Suomi on tunnettu lännen porttina itään. 1990-luvulta lähtien aluepääkonttoreiden merkitys on ollut tärkeä teema Suomen poliittisessa keskustelussa. Suomessa on tiedostettu maantieteellisesti strateginen sijainti, jonka kautta länsimaiset yritykset ovat laajentuneet Venäjän, Baltian ja Itä-Euroopan markkinoille.
Pääkonttoreilla on merkittävä rooli yrityksille ja yhteiskunnalle. Ne työllistävät korkeasti koulutettua työvoimaa, tuovat verotuloja ja tekevät usein myös uusia investointeja kohdemaahan. Pääkonttoreilla on myös symbolista arvoa, koska ne lisäävät kohdemaan mainetta hyvänä sijaintipaikkana. Tästä johtuen kohdemaat kilpailevat pääkonttoreista ja pyrkivät houkuttelemaan niitä puoleensa. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, kuten ilmenee Talouselämän tuoreesta artikkelista (24.09.2020), jossa on haastateltu tutkijaamme.
Pääkonttoritoimintoja hajautetaan yhä enemmän maantieteellisesti sekä liiketoiminnallisesti monikansallisten konsernien sisällä. Monilla konserneilla on alue- tai divisioonapääkonttoreita, jotka ovat vastuussa tietyistä alueista tai liiketoimintayksiköistä. Nämä pääkonttorit eivät välttämättä näy ulospäin, koska vastuut annetaan tytäryrityksille niiden paikallisten toimintojen lisäksi. Kartoittaaksemme nämä vaikeasti tunnistettavat pääkonttorivastuut Suomessa, olemme tutkineet ulkomaalaisomisteisia tytäryrityksiä 1990-luvulta lähtien.
Pääkonttorivastuiden kartoittamista vaikeuttaa lisäksi se, että nykyään johtoryhmien jäsenet eivät välttämättä työskentele pääkonttorissa fyysisesti. Liiketoiminnallisia vastuita on yhä useammin hajautettu eri yksiköihin monikansallisten konsernien arvoketjuihin. Siksi tutkimuksemme keskittyy alue- ja divisioonapääkonttoreiden lisäksi kansainvälisiin liiketoimintavastuisiin, joita yksittäiset johtajat luotsaavat Suomesta käsin.
Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin tutkimuksemme avulla:
Tavoitteenamme on kartoittaa kaikki ulkomaalaisomisteisten tytäryritysten pääkonttorit ja kansainväliset liiketoimintavastuut Suomessa. Lähetämme kyselyn kaikille ulkomaalaisomisteisille yrityksille Suomessa syksyllä 2020. Ymmärtääksemme paremmin tytäryritysten toimintojen laajuuden, kartoitamme kyselyssämme myös mitä muita toimintoja niillä on Suomessa.
Olemme tutkineet aluepääkonttoreita Kansainvälisen liiketoiminnan yksikössämme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa (entinen Helsingin kauppakorkeakoulu) vuodesta 1993 lähtien. Tutkimus muodosti osan Professori Reijo Luostarisen FIBO-projektia (Finland’s International Business Operations). Ensimmäinen tiedonkeruuhanke tavoitti lähes kaikki ulkomaalaisomisteiset tytäryritykset Suomessa, ja näistä 1,509 tytäryrityksestä jopa 374 yrityksellä oli aluepääkonttorivastuita. Kartoitimme näiden aluepääkonttoreiden tilannetta uudestaan vuosina 1998 ja 2010. Vuonna 2020 teemme neljännen tutkimuskierroksen ymmärtääksemme kuinka monella yrityksellä on edelleen näitä pääkonttorivastuita.
Foreign-owned corporations bring a significant amount of value to Finland. In these graphics we have illustrated where these corporations are located in Finland as well as their country of origin.
Kolme vuosikymmentä kestänyt pitkittäistutkimus pääkonttoreiden dynamiikasta Suomessa tarkastelee, mikä tekee Suomesta houkuttelevan paikan pääkonttorin vastuille.
Tutkimme ulkomaalaisten tytäryritysten toimintoja ja kansainvälisiä liiketoimintavastuita Suomessa. Tällä sivulla kerromme lyhyesti mitä tietoa keräämme ja miten tämä tieto auttaa meitä saavuttamaan tutkimuksemme tavoitteet. Tietosuojailmoitus löytyy tämän sivun lopusta.
Useita akateemisia artikkeleita, media-artikkeleja ja opinnäytetöitä.
Yhteystiedot:
Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin tutkimukseemme liittyen. Otattehan yhteyttä tutkimustiimiimme: [email protected] tai 050 911 3173.
Voitte myös ottaa yhteyttä tutkijatohtori ja projektipäällikkö Iiris Saittakariin ([email protected]).