (T-HOPS) siirtyä suorittamaan tohtorinkoulutustaan uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tällöin opiskelijan tutkintoon vaadittavat tohtorinkoulutuksen opinnot hyväksytään tohtoriopiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (T-HOPS) uusien tutkintovaatimusten mukaisesti.
Tohtorin tutkinnon voi suorittaa ennen 1.8.2024 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti 31.12.2027 saakka. Jos ennen 1.8.2024 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaiset opintopisteytetyt opinnot on kokonaisuudessaan suoritettu 31.7.2024 mennessä, ne voidaan sisällyttää tutkintoon sellaisenaan 31.12.2027 jälkeenkin.