Opiskelin Mechanical Engineering -maisteriohjelmassa, jossa erikoistuin tuotekehitykseen. Sivuaineenani oli teollinen suunnittelu ja espanjan kieli (jonka melkein kävin läpi). Vietin myös kaksi lukukautta vaihdossa Meksikossa ITESM-yliopistossa ja osan vuoden mittaisesta ME310-kurssista Stanfordissa, Kaliforniassa.
Hain alun perin useisiin eri yliopistoihin, mutta lopulta valitsin konetekniikan, joka kulkee meillä suvussa – isäni on suorittanut saman tutkinnon. Itse asiassa meillä oli ainakin yksi sama professorikin!
En oikein tuntenut oloani kotoisaksi ensimmäisten vuosien ja peruskurssien aikana, mutta mielenkiintoni heräsi, kun tutustuin tuotekehitykseen: Halusin suunnitella jotain uutta ja käyttää siinä hyväksi ihmismielestä ja käyttäytymisestä tehtyjä havaintoja. Itse asiassa harkitsin myös antropologian kurssien lisäämistä opintoihini, mutta päädyin opiskelemaan aihetta omalla ajallani.
Yksi ikimuistoisimmista tapahtumista opiskelujeni aikana oli paperipyörähaaste Stanfordissa. Jokaisen opiskelijatiimin piti suunnitella peliä varten kulkuneuvo, jonka piti olla valmistettu kartongista ja kantaa vähintään yhden ihmisen paino. Tavoitteena oli viedä ajoneuvossa vesi-ilmapalloja toisen joukkueen koreista omaan koriin. Tämä osoitti kuinka hauskaa ja leikkisääkin suunnittelu voi olla, ja haaste toimi myös mahtavana ryhmähengen nostattajana!
Parasta Aallossa opiskelussa oli se vapauden ja jännityksen tunne, kun tulevaisuus oli vielä edessä. Viimeiset kolme opiskeluvuottani olivat siitä hyviä, että siirryimme ajoittain puisevista peruskursseista problem based learning -kursseihin.
Kun minulta kysytään mitä työelämän kannalta hyödyllistä opin Mechanical Engineering -ohjelmassa, vastaukseni on kliseisen: kyky ajatella laatikon ulkopuolelta. Uskon, että kokemukset maailmalta kohensivat omaa itsenäisyyttäni, josta on ollut apua yrittäjän uralla. Vapaus suorittaa monitieteellisiä opintoja myös hyödyllistä, kuten myös aikatauluissa joustaminen silloin, kun stand up -komiikka vei suuren osan ajastani. Oli mahtavaa olla näkemässä Design Factoryn ja Startup Saunan alkutaivalta: aiemmin kuvittelin, että yliopisto tuotti vain uusia rattaita suuryritysten koneisiin, mutta se kaikki muuttui opintojeni aikana.
Opiskeluaikana tein varastotöitä sekä toimin stand up -komiikan parissa esiintyjänä ja tuottajana. Olin tutkintoni loppusuoralla vuonna 2008, mutta talouskriisin johdosta päätin jatkaa opiskelua ja työskentelyä samanaikaisesti. Olen työskennellyt tuotesuunnittelijana Link Designilla ja Powerkissillä, konseptikehityksen fasilitaattorina ja muotoilukonsulttina SEOS:illa, tutkimusassistenttina Aallossa ja olen ollut toimitusjohtajana kahdessa startupissa, joita olen ollut perustamassa: Scoopinion Suomessa ja Beatroot San Franciscossa. Olen viettänyt yliopiston jälkeisistä kymmenestä uravuodestani yhdeksän eri yrityksissä, joita olen ollut itse perustamassa.
Nyt olen yksi Kyrö Distilleryn perustajista. Muutin vastikään Berliiniin, missä johdan Saksan liiketoimintaa. Sitä ennen vastasin brändin kehittämisestä ja uusista tuotteista Kyrössä.
Tavallista työpäivääni voi kuvata vain yhdellä sanalla: epätavallinen. Kun yritys kehittyy näin nopeasti, asioilla ei ole aikaa normalisoitua. Yritän kuitenkin ylläpitää säännöllistä rakennetta, toisin sanoen harrastaa liikuntaa ja mietiskellä ennen päivän työtehtäviä. Iltaisin ohjelmassa on usein myös myyntikiertueita tai tapahtumia.
Tulevaisuuden suunnitelmani on rakentaa kansainvälisesti menestyvä juomabrändi ja ehkä myös jakaa tähän asti oppimaani ulkoisena hallituksen jäsenenä jossakin toisessa yrityksessä. Minusta suomalaisten tulisi panostaa kuluttajabrändien rakentamiseen – muutoin toiset keräävät tekemämme työn hedelmät.
Uusia opiskelijoita neuvoisin kokeilemaan uutta ja heijastelemaan aiempaa!
Opiskelijaelämä on aikaa, jolloin voit todella tutustua itseesi, rakentaa verkostoja, epäonnistua ilman valtavia seurauksia ja löytää oman elämäntyylisi. Sinulta vaaditaan kuitenkin rohkeutta seurata omaa mielenkiintoa, aikaa pohtia kokemaasi ja ajoittain päätöksiä, jotka poikkeavat odotetulta polulta. Muutoin päädyt elämään elämää, jota joku toinen haluaa sinun elävän.
___
Vuonna 2022 Mikko Koskinen muutti Reykjavikiin, Islantiin, missä hän työskenteli ilmakehän hiilidioksiditasapainon puolesta ja johti markkinointia yrityksessä Running Tide. Hän on perustanut myös uudistavaan vesiviljelyyn keskittyvän startupin Nemo Seafarmin, joka ratkaisee rehevöitymistä kasvattamalla merilevää Itämeressä. ANDX-konsulttiyhtiön kautta hän auttaa asiakkaita kestävän kehityksen kääntämisessä kilpailueduksi markkinoinnin ja viestinnän kautta. Mikko on myös mentoroinut startup-yrityksiä johtamisessa, brändäyksessä ja yhteisömarkkinoinnnissa. Vuonna 2024 hän on Itämeriprojektin rahoitushakemusten tuomaristossa.
Konetekniikan maisteriohjelmassa voit opiskella arktista tekniikkaa, materiaalitekniikkaa, meritekniikkaa, mekatroniikkaa, tuotesuunnittelua, tuotantotekniikkaa ja lujuusoppia. Tarjoamme opiskelijalle mahdollisuuden kartuttaa osaamista itselleen mielenkiintoisissa aiheissa konetekniikan alalla, jossa ammattilaisia tarvitaan luomaan tehokkaita ja turvallisia ratkaisuja yhteiskunnalle.