Opetuksella vuorovaikutusta ja flowta - Mistä on kyse myötätuntopedagogiikassa?

"Ilmapiiri oli aina kannustava ja oli mielekästä tulla tunneille."

"Yleinen keskustelu, johon kuka vain sai halutessaan osallistua."

"Opettajat ovat mukavia ja saivat minut kiinnostumaan päivän aiheisiin, kannustavaa palautetta joka kerran jälkeen ja työtilassa oli mukava ilmapiiri. Ote ei ollut liian ankara, vaan rento ja kannustava." 

"Luennoitsija edisti nimenomaisesti ja toistuvasti syrjäytyneiden yhteisöjen huomioimista ja mukaan ottamista ryhmätehtävissä/loppuprojektissa." 

"Näitä asioita edisti se, miten rentoa arviointi ja kommentointi oli tunnilla. Kommentit opettajilta olivat rakentavia ja kannustavia. Pidin siitä, miten opettajat ottivat kaikkien kehityksen huomioon." 

"Opettajat olivat mukavia ja lämpimiä kaikille opiskelijoille, mikä kohensi mielestäni myös ryhmähenkeä. :)" 

"Tuntui, että sai tehdä juuri oman tason mukaan ja stressittömästi tutustua uusiin ohjelmiin." 

Edellä olevat ja artikkelin lopussa olevat lainaukset ovat vastauksia Aalto yliopiston kurssipalautteen kysymykseen inkluusion edistämisestä opetuksessa. Kyselyn tulokset antavat hyvää pohjaa ja suuntaa opetuksen kehittämiselle. Tämän artikkelin innoittajana ovat olleet opiskelijoiden kokemukset, jotka vahvistavat käsitystämme myötätuntoisen opetuksen vahvuuksista. 

Mitä tarkoittaa myötätuntopedagogiikka? 

Myötätuntoa voidaan ajatella vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kompetenssina. Myötätuntopedagogiikka taas tarkoittaa opetuksen toteuttamista siten, että oppimiseen ja opettamiseen liittyvä hyvinvointi huomioidaan; tunnistetaan, mikä aiheuttaa oppimiselle haitallista stressiä ja esteitä ja pyritään luomaan oppimista edistävä ympäristö opetuksen ratkaisuilla.  

Myötätuntopedagogiikka luo kaikille osallistujille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja kiinnittää huomiota oppimiseen liittyvään hyvinvointiin, eli luo ympäristön, jossa kaikkia osallistujia kohdellaan ystävällisesti ja arvostavasti. Jokainen voi itse miettiä, millaisissa olosuhteissa on vaikeaa ja millaisissa otollista keskittyä ja oppia. 

Oppimiselle otollisissa olosuhteissa opiskelijalle tulee tunne, että hänet hyväksytään kokonaisena ihmisenä ja että häntä arvostetaan. Jollakulla voi olla esimerkiksi heikko pohjaosaaminen matematiikassa. Matematiikan kurssilla se voi olla ongelma: opiskelija ja opettaja stressaantuvat samasta asiasta. Tällöin ratkaisua tulisi etsiä yhdessä opiskelijan kanssa.  

Mikäli lähtötaso on este oppimiselle ja haittaa opinnoissa etenemistä, on tilanne opiskelijalle todella kurja. Heikko lähtötaso johtuu todennäköisesti aiemmasta opiskeluhistoriasta, ja osaamisen kehittymistä voi ratkoa yhdessä opiskelijan kanssa ilman, että tätä arvottaa ‘hyvä opiskelija – huono opiskelija’’ -akselilla. Opettajan myötätuntoinen ja kannustava ote voi auttaa opiskelijaa siinä, että hän uskaltaa kysyä ja kokee, että pystyy oppimaan, vaikkei olisi juuri sillä kurssilla huippuosaaja.       

