Muutamme maailmaa säätiöiden kanssa
Säätiöiden merkitys Aallon opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle on huomattava. Noin puolet kaikista yliopiston saamista lahjoituksista tulee säätiöiltä. Lisäksi säätiöt tukevat yliopistoa avustuksin ja apurahoin.
”Käymme säätiöiden kanssa jatkuvaa keskustelua siitä, millaista muutosta yliopisto ja säätiöt voivat saada aikaan maailmassa. Pohdimme, miten voimme yhdessä edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä ja Suomen kilpailukykyä ja millaisia avauksia siihen tarvitaan”, sanoo Aallon kumppanuuksista ja yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Teppo Heiskanen.
Suomalaisten säätiöiden lisäksi Aalto hakee aktiivisesti yhteistyötä ulkomaisten säätiöiden kanssa. Tavoitteena on kasvattaa huippututkimuksen vaikuttavuutta entisestään.
Mika Anttonen, Keele-säätiön hallituksen puheenjohtajaSuperC on erittäin vaativa ja kunnianhimoinen hanke, jossa on mukana maailman parasta osaamista. Jos hankkeen kaikki tavoitteet toteutuvat, sillä on merkittävä vaikutus globaaliin energiankulutukseen.
Fysiikan Graalin maljan jäljillä
Maailmanlaajuinen SuperC-konsortio on matkalla kohti fysiikan suuren mysteerin eli huoneen lämpötilassa toimivan suprajohteen ratkaisua. Hanketta johtaa professori Päivi Törmä. Nykyisen tieto- ja viestintätekniikan valtavasta energiahukasta päästäisiin eroon, jos puolijohteiden sijaan voitaisiin käyttää suprajohteita, joissa sähkö kulkee ilman vastusta.
“Suprajohtavat laitteet toimivat vain äärimmäisen kylmässä lämpötilassa. Jos suprajohtava teknologia saataisiin toimimaan huoneenlämmössä, voitaisiin rakentaa tietokoneita, joiden energiankulutus on jopa 1000–5000 kertaa nykyistä pienempi”, Törmä kertoo.
Tavoitteena on löytää täysin uudentyyppinen suprajohtava materiaali kymmenen vuoden aikaikkunalla. Tämä olisi sekä tieteellinen että tekninen läpimurto. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee hanketta kahdella miljoonalla eurolla ja Keele-säätiö 695 000 eurolla.
”SuperC on erittäin vaativa ja kunnianhimoinen hanke, jossa on mukana maailman parasta osaamista. Jos hankkeen kaikki tavoitteet toteutuvat, sillä on merkittävä vaikutus globaaliin energiankulutukseen. On hienoa, että tieteessä tavoitellaan isoja läpimurtoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, sanoo Keele-säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.
Omistajuudesta talouskasvua ja hyvinvointia
Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer edistää työssään suomalaisen omistajuuden osaamista ja ymmärrystä.
Aallon kauppakorkeakouluun perustetun professuurin taustalla on yli sata lahjoittajaa, jotka edustavat omistamisen eri muotoja Suomessa. Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Saastamoisen säätiön merkittävillä lahjoituksilla oli iso rooli professuurin perustamisessa.
Petteri Karttunen, Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtajaToivomme, että professuuri lisää keskustelua ja ymmärrystä omistajuudesta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tähän on selkeä tarve Suomessa, missä omistajuuden kulttuuri on vielä nuorta.
”Yrittäjyys ja omistajuus ovat keskeinen osa toimivaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Toivomme professuurin lisäävän tämän laajempaa ymmärrystä ja tiedon jalkauttamista. On hienoa, että professuuri perustettiin niin laaja-alaisen tukijajoukon toimesta. Olemme ilolla mukana tukemassa yhteistä asiaa”, toteaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa.
”Toivomme, että professuuri lisää keskustelua ja ymmärrystä omistajuudesta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tähän on selkeä tarve Suomessa, missä omistajuuden kulttuuri on vielä nuorta”, sanoo Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen.
Knüpfer vahvistaa työssään omistajuuden tutkimusta ja opetusta sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. ”Tutkin parhaillaan suomalaisten yritysten omistajia ja heidän merkitystään yrityksille ja yhteiskunnalle. Olen myös erittäin kiinnostunut kotitalouksien sijoitus- ja säästämispäätöksistä. Suomessa on omistajuudesta ainutlaatuisen laajat rekisteriaineistot”, Knüpfer sanoo.
Kalle Korhonen, Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajaHaluamme tukea Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua, jossa tehdään ansiokasta taiteellista tutkimusta laadukkaassa tutkimusympäristössä.
Tohtorikoulu taiteelliselle tutkimukselle
Koneen Säätiö tukee taiteiden ja suunnittelun alaa 800 000 euron lahjoituksella. Taustalla on halu turvata tutkimusta koulutusaloilla, jotka ovat kärsineet rahoitusleikkauksista ja koulutuspolitiikan priorisoinneista.
”Yliopistojen kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen rahoituksessa on Suomessa selvää vajetta. Haluamme tukea Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua, jossa tehdään ansiokasta taiteellista tutkimusta laadukkaassa tutkimusympäristössä”, sanoo Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen. Lahjoitusvaroilla perustetussa AREA-tohtorikoulussa koulutetaan rohkeita osaajia, jotka käsittelevät vaikeita kysymyksiä ja tuovat pöydälle erilaisia vaihtoehtoja.
”Taideopiskelijat ovat ympäristöä tarkkailevia antenneja, jotka haluavat kyseenalaistaa asioita ja tarttua yhteiskunnallisiin ongelmiin. Taide voi olla yhdistävä liima muiden alojen välillä ja taiteellinen ajattelu voi räjäyttää boksia, kun asioita halutaan katsoa laaja-alaisesti”, sanoo taiteen ja median laitoksen apulaisprofessori Laura Beloff. ”Taidealojen väitöstutkimusten rahoitus on perinteisesti hyvin niukkaa. AREA-tohtorikoulu on hieno mahdollisuus kasvattaa taiteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta Suomessa.”
Teksti: Marjukka Puolakka
- Julkaistu:
- Päivitetty: