Ohjeita esitarkastajille (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)
Esitarkastuksen kulku
- Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvosto nimittää väitöskirjalle kaksi esitarkastajaa vastuuprofessorin ehdotuksesta
- Nimityksen jälkeen esitarkastajat saavat käsikirjoituksen pdf-muodossa ja ohjeistuksen esitarkastuksen kulusta
- Esitarkastajien tehtävä on lausua, myönnetäänkö väitöslupa
- Esitarkastajille annetaan kuusi viikkoa aikaa kirjoittaa lausuntonsa
- Lausunnossa arvioidaan käsikirjoitusta Aalto-yliopiston väitöskirjojen yleisten laatuvaatimusten valossa. Lausunto voi sisältää korjaus- ja parannusehdotuksia.
- Yleensä käsikirjoitus kielentarkastetaan vasta esitarkastajien ehdottamien korjausten tekemisen jälkeen.
- Tohtorinkoulutusneuvosto myöntää väitösluvan esitarkastajien lausunnon perusteella. Lausunnot liitetään tohtorinkoulutusneuvoston kokousten pöytäkirjoihin, jotka ovat julkisia asiakirjoja.
- Esitarkastuslausunnon palauttamisen jälkeen esitarkastajille maksetaan palkkio esitarkastuksesta.
Kuka voi toimia esitarkastajana?
Esitarkastajilla tulee olla tohtorin tutkinto ja riittävä tieteellinen (ja tarvittaessa taiteellinen) pätevyys ja asiantuntemus väitöskirjan edustamalla tutkimusalalla sekä riittävä määrä tieteellisiä julkaisuita. Esitarkastajat ovat korkeakoulun ulkopuolisia, riippumattomia alan asiantuntijoita ja heillä on mielellään myös kansainvälisen tason alan asiantuntemusta. Kolmas esitarkastaja voidaan nimittää pelkkien taiteellisten ansioiden perusteella (ilman tohtorin tutkintoa).
Esitarkastajat tulee nimittää Aalto-yliopiston puolueettomuus- ja esteettömyysohjetta noudattaen. Esitarkastajalla ei ole saanut olla merkittävää yhteistyötä, kuten yhteisjulkaisuja, tohtoriopiskelijan kanssa. Esitarkastajalla ei myöskään ole saanut olla merkittävää yhteistyötä, kuten yhteisjulkaisuja, vastuuprofessorin tai ohjaajan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana.
Aikaisemmin yhden tai useamman taiteellisen osan väitöskirjasta esitarkastanut henkilö voi toimia myös koko väitöskirjan esitarkastajana.
Esitarkastuslausunto
- Esitarkastuslausunnossa tulisi tiivistää käsikirjoituksen merkittävimmät tulokset samoin kuin keskeiset puutteet. Lausunnossa käsikirjoitusta arvioidaan Aalto-yliopiston väitöskirjojen yleisten laatuvaatimusten valossa. Vaatimukset löytyvät alempaa tältä sivulta.
- Sopiva lausunnon mitta on 2-3 liuskaa, jos vaadittavat muutokset ovat maltillisia.
- Pyydämme palauttamaan lähettämämme Esitarkastajan esitys -lomakkeen (ks. alla) yhdessä lausunnon kanssa.
- Lausunto voi sisältää korjaus- ja parannusehdotuksia, mutta siitä tulee käydä yksiselitteisesti ilmi, suositellaanko väittelyluvan myöntämistä vai ei.
- Esitarkastaja voi liittää lausuntoonsa erillisen listan tehtävistä korjauksista tai tehdä merkinnät suoraan käsikirjoitukseen, joka palautetaan tohtorinkoulutusneuvoston sihteerille. Vastuuprofessorin tehtävänä on huolehtia, että esitarkastajan korjaus- ja muutosehdotuksiin vastataan.
- Jos vaaditut muutokset tai korjaukset ovat vähäisiä, vastuuprofessori on vastuussa siitä, että tohtoriopiskelija tekee vaaditut muutokset ja korjaukset. Vähäiset muutokset voivat sisältää vaatimuksen kohtuullisella työllä hankittavasta lisäaineistosta tai lisäperehtymisestä tutkimuskirjallisuuteen.
- Jos jommankumman esitarkastajan vaatimat muutokset tai korjaukset ovat merkittäviä, järjestetään toinen esitarkastuskierros sen jälkeen, kun tohtoriopiskelija on tehnyt vaaditut korjaukset ja muutokset. Merkittäviin muutoksiin ja korjauksiin voi edellä mainittujen lisäksi sisältyä tutkimusasetelman muokkaamista sekä perustelujen ja päätelmien kehittämistä.
- Esitarkastaja kertoo Esitarkastajan esitys -lomakkeella, onko hän käytettävissä esitarkastajana myös mahdollisella toisella kierroksella. Toisesta esitarkastuskierroksesta maksetaan uusi esitarkastuspalkkio.
- Toinen esitarkastuskierros voi yleensä alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ja viimeistään 12 kuukautta ensimmäisen esitarkastuskierroksen jälkeen.
- Jos käsikirjoituksessa on vakavia puutteita tutkimuksen laadussa ja/tai tutkimusetiikassa, esitarkastajan tulee esittää, että väittelylupa evätään.
- Jos yksi tai useampi esitarkastaja esittää luvan epäämistä, tohtoriopiskelijalla on oikeus keskeyttää arviointiprosessi. Prosessin keskeyttäminen tarkoittaa, että tohtorikoulutusneuvosto ei käsittele esitarkastajien esityksiä ja esitarkastusprosessi raukeaa.