(Itse)myötätunto osana pedagogiikkaa 

Myötätuntopedagogiikan perustaa voi tarkastella itsemyötätunnon käsitteen pohjalta. Itsemyötätunto koostuu kolmesta osa-alueesta, joita ovat  

1. ystävällinen ja ymmärtäväinen asenne itseään kohtaan 
2. ymmärrys yhteisestä, jaetusta ihmisyydestä
3. tietoinen läsnäolo

Tutkimusten mukaan itsemyötätunto on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin ja vähentää stressiä ja pelkoa epäonnistumisesta. Näin ollen se on yksi potentiaalinen keino lisätä hyvinvointia myös korkeakouluyhteisössä. Itsemyötätuntoa tarvitaan ja siitä on hyötyä erityisesti vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.  Itsemyötätunnolla varustettuna ihminen pystyy kokemaan haastavia tilanteita soimaamatta itseään. Hän oppii niistä ja   tottuu hyväksymään negatiiviset tunteet ja vaikeudet osana kaikkien ihmisten elämää.  

Yksilöä auttavan kehityksen lisäksi myötätuntopedagogiikkaa voidaan ajatella tapana luoda itsemyötätuntoon kasvattavaa toimintakulttuuria.  

Opettajan myötätuntoinen asenne opiskelijoiden osaamista ja oppimista kohtaan auttaa hyväksymään monenlaiset opiskelijat ja opiskelijoiden erilaiset tieto- ja taitotasot – olemaan arvottamatta opiskelijoita hyviksi ja huonoiksi. Kyky asettua toisen asemaan on keskeinen osa myötätuntopedagogiikkaa. 

Myötätunto on sekä tunnetta että tekoja. Myötätuntoisuus näkyy henkilön kykynä havaita toisten tunnetiloja ja haluna tehdä auttavia tekoja. Opettajana voi miettiä, miten voi auttaa opiskelijoita oppimaan; miten oma suhtautuminen vaikuttaa ilmapiiriin ja opiskeluun.  

Myötätunto on kokonaisuudessaan yhdessä tehty asia. Voidaan ajatella, että vuorovaikutustilanteessa on kolmenlaisia tekijöitä: myötätunnon antajia ja vastaanottajia sekä myötätuntoista tekoa todistavia henkilöitä. Opettaja antaa mallin sille, miten ryhmän muihin jäseniin suhtaudutaan, sallitaanko ‘virheitä’ ja osataanko niitä käyttää rakentavasti osana oppimisen materiaalia. Näin myötätunto tarttuu! 

Miksi myötätuntopedagogiikasta tulisi kiinnostua? 

Tutkimusten mukaan itsemyötätunto on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin. Se vähentää stressiä ja pelkoa epäonnistumisesta. Myötätunnon lisääminen onkin potentiaalinen keino lisätä hyvinvointia korkeakouluyhteisössä. Korkeakouluissa tehdyn tutkimuksen mukaan myötätuntoinen oppimiskulttuuri vaikuttaa positiivisesti mm. itse sisällön oppimiseen. Varsinaiseen asiaan keskittyminen tulee mahdolliseksi, kun saadaan stressi, häpeä, pelko ja muut oppimista haittaavat esteet pois häiritsemästä. 

Esimerkiksi: Mieti, miltä tuntuu opiskelijasta, joka on päässyt Aaltoon opiskelemaan mutta ei opintojensa alussa pääse matematiikan kurssista läpi. Tai opiskelijaa, jolle kurssi tuntuu aivan liian vaikealta ja opintojen eteneminen alkaa huolestuttaa. Minkä tyyppisellä suhtautumisella tällaisissa tilanteissa päästään eteenpäin? Miten niitä voisi ratkoa yhdessä opiskelijoiden kanssa ja tuoda esiin asioina, joka ei arvota opiskelijaa hyväksi tai huonoksi?  

Yhteisö vs. yksilö - Millaisessa kulttuurissa haluamme opettaa ja opiskella? 

Yhteistoiminta ja järjestäytynyt yhteiskunta edellyttävät myötätuntoa. Myötätuntolähtöisen pedagogiikan luonne on aina transformatiivinen eli uudistava. Sen tähtäimenä on tarkastella kriittisesti totuttuja ajatus- ja toimintamalleja ja saada aikaan muutosta. Transformatiivinen oppiminen viittaa syvälliseen oppimiseen, kasvuun, kehitykseen ja muutokseen. Sen tavoitteena on, että opiskelijat voisivat kokea saavansa käyttöön täyden potentiaalinsa ja löytää keinoja parantaa elämänlaatua myös perheissään, yhteisöissään ja yhteiskunnassaan. Myötätunto mahdollistaa luovuuden ja innovatiivisuuden, jotka ovat uudistavan oppimisen edellytyksiä.  

