Otaniemi on suomalaisen arkkitehtuurin helmi

Monien nimekkäiden suomalaisten nykyarkkitehtien kädenjälki näkyy Otaniemessä

Rakennustaiteen valtionpalkinnon vuonna 2012 saaneet ALA-arkkitehdit suunnittelivat metroaseman sekä Reima ja Raili Pietilän suunnitteleman Dipolin peruskorjauksen. Kampuksen keskelle rakennettavat uudet rakennukset perustuvat Verstas Arkkitehtien Väre-nimiseen kilpailuvoittoon. Verstas Arkkitehdeille myönnettiin arkkitehtuurin valtionpalkinto vuonna 2015. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaus palkittiin syksyllä 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla.

Alvar Aallon vaikutus näkyy vahvana

Otaniemen rakennukset syntyivät pääosin modernismin aikana. Kampuksen vanhimpien rakennusten materiaalien valinta on selvä viesti: punaiset tiilet viittaavat teollisuusarkkitehtuuriin. Ne kuvaavat rakennuksissa tehtävän työn läheistä suhdetta teolliseen toimintaan. Vuonna 1964 valmistuneen entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen nimi on nykyisin Kandidaattikeskus. Rakennus sijaitsee yhdellä alueen seitsemästä kukkulasta. Vanhan kartanoalueen lehmusrivistön päätteenä olevaa rakennusta ja pääauditoriota ei voi olla huomaamatta.

Alvar Aalto suunnitteli Otaniemen kampuksen alkuperäisen asemakaavan, Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen (nyt Kandidaattikeskus) ja Otaniemen kirjastorakennuksen. Aallon toimisto suunnitteli kampuksella myös muita rakennuksia, muun muassa vanhan ostoskeskuksen. Myös ulkovalaisimet, joita on kolmenlaisia, ovat Aallon suunnittelemia. Osa Otaniementien varrella olevista katuvalaisimista on myös Alvar Aallon suunnittelemia.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja suojellun entisen päärakennuksen peruskorjaus valmistui syksyllä 2015. Sen pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT. Kandidaattikeskukselle myönnettiin vuoden 2015 Esteetön Suomi -palkinto. Rakennuksen arvo suojelukohteena asetti erityisiä vaatimuksia korjaamisen suhteen

Otaniemen peruskorjattu kirjastorakennus avautui syksyllä 2016 monikäyttöisenä ja modernina Harald Herlin -oppimiskeskuksena. Dynaamiset tilat tukevat monialaista uudentyyppistä oppimista, tutkimusta ja työskentelyä. Harald Herlin -oppimiskeskus ja Kandidaattikeskus muodostavat yhden Aallon arkkitehdinuran tärkeimmistä rakennuskokonaisuuksista.

Dipoli uudistui yliopiston näyteikkunaksi

Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Dipoli-rakennus on uniikki kokonaistaideteos. Sen tärkeänä osana sekä ulko- että sisätiloissa on suomalainen peruskallio. Dipolin muoto seuraa metsän rytmiä. Aikanaan hyvin radikaalin talon rakennuttivat Teknillisen korkeakoulun opiskelijat, ja se oli pitkään teekkareiden kulttuuritoiminnan keskus.

Nykyään rakennuksen omistaa Aalto-yliopisto, joka on peruskorjannut siitä yliopiston uuden päärakennuksen. Yliopiston toiminta näkyy tässä kaikille avoimessa rakennuksessa monin eri tavoin. Talon toimisto- ja työskentelytilat ovat yhteiskäyttöisiä, ja toimivat alustana uusille työnteon ja oppimisen tavoille. Uusi päärakennus avautui käyttäjille kesällä 2017. Korjauksessa on kunnioitettu Reima ja Raili Pietilän alkuperäisiä suunnitelmia ja rakennuksen uniikkia arkkitehtuuria.

Uutta arkkitehtuuria kampuksen ytimessä

Keskelle Otaniemen kampusta Aalto-yliopiston metroaseman yhteyteen valmistui vuonna 2018 uusi kortteli. Sen on suunnitellut Aalto-yliopiston alumneista koostuva Verstas Arkkitehdit, joka voitti vuonna 2012–2013 käydyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Kilpailuun osallistui 189 ehdotusta. Pääsuunnittelijana toimi Jussi Palva ja muina vastuullisina arkkitehteina Väinö Nikkilä, Riina Palva, Ilkka Salminen ja Mikko Rossi. Rakennukset muodostavat selkeän ja erottuvan arkkitehtonisen kokonaisuuden, jonka tilat joustavat tarpeiden ja tilaratkaisujen muuttuessa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uudisrakennuksen Väreen alemmissa kerroksissa ovat kaikille avoimet julkiset tilat ja ylimpänä yksityisyyttä vaativat työskentelytilat.

