Ympäristöt eläviksi
Milloin
Missä
Kiihtyvä kaupungistuminen rasittaa elinympäristöämme. Jotta kaikille maailman kaupunkilaisille riittää asuntoja, on rakennettava yksi asunto sekunnissa seuraavan 40 vuoden ajan.
Rakennusala tuottaa jo nyt 39 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kasvavat kaupunkiympäristöt vievät elintilaa kasveilta ja eläimiltä, aiheuttavat tulvia ja huuhtovat ravinteita ja kemikaaleja meriin.
Vietämme noin 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, joten rakennusten suunnittelu vaikuttaa myös meidän hyvinvointiimme.
Paremmalla elinympäristöjen suunnittelulla muutamme ympäristömme eläviksi.
Joukkueemme tässä ottelussa
Yhteennivoutuvat ympäristöt: tulevaisuuden kaupungit arkkitehtuurin ja maiseman liitoskohdassa
Kaupungistumiseen liittyviin tulevaisuuden haasteisiin voidaan luoda uusia lähestymistapoja tarkastelemalla kaupunkia systeemisenä suhteiden verkkona.
Carbon Lane – biohiilen testaus kaupunkiympäristössä
Biohiili voi lisätä merkittävästi kaupunkien kykyä sitoa pitkäaikaisesti hiiltä, auttaa hulevesien hallinnassa ja estää ravinteiden ja maa-ainesten valumia.
Maiseman tekijät
Maisema-arkkitehtuurissa yhdistyvät arkkitehtuuri, luonnontieteet ja tekniikka, ja se tarjoaa useita ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
Luonnonmukaiset vesiratkaisut Otaniemessä
Matemaattinen malli tutkii luonnonmukaisten ratkaisujen hyödyntämistä Aalto-yliopiston Otaniemen kampusalueen hulevesien suunnittelussa ja hallinnassa.
Otaniemen infrastruktuurikävely
Infrastruktuurikävely on mielenkiintoinen ja opettavainen menetelmä, jossa yleinen tekninen asiantuntemus yhdistyy paikallistietoon.
Interplay of cultures – 25 vuotta globaalin kestävyyden koulutusta
Näyttely juhlistaa Aalto-yliopiston globaalin kestävyyden ja humanitaarisen kehityksen koulutuksen 25-vuotista historiaa.
Gardenian uusi elämä – rakennuksen uudelleenkäyttö
Aiheutamme valtavan hiilipiikin purkamalla ja rakentamalla uutta kaupunkien muuttuessa. Arkkitehtiopiskelijat ideoivat Helsingin Gardenian uudelleenkäyttöä.
Kerrostettu selluloosa: Kierrätettävät biomateriaalirakenteet
Rakennusteollisuus kuluttaa paljon materiaaleja, jotka eivät aina ole biohajoavia, biopohjaisia tai kierrätettäviä.
Leppäprojekti – Miten ymmärtää metsiä?
Leppäprojekti dokumentoi jätteettömän lähestymistavan: leppä kaadetaan, sitä tutkitaan ja käytetään kalusteisiin. Ylijäävästä materiaalista tehdään uusi kuitupohjainen biomateriaali.
Waves Rising – Ennusteet nousevasta merenpinnasta
Veistoksellinen installaatio toteuttaa ennusteet ilmastonmuutoksen seurauksena nousevasta merenpinnasta käsitteellisesti.
The Baltic Ripple Effect -näyttely
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmista laivareiteistä, ja myös yksi haavoittuvimmista biosfääreistä; herkkä ekosysteemi, joka kärsii ihmisen vaikutuksista.
Soil Matters -näyttely Designmuseossa
Tutkielmia maan materiaalisuudesta ja sen yhteenkietoutumisesta ihmisen toiminnan kanssa.
Pinnanalainen projekti: Valas
Videoteos edustää tietoisuutta valaista ja niiden metsästyksestä.
