Otakaari 1 peruskorjaus

Otakaari 1:n peruskorjauksessa arkkitehtonisesti merkittävä rakennus päivitettiin sisätilojen ja teknisten vaatimusten osalta vastaamaan nykystandardeja, kuitenkin vanhaa kunnioittaen.
Otaniemen kampuksen maamerkki, nykyisin Aalto-yliopiston kandidaattikeskus, on valmistunut 1964 silloisen Teknillisen korkeakoulun päärakennukseksi.

Rakennusta pidetään yhtenä Alvar Aallon päätöistä. Rakennusta on sittemmin laajennettu ja sen eri osissa on tehty vuosien varrella muutostöitä, mutta suurimmalta osin rakennus on säilynyt alkuperäisasussaan. Myös tekniikka oli pääosin peräisin 1960-luvulta ja lähellä teknisen käyttöikänsä loppua. Peruskorjauksen lähtökohtana oli uusia koko talotekniikka nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi sekä samalla parantaa sisäilmaolosuhteita, vähentää energian kulusta ja parantaa tilojen käytettävyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Rakennuksen peruskorjaus oli mittava projekti, joka toteutettiin neljässä vaiheessa vuosien 2007-2015 aikana. Rakennuksen sisätilat kunnostettiin ja lähestulkoon kaikki talotekniikka uusittiin. Vesijohdot ja viemärit uusittiin lähes kauttaaltaan, samoin lämmitys, ilmanvaihto, rakennusautomaatio, valaistus, sekä sähkö-, tele-, turva- ja tietojärjestelmät. Täysin uutta tekniikkaa edustaa keskitetty vapaajäähdytystä hyödyntävä jäähdytysjärjestelmä. Lisäksi parannettiin ulkovaipan energiatehokkuutta ja sisäilmaolosuhteiden ohjattavuutta sekä lisättiin rakennuksen käyttömukavuutta tilaratkaisuja parantamalla. Rakennuksen salaojitukset uusittiin, samoin perusmuurin veden ja lämmöneristeet. Myös rakennuksen paloturvallisuuteen ja esteettömyyteen kiinnitettiin huomiota.

Energiatehokkuuden parantaminen osana peruskorjausta

Peruskorjauksen yhtenä tavoitteena oli parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilmaolosuhteita. Lämmitysenergian kulutus laski arviolta noin 37 % verrattuna tilanteeseen ennen peruskorjausta. Erityisesti ilmanvaihdon täydellinen uusiminen ja varustaminen tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja tarpeenmukaisella ohjauksella sekä uusi vapaajäähdytykseen perustuva jäähdytysjärjestelmä vähentävät energian kulutusta merkittävästi. Lisäksi kaikki kohteen ikkunat kunnostettiin ja valaisimet uusittiin energiaa säästäviksi. 

Rakennus on arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, joten peruskorjauksen suunnittelussa suojelulliset näkökohdat olivat keskeisiä. Uusi tekniikka tuli sovittaa vanhoihin tiloihin niiden ilmettä olennaisesti muuttamatta. Vanhat rakennusosat, seinäverhoukset, lattiapinnoitteet, kalusteet ja valaisimet pyrittiin mahdollisuuksien mukaan säilyttämään ja kunnostamaan. Esimerkiksi luentosalien istuimet kunnostettiin vanhaa kunnioittaen, mutta samalla istuinkulmaa muutettiin nykyopiskelijoiden mittoihin paremmin sopivaksi.  Korjaussuunnittelun kaikissa vaiheissa on toimittu tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto säätiön kanssa.