Aallon poikkileikkaavien teemojen integrointi johtaviin teknologiaohjelmiin

Professori Ville Viikari ja hänen elektroniikan ja nanotekniikan laitoksensa ovat tulevaisuuteen suuntautuneita kouluttajia, jotka ovat suhtautuneet läpileikkaavien teemojen integroimiseen ohjelmiinsa uteliaasti ja ennakkoluulottomasti. 

Vuoden jatkuneen yhteistyön jälkeen ACE-tiimin kanssa puhuimme Viikarin kanssa saadaksemme hänen näkemyksensä prosessista. Aalto-yliopistosta ylpeänä valmistunut Viikari harkitsi hetken aikaa sukeltamista korkean teknologian startup-yritysten maailmaan. Hän päätti kuitenkin valita pedagogisen polun ja siirtyi Aalto-yliopistoon professoriksi. Tällä hetkellä hän toimii Aalto-yliopiston elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen johtajana, mutta yrittäjähenkisyys on edelleen tallella.

Miten läpileikkaavien teemojen käsittely alkoi osastollanne?  

‘Läpileikkaavat teemat herättivät paljon kiinnostusta opettajiemme keskuudessa. Ne eivät kuitenkaan ole helppoja teemoja, ja opettajat ajattelevat niiden määrittelystä hyvin eri tavoin. Oli selvää, että tarvitsimme joitakin työpajoja. Pyysimme apua ja fasilitointia ACE-tiimiltä ja pedagogiselta asiantuntijalta Kirsti Keltikangasilta, koska meidän oli löydettävä keinoja keskustella kestävään kehitykseen liittyvistä ratkaisuista ja siitä, miten se voisi olla osa opetustamme.   

Työpajat alkoivat pienryhmäkeskusteluilla, jotta ymmärtäisimme, mitä muut ajattelevat näistä aiheista, ja jotta voisimme jakaa omia näkemyksiämme aiheisiin liittyvästä oppimisesta. Meillä oli myös harjoituksia - pyysimme muun muassa opettajia kertomaan käytännön esimerkkejä siitä, miten he sisällyttävät kestävyyden opetukseensa. Tämä auttoi meitä pohtimaan oman alamme roolia laajemmassa ympäristössä.  

Emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen, mutta ymmärrämme nyt paremmin. '

Millaista valmistelua tai koulutusta (jos sellaista oli) saitte yliopistossa valitun alanne teknisten näkökohtien lisäksi monialaisista teemoista?  

‘Ei minkäänlaista! Kestävyyden, radikaalin luovuuden ja yrittäjähenkisyyden kaltaisia aiheita ei ollut sisällytetty kurssien opetussuunnitelmiin. Kursseilla keskityttiin ensisijaisesti teknisiin näkökohtiin ja korostettiin kapeita teknisiä aloja. Emme tarkastelleet kokonaisvaltaisia haasteita.'

Miten opettajat kehittävät osaamistaan edelleen, kun he opettavat uusia aiheita, kuten kestävyyttä? 

‘Opettajien on löydettävä näkökulma, jossa kestävyys on integroitu käyttäjälähtöisesti teknisiin aiheisiin. Se on yllättävän vaikeaa monilla aloilla... Esimerkiksi matkapuhelinverkot suunniteltiin maksimaalista kattavuutta ja tiedonsiirtokykyä varten. Viime aikoina kaikki suuret yritykset ovat kuitenkin alkaneet korostaa energiatehokkuutta yhtenä järjestelmiensä tärkeimmistä suunnittelutavoitteista.'

Mitkä olivat helppoja ja haastavia näkökohtia kestävän kehityksen ratkaisujen sisällyttämisessä ohjelmiinne?   

‘Opettajien kokoaminen yhteen on helppoa. Suurin osa opettajista on hyvin aktiivisia ja ovat aina mukana ja haluavat kehittää pedagogisia taitojaan. Opettajamme ottavat työnsä vakavasti ja pitävät yllä hyvää ilmapiiriä ja opetuksen laatua. Kulttuuri on hyvä.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kestävä kehitys on tärkeä aihe, ja on tärkeää osoittaa opiskelijoille, että välitämme siitä ja että insinööritieteillä voi olla suuri vaikutus. Haastavinta on se, että vaikka olemme kaikki teknisten alojemme asiantuntijoita, kukaan ei ole kestävän kehityksen asiantuntija sinänsä. Siksi opettajat saattavat tuntea olonsa hieman epämukavaksi kestävyyden opettamisessa.  

Tärkeintä on tasapaino. Voimme kehittää asioita, mutta resurssit ovat myös rajalliset. Yritän tasapainottaa sitä, kuinka usein ja kuinka paljon voimme uudistaa asioita. Emme voi tehdä liian suuria muutoksia kerralla. Tämä on mietittävä hyvin tarkkaan.’  

Millaisia kokemuksia ACE-tiimin kanssa tehdystä yhteistyöstä on saatu?  

‘Monialaisten teemojen integrointi osoittaa, että opiskelijoiden tulevan roolin merkitys päätöksentekijöinä on tunnustettu. Opettajien kehittäminen ja molemminpuolisen ymmärryksen luominen on tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeää.’ 

Haastateltuamme Ville Viikaria otimme yhteyttä myös pedagogiseen asiantuntijaan, Kirsti Keltikangasiin, joka myös osallistui koko prosessiin. Kysyimme hänen näkökulmaansa prosessista. Hän kertoi avoimesti: 'Yhteistyö Aalto Co-Educator -tiimin kanssa oli hedelmällistä ja inspiroivaa ELECin EleNano-maisteriohjelman opetussuunnitelman uudistamisprosessissa. Aalto Co-Educator -kollegamme Elina ja Riikka tutustuivat erittäin hyvin taustoihin, ihmisiin ja materiaaleihin. Heillä oli erinomaiset fasilitointitaidot, ja he kuuntelivat tarkasti akateemisten ja opettajien tarpeita prosessissa.'

Kun Aalto-yliopisto jatkaa matkaansa kohti kestävän tulevaisuuden muotoilua, koulutusjohtajiemme rooli on keskeinen. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse tehdä sitä yksin - Aalto Co-Educator -tiimi on täällä auttamassa teitä integroimaan kolme läpileikkaavaa teemaa ohjelmiinne ja opetussuunnitelmiinne esimerkiksi työpajojen, vuoropuhelujen ja opetussuunnitelmakartoitusten avulla.

Meillä on kahdeksan innostunutta monialaisten teemojen, pedagogiikan, koulutuksen ja tiimityön asiantuntijaa, jotka odottavat sinua. Ota rohkeasti yhteyttä hankkeen vetäjään [email protected] keskustelun aloittamiseksi.