Kauppakorkeakoulun rakennus valmistui vuoden 2018 lopussa. 

Elokuun lopussa 2018 avautui kauppakeskus A Bloc, jossa on ravintoloita, kauppoja ja muita palveluita kuten liikuntakeskus. Kampuksen suurin ravintola löytyy A Blocista.

Aalto-yliopiston nimi on kunnianosoitus arkkitehti Alvar Aallon elämäntyölle

Alvar Aalto loi monipuolisen ja kansainvälisen uran arkkitehtinä, arkkitehtitoimiston johtajana, muotoilijana ja muotoiluliiketoiminnan käynnistäjänä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylässä vuonna 1916. Aalto valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta, joka yhdistyi vuoden 2010 alussa Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa muodostaen nykyisen Aalto-yliopiston. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos toimii yliopiston pääkampuksella Otaniemessä.

Alkuvuodet arkkitehtinä ja Artek

Valmistuttuaan arkkitehdiksi, Aalto perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään vuonna 1923. Hän matkusti usein Eurooppaan 1920-luvun jälkipuoliskolla sekä 1930-luvun alkupuoliskolla, näin hän tutustui modernismin viimeisimpiin trendeihin. Aallon töissä näkyi usean vuoden ajan puhdas funktionalisminen vaihe. Tämä vaihe edesauttoi hänen kansainvälisen uran läpimurtoa, kuten myös Paimion parantolan (1928–1933) suunnittelu.

Alvar Aalto käsitteli jokaista rakennusta kuin yhtä kokonaista taideteosta, mukaan lukien huonekalut ja valaisimet. Aallon huonekalujen kasvava tuotanto ja myynti johtivat Artekin perustamiseen vuonna 1935.

Otaniemen kampus

Otaniemen kampuksen asemakaavan Aalto laati yhdessä ensimmäisen puolisonsa Aino Aallon (1894–1949) kanssa. Aino Aalto työskenteli tiiviisti puolisonsa kanssa ja osallistui erityisesti huonekalujen ja interiöörien suunnitteluun.

Alvar Aalto vastasi Otaniemen kampuksella silloisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen suunnittelusta yhdessä toisen vaimonsa Elissa Aallon (1922–1994) kanssa. Viuhkamainen rakennus valmistui vuonna 1964. Nykyään rakennus on Aalto-yliopiston Kandidaattikeskus, ks. kuva alla. Alvar Aallon toimisto on suunnitellut kampuksella myös muita rakennuksia, muun muassa ostoskeskuksen.

Alvar ja Elissa suunnittelivat Otaniemen kirjastorakennuksen, joka valmistui 1969. Rakennus kävi läpi mittavan peruskorjauksen syksyllä 2016, ja rakennukseen muuttivat yliopiston kampuskirjastot yhden katon alle. Rakennus sai uuden nimen: Harald Herlin -oppimiskeskus.

Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaus toteutettiin alkuperäistä kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Rakennuksessa näkyy kauniisti Alvar Aallon suunnittelulle tunnusomaisia piirteitä, kuten epäsuoran valon mestarillinen käyttö.

Peruskorjauksen rakennuttajana oli Aalto-yliopiston kiinteistöt Oy, Aalto University Campus & Real Estate. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT (SAFA-arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes), sisustussuunnittelusta Arkkitehtitoimisto JKMM (sisustusarkkitehti SIO Päivi Meuronen) ja rakennusurakan toteutuksesta NCC.

Lehtori, professori, tutkija Aalto

Kansainvälisesti Alvar Aallon mainetta lisäsi New Yorkissa sijaitsevan museon Museum of Modern Art (MoMA) vuonna 1938 järjestämä Alvar Aalto -näyttely. Näyttelyn jälkeen Alvar Aalto vieraili luennoitsijana yhdysvaltalaisessa Yale-yliopistossa, ja hän on Yalen kunniatohtori. Myös Suomen paviljonki vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelyssä teki Alvar Aaltoa tunnetuksi. Alvar Aalto toimi Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopiston vierailevana professorina vuodesta 1941 alkaen. Alvar Aalto suunnitteli MIT:n kampukselle Baker House -asuntolan.

Alvar Aallon työtä leimasi ennakkoluuloton luova tutkimuksellinen ote. Hän pureutui ongelmiin syvällisesti, vältti tyytymistä tavanomaiseen ja löysi asioille uusia, yllättäviäkin ratkaisuja. Samaan pyrkii myös Aalto-yliopisto: murtamaan perinteisiä raja-aitoja eri tieteen- ja taiteenalojen välillä.

Lisätietoja:

• Alvar Aalto, Modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä (alvaraalto.fi)
• Artek (artek.fi)
• Paimion parantola (alvaraalto.fi)
• Baker House (baker.mit.edu)

Lähteitä:

• Alvar Aalto -museo (alvaraalto.fi)