- Jos prosessi keskeytetään, mutta tohtoriopiskelija haluaa jatkaa väitöskirjatutkimustaan, hänen tulee neuvotella asiasta vastuuprofessorinsa kanssa ja toimittaa tohtorinkoulutusneuvostolle uusi tutkimussuunnitelma. Uuteen tutkimussuunnitelmaan perustuva väitöskirja voidaan jättää esitarkastettavaksi aikaisintaan 6 kuukautta uuden tutkimussuunnitelman hyväksymisestä.
Väitöskirjan yleiset laatuvaatimukset Aalto-yliopistossa
- Väitöskirjan tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta tieteellistä tietoa. Taiteiden alalla väitöskirja voi myös sisältää uusia taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.
- Väitöskirjassa uudet tulokset on esitettävä selkeästi ja tieteelliset vaatimukset täyttävästi.
- Oman työn osuuden sekä tutkimuksessa että mahdollisessa taiteellisessa produktiossa tulee olla riittävä ja selvästi osoitettavissa.
- Tutkimusmenetelmien tulee olla sellaisia, että ne täyttävät tieteelliselle tai taidelähtöiselle tutkimukselle asetettavat vaatimukset.
- Väitöskirjan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja eettisesti kestäviä periaatteita.
Forms of doctoral doctoral theses at the School of Arts, Design and Architecture
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat voivat olla monografioita tai artikkeliväitöskirjoja.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia), jota aikaisemmin ei ole esitetty kokonaisuudessaan julkaistuna. Monografia on yhtenäinen kokonaisuus, joka perustuu tekijän työhön. Siinä voidaan viitata myös asiaan liittyviin tekijän omiin julkaisuihin. Monografian suositeltu pituus on 150–200 sivua.
Väitöskirja voi myös olla niin kutsuttu artikkeliväitöskirja, joka muodostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä artikkeleista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta. Yhteenvedossa tulee kuvata tutkimusongelma ja kertoa tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tärkeimmät tutkimustulokset. Yhteenvedossa arvioidaan tutkimuksen merkitys alalle. Yhteenveto sisältää luettelon väitöskirjaan sisältyvistä erillisjulkaisuista ja kuvauksen väittelijän roolista jokaisen artikkelin tekijänä. Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon suositeltu pituus on 50–150 sivua.
Artikkeliväitöskirjaan tulee sisältyä vähintään kolme täysimittaista artikkelia (esim. JUFO 1–3). Näiden artikkelien tulee olla hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa tai vastaavasti vertaisarvioidussa konferenssijulkaisussa tai vertaisarvioidun kirjan lukuna. Näiden kolmen artikkelin lisäksi väitöskirjaan voi sisältyä muita julkaisuja, lyhyempiä artikkeleita tai taiteellisia osia. Yhden näistä osalta julkaisulupaprosessi voi vielä olla kesken. Tohtorinkoulutusneuvoston on myös mahdollista hyvin perustein hyväksyä väitöskirjaan näistä ehdoista poikkeava kokoelma julkaisuja.
Artikkeleihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli julkaisuista ei käy ilmi tekijän osuus, se ja muiden julkaisun tekijöiden osuus on selvitettävä yhteenvedossa. Tohtoriopiskelijan tulee hyväksyttää tämä selvitys artikkelin muilla tekijöillä. Vähintään yhdessä artikkelissa tohtoriopiskelijan tulee olla ensimmäinen kirjoittaja.
Ennen 1.8.2022 aloittaneiden tohtoriopiskelijoiden tulee olla ensimmäinen tekijä vähintään yhdessä artikkelissa.
1.8.2022 alkaen aloittaneiden tohtoriopiskelijoiden tulee olla ensimmäisiä tekijöitä vähintään kahdessa artikkelissa.
Taiteiden alalla väitöskirjaan voi sisältyä myös taideproduktio tai useamman, toisiinsa merkityksellisesti liittyvän taideproduktion sarja, media- tai muotoiluprojekti.
Korkeakoululla on mahdollisuus harkintansa mukaan hyväksyä väitöskirjaksi myös muu väitöskirjan laatuvaatimukset täyttävä työ.
Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu
Kun käsikirjoitus on läpäissyt esitarkastuksen, nimetään väitöskirjalle vastaväittäjä. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Vastaväittäjä ehdottaa väitöskirjalle arvosanaa väitöstilaisuuden jälkeen. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirja voi olla arvosanaltaan hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Tohtorinkoulutusneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä sille annettavasta arvosanasta vastaväittäjän lausunnon perusteella.
Väitöskirjasta annettava arvosana kiittäen hyväksytty tarkoittaa, että väitöskirja on tutkimusalalla kansainvälisesti julkaistujen väitöskirjojen parhaan 20 prosentin joukossa. Tämä edellyttää, että
• väitöskirjan esitystapa on selkeä eikä työn kieliasussa tai viittauskäytännössä ole huomautettavaa
• yhdistelmäväitöskirjan artikkelit on julkaistu tasokkaissa alan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa tai muissa vastaavissa vertaisarvioinnin läpikäyneissä teoksissa
• tekijällä on tulosten saavuttamisessa merkittävä itsenäinen osuus
• saavutetut tulokset ovat tutkimusalallaan poikkeuksellisen merkittäviä
• väitöskirja on tutkimuksellisesti erityisen ansiokas ja sen mahdollisesti sisältämät taiteelliset osat ja tuotekehitysprojektit ovat erityisen ansiokkaita
• väitöskirjaa on puolustettu erinomaisesti väitöstilaisuudessa.
- Julkaistu:
- Päivitetty: