Digitaaliset palvelut, jakamistalous ja älykkäät liikenteen järjestelmät mullistavat liikennealan toimintamalleja. Alustatalous mahdollistaa liikennealalla uudenlaisen arvonluonnin kokoamalla eri osapuolia alustan ympärille muodostuviin ekosysteemeihin (Aalto, Gustafsson & Lipiäinen, 2020; Ailisto et al. 2016). Älykkään liikenteen alustamaisten ratkaisujen hyötyjä ovat yksilökeskeiset ja kustomoidut liiketoiminta- ja palvelumallit sekä liikennejärjestelmän resurssitehokas, optimoitu ja turvallinen toiminta. Liikenteen uudet hallintamallit, kuten päästökaupat, auttavat myös vastaamaan ilmansaasteiden tuomiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Liikenteeseen on jo muodostunut tunnettuja kyytipalveluita välittäviä digitaalisia alustoja, kuten UBER ja Lyft.
Liikenneala on kuitenkin laaja kokonaisuus, jonka eri osa-alueilla digitaalisia palveluratkaisuja kehitetään vielä erillään toisistaan. Älykkään liikenteen ratkaisut ja liikenteen digitaalisten palveluiden multimodaaliset integraatiomallit (kuten MaaS) ovat vasta käynnistymässä. Liikenteen uudet palvelut ja älykkäät järjestelmät voivat muuttaa radikaalisti kaupunkiympäristöjä ja olla mahdollisesti yli 600 miljardin (USD) markkina 2030 mennessä[1]. Alan suurimmat investoinnit ja yhteistyöprojektit ovat kohdistuneet juuri autonomisen ja älykkään liikenteen teknologioihin (McKinsey 2019).
Suomessa on liikennealalla paljon aktiivisia toimijoita (yritykset, julkinen sektori, yhteistyöfoorumit) ja kattava yhteinen tilannekuva (TEM 2017). Myös digitaalisen infrastruktuurin osa-alueita on kehitetty aktiivisesti Fintrafficin perustamisen myötä, kuten data-alustoja (esim. yli sata avointa rajapintaa; Digitraffit, Digitransit). Lisäksi Suomessa on kansainvälisesti kehityksen kärjessä olevia digitaalisia ratkaisuja (esim. logistiikka, matkustus) ja liikenteen palvelukonsepteja (esim. MaaS). Kuitenkin haasteena on kasvua ja kansainvälistymistä tukevan ekosysteemin kehittäminen. Alustatalouden edistäminen on siksi tiiviisti yhteydessä innovaatio-ja elinkeinopolitiikkaan (TEM 2017).
[1] https://www.mckinsey.com/features/mckinsey-center-for-future-mobility/overview
Toimijoiden tavoitteet ja kannusteet ovat hankalasti yhteensovitettavia, jolloin skaalautuvia ratkaisuja ei synny.
Alustojen kehitykseen ja konkreettisiin käyttötapauksiin tarvittavaa dataa ei vielä jaeta tarpeeksi tai yhdessä sovitulla tavalla.
Alustojen kehitykseen tarvittavia digitaalisia hyödykkeitä ei ole tarpeeksi uusien ratkaisujen kehitystä ja kasvua varten.
Alustatalous mullistaa tulevaisuuden liikennepalveluita sekä tulee määrittämään entistä voimakkaammin toimialan yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Uudet alustapohjaiset älykkään liikenteen resurssitehokkaat ja optimoidut järjestelmät auttavat ratkaisemaan kaupungistumisen ja ilmansaasteiden tuomia yhteiskunnallisia haasteita. Suomen on nyt aika tarttua älykkään liikenteen uusiin kasvumahdollisuuksiin. Toimialan innovatiivisten yritysten kehitys- ja kasvupotentiaali ja kansallinen hyvä tahtotila tulee realisoitua toiminnaksi kohti uusia ratkaisuja.
Esitämme kolme suositusta, joiden avulla voidaan vauhdittaa alustatalouden kehitystä ja kasvua liikennealalla. Uusien alustapohjaisten ratkaisujen kehitystä ja liikennealan ekosysteemin muodostumista hidastaa puuttuva ymmärrys usean toimijan lähtökohdista. Suosituksemme pyrkivät purkamaan tätä ekosysteemin rakentamisen haastetta. Pelkän liikennepolitiikan sijaan kehitysehdotukset tulee toteuttaa poikkihallinnollisesti, jossa myös innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla sekä tietopolitiikalla on tärkeä rooli. Tavoitetaso tulee asettaa kohti kansainvälisiä kasvumarkkinoita, joiden osalta erityisesti eurooppalaisten yhteisten liikenteen markkinoiden mahdollisuuksiin tulee tarttua ja niiden reilua kehitystä edistää.
Tunnistamme, että liikenneala on laaja kokonaisuus, jossa liikennepalveluita kehittävät ja tuottavat yksityiset ja julkiset toimijat. Suositukset eivät ota kantaa toimijoiden väliseen työnjakoon tai julkisen liikenteen tuottamisen ja rahoituksen päätöksiin.
Raportti perustuu Business Finlandin rahoittaman Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushankkeen tuloksiin. Raportin haasteiden ja suositusten taustalla on alustatalouden innovoinnin ja kasvun haasteiden synteesi (Aalto, Gustafsson & Lipiäinen, 2020), joka perustuu kattavaan yli 100 tutkimusartikkelin, kirjan ja politiikkaraportin kirjallisuusanalyysiin. Liikennealan tunnistetut haasteet ja suositukset on johdettu liikennealaa koskevan asiantuntijatyöpajan tuloksista. Työpajaa varten tehtiin ennakkokysely ja haasteita erittelevä taustadokumentti. Työpajassa oli edustettuna Suomen kärkiasiantuntijoita alustatalouden, digitaalisten liikenneratkaisujen ja älykkään liikenteen alueilta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.
Professori Robin Gustafsson
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
PL 15500, 00076 AALTO
Puh. 050 316 0981
[email protected]
@robingustafs #alustapolitiikka
Tohtorikoulutettava Eero Aalto
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
PL 15500, 00076 AALTO
Puh. 050 3484 303
[email protected]
@eeroaalto1 #alustapolitiikka
Aalto, E., Gustafsson, R., & Lipiäinen, N. (2020). Alustatalouden innovoinnin ja kasvun haasteet. Aalto University publication series CROSSOVER 15/2020.
Ailisto, H., Collin, J., Juhanko, J., Mäntylä, M., Ruutu, S., Seppälä, T., Halén, M., Hiekkanen, K., Hyytinen, K., Kiuru, E., Korhonen, H., Kääriäinen, J., Parviainen, P., & Talvitie, J. (2016). Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? (Raportti No. 19/2016; Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, p. 54). valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79575
McKinsey 2019. The future of mobility is at our doorstep. December 2019, McKinsey.
TEM 2017. Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018-2022. TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään digitaalisen alustatalouden vaikutusta suomalaisten yritysten liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä arvioidaan Suomen julkisen innovaatiorahoituksen nykytilaa.