Myötätunto on olennainen osa sosiaalista oikeanmukaisuutta ja myötätuntoinen pedagoginen kulttuuri on yhteisöllisyyttä kasvattavaa. Yhteisöllistä oppimiskulttuuria voidaan ajatella vastavoimana yksilöllisyyttä, yksilön etua ja kilpailukykyä painottavalle kulttuurille. Erilaiset näkökulmat ja tietolähteet otetaan mukaan ja tavoitteena on etsiä ongelmiin ja haasteisiin yhteisöllisiä ratkaisuja. Uusien yhteiskunnallisten keskusteluiden noustessa pinnalle opiskelijoilla voikin olla enemmän tietoa kuin opettajalla, ja aiheiden pohtiminen yhdessä voi tarjota aivan uusia ulottuvuuksia.

Mitä hyötyä opettajalle voi olla myötätuntoisesta pedagogiikasta?   

Opetuksen toteuttaminen voi olla opettajille stressaavaa esimerkiksi kasvavien opiskelijamäärien ja sitä myötä yhä moninaisemman opiskelijajoukon kohtaamisen takia. Opettajat kokevat riittämättömyyttä kasvavien vaatimusten edessä. Opettaja on kuitenkin tärkeä esimerkki ja mallintaja myötätuntoisen opetus- ja oppimiskulttuurin luomisessa: Myötätuntoisemman kulttuurin myötä myös opiskelijat osaavat kohdata sekä opettajansa että muut opiskelijat kokonaisena inhimillisinä ihmisinä, ystävällisesti ja hyväksyvästi stressaavissakin tilanteissa. Jos esimerkiksi MyCourses ei näytäkään ryhmätyön arviointia juuri odotetulla hetkellä, niin ehkä sille on syynsä, tai ainakin asiasta voi kysyä opettajalta ystävällisesti.  

Mitä myötätuntopedagogiikka voi olla yliopisto-opetuksen käytännössä? 

Myötätuntokulttuuri tarkoittaa paikkaa, jossa myötätunto voi tapahtua eri tavoin eri tilanteissa ja yhteisöissä. Miten voisimme luoda myötätuntoista yliopistokulttuuria?  

Myötätuntopedagogiikan sovellutuksia ja menetelmiä luonnehtii reflektiivisyys. Siinä kysytään omalta itseltä, mitkä ovat minun uskomukseni ja asenteeni, ja mitkä ovat muiden ihmisten tarpeet ja toiveet. Reflektiivisyys mahdollistaa erilaisten identiteettien kohtaamisen. Kun opetuksen vastavuoroinen luonne toteutuu, opiskelijalle tarjoutuu paikka kehittää kykyä omien ja toisten ajatusten keskustelevaan tarkasteluun.  

Myötätunnon pedagogiikat ovat kaikki siinä mielessä ”kriittisiä”, että niitä yhdistää sosiaalinen muutosvoima. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa ja haastaa moralistista puhetta. Kun myötätunto ymmärretään opetuksessa - tunteen lisäksi - tekona, on se auttamista, jakamista, mukaan pyytämistä ja toisista välittämistä. 

Myötätuntopedagogiikan menetelmien tavoitteena on kuuluvuuden tunteen lisääminen ja  itsen ja toisen ymmärtäminen. Menetelmät pyrkivät tukemaan oppijan sitoutumista opintoihin ja niissä menestymistä nostamalla opiskelijan tarpeet keskiöön ja edistämällä näin empatian kulttuurin kehittymistä. Menetelminä tällaisia ovat mm. vuorovaikutuksellinen opetus, yhteisreflektio, yhteiskehittely ja kumppanuusprojektit. Menetelmät, jotka pyrkivät kohtaamaan ja tutustumaan toiseen, parantavat kognitiivista suorituskykyä. Silloin hyötyjinä ovat sekä myötätunnon antaja että vastaanottaja.  

Myötätunnossa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös ympäristöön: millaisia mahdollisuuksia oppimisympäristö antaa myötätuntoteoille. Mikä korkeakoulunmyötätuntokulttuuria edistää? Voisiko myötätunto olla osa orientaatiota tai kurssin aloitusta?  

