Suomi on tunnettu lännen porttina itään sen pitkälle ulottuvien kauppasuhteiden ansiosta, jotka suuntautuvat Venäjälle, Baltiaan ja Itä-Eurooppaan. Näiden markkinoiden houkuttelevuus kasvoi länsimaalaisten monikansallisten yritysten silmissä, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Tämän jälkeen erityisesti ruotsalaiset, amerikkalaiset ja saksalaiset yritysten perustivat alueellisia pääkonttoreitaan Suomeen.
1990-luvun alussa suomalaiset aluepääkonttorit olivat tyypillisesti vastuussa markkinoille tulosta sekä yrityksen operaatioiden johtamisesta Venäjällä, Baltiassa tai Itä-Euroopassa. Täten monikansalliset yrityksen hyötyivät Suomen maantieteellisestä läheisyydestä ja liiketoiminnan tuntemuksesta näillä hiljattain avautuneilla markkinoilla, joten yrityksen pääosin välttyivät taloudelliseen ja poliittiseen epävarmuuteen liittyviltä riskeiltä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun (aiemmin Helsingin kauppakorkeakoulu) kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä on kerätty dataa ulkomaalaisomisteisista tytäryrityksistä ja niiden aluepääkonttorivastuista jo melkein 30 vuoden ajan.
Kaiken kaikkiaan 1032 ulkomaisomisteisesta tytäryrityksestä jopa 375:llä oli aluepääkonttorivastuita vuonna 1993. Toisin sanoen, tuolloin joka kolmannella Suomessa sijaitsevalla, ulkomaisomisteisella tytäryrityksellä oli aluepääkonttorivastuita. Nämä vastuut sijoittuivat pääosin Venäjän, Baltian tai Itä-Euroopan markkinoille.
Tuolloin 325:llä niistä oli vielä aluepääkonttorivastuita, joten viiden vuoden aikana 50 ulkomaalaisomisteista tytäryhtiötä oli menettänyt aluepääkonttorimandaattinsa pääosin Venäjälle ja Baltiaan.
Suurin osa vastuista menetettiin Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Osa aluepääkonttoreista taas onnistui saamaan uusia aluevastuita Pohjoismaissa. Tutkimusdata osoittaa myös, että iso osa aluepääkonttoreista siirrettiin lähemmäksi mandaattimarkkinoitaan, erityisesti Baltiaan ja Puolaan, kun maat liittyivät osaksi Euroopan Unionia vuonna 2004.
Tutkimme ulkomaalaisten tytäryritysten toimintoja ja kansainvälisiä liiketoimintavastuita Suomessa. Tällä sivulla kerromme lyhyesti mitä tietoa keräämme ja miten tämä tieto auttaa meitä saavuttamaan tutkimuksemme tavoitteet. Tietosuojailmoitus löytyy tämän sivun lopusta.
The shifting meaning of firm location: From a physical setting to a perceptual sense of place.
A firm’s choice to relocate its headquarters depends on the interplay between physical and social aspects and together these can create a firm’s sense of place.
The multiple meanings of location affect not only the organizational arrangements of international firms, but also the way policymakers treat these firms. This calls for a more nuanced understanding of the meaning of headquarters (HQ) location.