Nämä tulokset meidän on saavutettava:
Nopean maailmanlaajuisen kaupungistumisen jälkeen ihmisiä asuu enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla. Arkkitehtuurissa ja maisema-arkkitehtuurissa tarkastellaan erilaisia sosiaalisia, poliittisia ja ekologisia tavoitteita. Julkiset ulkotilat ilmentävät vapautta ja oikeudenmukaisuutta: aukiot, kadut ja puistot ovat paikkoja, joissa vietetään aikaa ja joihin keräännytään.
Kestävästi hoidetut metsät torjuvat aavikoitumista, pysäyttävät ja estävät maaperän köyhtymisen ja hidastavat lajien monimuotoisuuden häviämistä. Kun ilmasto lämpenee ja kaupungit muuttuvat yhä tiheämmiksi, virkistävä kasvillisuus ja elinvoimaiset vihreät verkostot ovat yhä tärkeämpiä. Meidän on myös löydettävä tehokkaita tapoja sitoa hiiltä kaupunkiympäristöissä.
Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat sadevesien tulvimista ja kuormittavat vesistöjä ravinteilla läpäisemättömien pintojen ja vanhanaikaisten hulevedenkäsittelyjärjestelmien takia. Luonnonmukaiset ratkaisut, kuten viherkatot, läpäisevät päällysteet ja kasvipohjaiset imeytysalueet ja kosteikot parantavat veden kiertokulkua ja hyödyttävät niin eläin- ja kasvikuntaa kuin yhteiskuntaakin.
Ihmisten vaikutus meriimme on läsnä kaikkialla: melusaasteista mikromuoveihin, rehevöitymisestä öljyvuotoihin. Yksikään ihminen ei voi tuntea merta kuten vedenalaiset lajit, mutta meidän on ymmärrettävä, miten elämämme vaikuttaa jatkuvasti valtameriin.
Kaupunkien ja yhteiskuntien muuttuessa osa rakennuksista on väärissä paikoissa ja väärissä käyttötarkoituksissa. Sen sijaan, että aiheuttaisimme valtavan hiilipiikin purkamalla ja rakentamalla uutta, vanhoille rakennuksille olisi annettava uusi elämä.
Rakennusteollisuus on erittäin materiaali-intensiivistä, ja valtaosa käytetyistä materiaaleista ei ole uusiutuvia, kierrätettäviä tai biohajoavia. Rakennusmateriaalit ja -rakenteet ovat komposiitteja eli useiden materiaalien yhdistelmiä, joita on usein vaikea erotella ja palauttaa materiaalien kiertoon.
Muutos vaatii älykkäitä ja hyvin suunniteltuja ratkaisuja.
Kilpajuoksu tulevaisuudesta
Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -tapahtuma on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Pohjoismaiden suurin designfestivaali Helsinki Design Week järjestetään 3.-13.9.2020. Seuraamme koronavirustilannetta tarkasti ja noudatamme kaikissa toimissamme viranomaisten suosituksia. Työntekijöiden, opiskelijoiden ja vierailijoiden turvallisuus on näyttelyissä ja tapahtumissa etusijalla.
Fossiiliset energiat vaihtoon
Yli puolet käyttämästämme energiasta on uusiutumatonta. Mikään teknologia ei yksin riitä vapauttamaan meitä fossiilisista energialähteistä.
Materiaalit kiertoon
Tuotteiden valmistusprosessit saastuttavat ja pilaavat ympäristöä ja kuluttavat luonnonvaroja.
Ympäristöt eläviksi
Aggressiivinen kaupungistuminen rasittaa ekosysteemiamme. Kasvava rakentaminen johtaa valtavaan energiaintensiivisten rakennusmateriaalien kysyntään, ja rakentamisen osuus muodostaa jo 39 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Kulutus kuntoon
Kotitalouksien kulutus muodostaa yli 60 prosenttia globaaleista päästöistä ja 50–80 prosenttia kaikesta maan, materiaalien ja veden käytöstä.
Graafinen suunnittelu: Olga Elliot & Milja Komulainen