Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, RA, FM Seija Linnanmäki

Väitöskirjan nimi: Ilmastoitu? Moderni – Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa

Tohtoriopiskelija: Seija Linnanmäki
Vastaväittäjä: Prof. Minna Sunikka-Blank, University of Cambridge
Kustos: Prof. Panu Savolainen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos

Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on hyvää tarkoittaen luotu maailmanlaajuinen instituutio, mutta ilmastonmuutoksen hillinnässä eivät niin kutsutut vihreät siirtymät ja yksilöohjaus ole tuottaneet tulosta. Ilmastoinnin osuus, 10–15 %, on rakennusten energiankulutuksessa suurin yksittäinen tekijä. Ilmastoitu painajainen uhkaa. Miten tähän on tultu? 

Arkkitehtuurihistoriallinen tutkimus kertoo modernin arkkitehtuurin ja mukavuusilmanvaihdon yhteistä kehityshistoriaa sadan vuoden ajalta. Valmet Lentokonetehdas asensi ensimmäisen huoneilmastointinsa Voimataloon: kanavat tehtiin sotakoneista ylijääneistä alumiinipelleistä. Eteläranta 10:een tuotiin insinööri-tiedemies Willis Carrierin järjestelmä ensimmäisenä Euroopassa. Amerikkalaisten pilvenpiirtäjien huoneilmastointiin kehitetty Carrier Weathermaster vauhditti Suomessa mukavuusilmanvaihtoa ja ilmastointiteollisuutta. Maahantuonti sotakorvausaikana oli poliittinen taidonnäyte. Ilmanvaihtoteknologia vaikutti merkittävästi esineelliseen arkkitehtuuriin: kuilut ja vaakakanavat veivät pohjapinta-alaa ja tilavuutta ja konehuoneet ja tulo- ja poistoilman tornit näkyivät kaupunkikuvassa. Sisätiloista ilmanvaihtoteknologia aktiivisesti piilotettiin. 

Käytäntöteoreettisella tutkimusotteella kuvataan rakennushankkeiden toimijoiden osaamiskenttää 1950-luvun vaihteessa. Rakennushankkeissa esitellään uuden LVI-insinöörien profession edustaja DI Torsten Kranck rakennuttajien (Teollisuuskeskus Oy, Eteläranta 10 ja valtionyhtiö Imatran Voima Oy) ja arkkitehtien (Aarne Ervi ja Viljo Rewell) lisäksi. Tekninen ja insinööritieteellinen osaaminen on syventänyt ammatillista segregaatiota ja vaikeuttanut vuoropuhelua tieteenalojen välillä. Maailmanlaajuisesti omaksuttu amerikkalainen mitoitusohje ASHRAE Standardi 55 tukee länsimaistavia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia käytäntöjä, kohteena työkykyinen valkoinen nuorimies. 

Moderni arkkitehtuuri ja ilmanvaihtoteknologia ovat yhdessä mahdollistaneet liian energiaintensiiviset elämäntavat. Mukavuusilmanvaihto vieraannuttaa ihmiset oman kehonsa tuntemuksista. Ilmastoitu moderni rakennus luo virheellisiä odotuksia, tuhoaa kehon lämpömuistin ja estää ihmisiä toimimasta aktiivisesti oman hyvinvointinsa eteen. Energiatehokkuus on unohtanut ihmisen luontaisen aistimaailman, historiansa, perinteet ja paikalliset rakennustavat. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi arkkitehtuurin on tuettava energiaviisaita sosiaalisia käytäntöjä tai jopa pakotettava niihin.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/

Yhteystiedot:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/54