Miten oppia myötätuntopedagogiikkaa? Tietoisuus – Kokemukset - Harjoitukset 

Myötätunto on vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kompetenssi, jota voi oppia ja jossa voi kehittyä, kuten missä tahansa taidossa. Tieto ja tietoisuus myötätunnon merkityksestä on yksi ulottuvuus oppimisessa, eli lukemalla voi oppia paljon.  Kokemuksia myötätunnon vaikutuksesta opiskelijoiden oppimiskokemuksiin ja opettajan hyvinvointiin voi saada vaikka seuraamalla muiden opettamista. 

Myötätuntoa voi harjoitella: aloita esimerkiksi näillä itsemyötätuntoharjoituksilla. Omaa tapaa ottaa myötätuntoa mukaan opettamiseen eli käyttää myötätuntopedagogiikan soveltamisen voi aloittaa kokeilemalla ja keräämällä kokemuksia pikkuhiljaa:  

"Ryhmämme opettajat ottivat hyvin huomioon kaikkien lähtötason ja loivat yhdessä opiskelijoiden kanssa avoimen ja turvallisen ympäristön kokeilla uutta ja/tai tehdä omanlaista työtä." 

"Oli kiva että aina kaikkien tehtävät käytiin läpi päivän lopuksi ja sai joka kerta kattavasti palautetta työstä. Ilmapiiri oli aina kannustava ja oli mielekästä tulla tunneille." 

"Ryhmämme opettajat loivat yhdessä opiskelijoiden kanssa avoimen ja turvallisen ympäristön kokeilla uutta ja/tai tehdä omanlaista työtä." 

"Oli hyvä, että turvallisen tilan periaatteita käytiin läpi kurssin alkupuolella." 

"Keskustelut pienryhmissä auttoivat tuomaan omia ajatuksia esiin, jos ei halunnut sanoa omia ajatuksiaan suuren ryhmän kuullen luennon päätteeksi olevassa keskustelussa." 

"Aihe itsessään sai aikaan keskustelua, vaikka ihmisillä oli haasteita ymmärtää toisiaan. Opettajat kuuntelivat ja hyväksyivät eri mielipiteitä asioista." 

"Arvioinnit olivat osallistavia ja opettajat onnistuivat luomaan melko rennon ja turvallisen ilmapiirin kurssille." 

"Kiitos (nimi poistettu) jälleen mainiosta kurssista! Kurssisi ovat aina hyvin rakennettuja, selkeitä sekä työmäärää vastaavia. Otat myös hienosti opiskelijoiden palautteet huomioon kursseilla sekä suhtautumisesi opiskelijoihin on hyvin ymmärtäväistä. Kursseillasi on myös aina tunne siitä, että kurssin saa suoritettua hyvin ja aina on tarjolla ohjausta ja apua. Kiitos! :)" 

"Professori oli erittäin kärsivällinen ja kannustava opiskelijoiden taustasta ja aiemmasta tiedosta riippumatta. Tuntui todella siltä, ​​että "tyhmiä" kysymyksiä ei ollut ja se oli kaiken kaikkiaan miellyttävä tila työskennellä." 

"Opettajan alkutiedustelu, mitkä taustamme ja lähtötilanteemme kurssille osallistumiseen on. Se mahdollisti, että kurssilla sai olla omana itsenään, siinä osaamistasossaan kuin on ja kerryttää kurssin avulla omaa osaamistaan eteenpäin. Keskustelut ja lukemistot tapaamisten pohjalle oli parasta." 

Lähteet:

Gibbs, P. (Ed.). (2017). The pedagogy of compassion at the heart of higher education. Springer.

Carson, T., & Johnston, I. (2000). The difficulty with difference in teacher education: Toward a pedagogy of compassion. Alberta Journal of Educational Research, 46(1).

Zembylas, M. (2013). The “crisis of pity” and the radicalization of solidarity: Toward critical pedagogies of compassion. Educational Studies, 49(6), 504-521.

Pessi, A. (2014) Myötätunto onnen lähteenä. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. toim. Positiivisen psykologian voima, PS-kustannus, 179-199

Vandeyar, S., & Swart, R. (2016). Educational change: a case for a 'pedagogy of compassion'. Education as Change, 20(3), 141-159.

https://www.reinhardt.edu/wp-content/uploads/2020/02/Teaching-the-Whole-Person-with-a-Pedagogy-of-Compassion-RU-CITEL-White-Paper.pdf