Tuotantotalouden laitos

Digitaalisia verkostoja ei osata hyödyntää –› Siirretään innovaatiotoimintaa digitaalisiin verkostoihin

Valmistavan teollisuuden yritykset eivät vielä hyödynnä innovaatiotoiminnassaan digitaalisten verkostojen tuomia etuja. Digitaalinen teknologia ja alustapohjaiset toimintamallit muuttavat radikaalisti innovaatiotoiminnan paikkaa, organisointia, osallistumista ja käytäntöjä (Parker, & Van Alstyne, 2018). Innovointi tapahtuu kasvavassa määrin alustojen ja digitaalisten arkkitehtuurien ympärille muodostuvissa verkostoissa (“joukkoistaminen”). Viimeaikaisia kehityksiä ovat erityisesti hybridialustojen kasvava rooli (Cusumano et al., 2019) ja uudet digitaaliset työkalut innovointiin (esim. AI-alustat) (Mucha & Seppälä, 2020). Digitaalisissa verkostoissa ratkaisuja voi hakea ympäri maailmaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. 

Haaste: Digitaalisia verkostoja ei osata hyödyntää

Valmistava teollisuus ei osaa käyttää digitaalisia verkostoja hyödyksi, koska (1) avoimuuden riskejä pelätään,(2) innovointia mahdollistavia avoimia rajapintoja ei synny ja (3) kyky kehittää palveluliiketoimintaa puuttuu. 

Avoimuuden riskejä pelätään 

Innovointi tapahtuu pitkälti vielä yrityksen sisällä ja verkostoihin siirtyminen on iso organisaatiokulttuurin, toimintamallien ja "avoimien periaatteiden" käytäntöjen hyppäys. Avoimuusperiaatetta ei ole missään mielessä helppo toteuttaa, sillä se vaatisi osittaista luopumista omien ydintoimintojen kontrollista. Valmistavassa teollisuudessa nämä voivat koskettaa hyvin kriittisiä, isojen investointien laitteita ja koneita.

Innovointia mahdollistavia avoimia rajapintoja ei synny 

Isot yritykset, joilla on valmiuksia luoda keskeisiä alustoja käyttävät asemaansa suojelemaan omia rajapintojaan ja standardejaan. Myös virallinen standardointi seuraa jälkijunassa. Esimerkiksi USA:ssa nopeita kokeiluja tekevissä yrityksissä syntyy ad hoc -standardeja, joista myöhemmin muodostuu virallisia. Nämä standardit ovat kuitenkin välttämättömiä toimivien ja avoimien rajapintojen luomiseksi alustataloudessa. 

Kyky kehittää palveluliiketoimintaa puuttuu 

Palveluiden, kuten kuukausiveloitteisten Software As A Service -ratkaisujen, myynti eroaa merkittävästi perinteisestä koneiden myynnistä. Yksittäiset koneet ja laitteet ostetaan kertainvestointina ja huolto on usein ainoa ostettava lisäpalvelu. Edistyneempien palveluiden ja ohjelmistojen myynti vaatii tarkempaa tuntemusta asiakkaan arvonluonnista, kuten prosesseista ja tarjoomasta. 

Suositus: Siirretään innovaatiotoimintaa digitaalisiin verkostoihin

Tuetaan digitaalisten innovaatioverkostojen syntyä ja kehitystyötä

  • Avoimien rajapintojen syntyä tulee tukea innovaatiopolitiikan keinoin. Huomiota tulee kiinnittää myös innovointikyvykkyyksien kehittämiseen verkostoissa. Jaettu yhteiskehittäminen tasaa riskejä ja kustannuksia.
  • Kun innovointi tapahtuu alustalla, on tuessa huomioitava alustatalouden erityispiirteet. Nykyinen innovaatiotuki ei useinkaan hyväksy kaupallistamista, mutta alustoissa on markkinapaikka luotava heti aluksi ennen kuin innovaatiotoiminta on mahdollista. 

Kehitetään luottamustasoa edistäviä teknologioita ja käytänteitä 

  • Tuetaan sellaisten teknologioiden kehittämistä, jotka mahdollistavat luotettavien, globaalien alustojen synnyn. Alusta, jossa esimerkiksi käytetään luotettavaa Tupas-tunnistautumista, jää paikalliseksi. Vastaavasti sähköpostitunnistautuminen mahdollistaa markkinapaikan kasvun globaaliksi, mutta ei ole luottamusta herättävä tunnistautumistapa. 
  • Tuetaan uusia avoimuuden käytäntöjä noudattavia toimintamalleja, varmistetaan niiden taloudelliset kannustimet ja lisätään avoimuuden periaatteet osaksi innovaatiotukea. Uudet yhteiskehittämisen alustat voivat tasata riskejä ja edesauttaa radikaalien innovaatioiden syntyä. 

Palaa politiikkasuosituksen etusivulle 

Muut haasteet ja suositukset

Colourful blocks. Photo by Mikko Raskinen.jpg

Alustoja ei synny –› Madalletaan osallistumiskynnystä alustojen kehityksen alkuvaiheessa

Digitaalisten alustojen kehityksen alkuvaiheessa yritysten osallistumiskynnystä nostavat kolme tekijää: luottamuspula, alustatalouden osaamisvaje ja suljetut ICT-järjestelmät.

Tuotantotalouden laitos
3D printed

Dataa ei jaeta tarpeeksi –› Kehitetään datan jakamisen käytäntöjä ja velvoitteita

Nykyiset datamarkkinat eivät kannusta datan jakamiseen. Tilanteen taustalla on neljä syytä: datan arvon määrittely on vaikeaa, yhteistyökäytännöt ovat rajoittavia, lainsäädäntö on puutteellinen tai rajoittava sekä yrityksissä ei ole osaamista datapohjaisesta liiketoiminnasta.

Tuotantotalouden laitos
Kuutiot

Jaetuista digitaalisista hyödykkeistä on puute –› Synnytetään avoimia digitaalisia hyödykkeitä

Keskeisiä syitä jaettujen digitaalisten hyödykkeiden vähäisyyteen valmistavassa teollisuudessa ovat sekä alusta- ja dataliiketoiminnan osaamisvaje että jäykät organisaatiorakenteet.

Tuotantotalouden laitos

Palaa politiikkasuosituksen pääsivulle

Image of a crane hook.

Miten käy innovaatioille alustataloudessa? Valmistavan teollisuuden neljä haastetta – ja ratkaisua

Tämä politiikkasuositus keskittyy alustatalouden innovointihaasteisiin valmistavassa teollisuudessa. Esitämme raportissa neljä valmistavan teollisuuden innovointihaastetta nykytilanteessa ja keskeiset syyt niiden takana. Tuomme esille innovaatiopolitiikkaan liittyviä suosituksia, joiden avulla alustatalouden kehitystä ja kasvua on mahdollista kiihdyttää valmistavassa teollisuudessa. Haasteet ja suositukset on johdettu Business Finlandin rahoittaman Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushankkeen tuloksista.

Tuotantotalouden laitos
  • Julkaistu:
  • Päivitetty: