Haaste: Skaalautuvia alustaratkaisuja ei synny liikennesektorilla
Liikennesektorin toimijoiden liiketoiminnan tavoitteet ja kannusteet (julkinen rahoitus ja markkinaehtoiset kannustimet) ovat hankalasti yhteensovitettavia, kun rakennetaan alustapohjaisia liikennepalveluratkaisuja. Tämä johtaa siihen, että eri toimijat pyrkivät kehittämään yhteistyötä omista teknisistä ja taloudellisista lähtökohdistaan (esim. palveluvelvoite, ansaintamallit, rajapinnat). Tämä rajoittaa kehitettävien alustapalveluiden ja -ratkaisujen skaalautuvuutta.
- Julkiset toimijat keskittyvät lakisääteisten velvoitteiden ja määrättyjen tehtävien hoitamiseen. Tämä heijastuu vahvasti halukkuuteen osallistua yhteisten alustojen kehittämiseen.
- Skaalautuvaa ja kannattavaa liiketoimintamallia ei löydy. Liiketoimintamallin löytämisen hankaluudet hidastavat halukkuutta osallistua alustapohjaisten ratkaisujen yhteiskehitykseen. Liikenteen toimijat kehittävät alustapohjaisia ratkaisuja olemassa olevan asiakastarpeen pohjalta (esim. VR, Matkahuolto). Asiakkailla on vakiintuneita liikkumisen tottumuksia ja uusista palveluista ei olla valmiita maksamaan. Eri kulkuvälineitä integroivat MaaS-alustat eivät ole vielä lunastaneet markkinapotentiaalia. Julkisen liikenteen subventiomallit hankaloittavat markkinaehtoisten alustojen syntyä.
- Hajanainen toimijakenttä ei muodosta kriittistä määrää käyttäjiä ja tuottajia alustoille. Alustamaisilla ratkaisuilla saavutettavat kustannusedut ja verkostovaikutukset vaativat suuria alkuinvestointeja. Suomen pieni ja hajanainen markkina heikentää alkuinvestointien kannattavuutta. Liikenteessä on paljon pieniä toimijoita (yrityksiä, kuntia), joiden resurssit investoida ja järjestää palveluita ovat rajalliset. Valtion ja kuntien julkiset hankinnat rajataan usein pirstaleisen kunta- ja kaupunkirakenteen mukaisesti.
Suositus: Muodostetaan yhteiset pelisäännöt ja luodaan edellytykset skaalautuville ratkaisuille
- Luodaan yhteiset pelisäännöt. Tarvitaan neutraali toimija (kuten Fintraffic, liikenne- ja viestintäministeriö tai ITS Finland), joka fasilitoi keskustelua eri toimijoiden välillä yhteisten pelisääntöjen muodostamiseksi. Suosittelemme, että yhteisessä keskustelussa huomioidaan toimijoiden lähtökohdat tulospohjaisen ajattelun kautta (esim. liiketoiminnan ja kuluttajan konkreettinen hyöty). Yhteisillä pelisäännöillä ja jaetulla ymmärryksellä hyödyistä pyritään tukemaan uusiin toimintamalleihin siirtymistä (esim. investoinnit, yhteistyöprojektit). Yhteistyötä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi yhdessä sovittujen mallirajapintojen sekä integrointia, dataa ja digitaalista infrastruktuuria koskevien yhteistyösopimusten kautta.
- Varmistetaan yhteiskehitys kansainvälisten markkinaehtojen mukaisesti. Otetaan yhteistyössä lähtökohdaksi kansainväliset markkinaehdot. Esimerkiksi yhteistyöhankkeiden tulisi tavoitella pääsyä eurooppalaisille yhteisen liikenteen markkinoille. Kansallista edunvalvontaa tarvitaan varmistamaan reilut markkinaehdot Euroopan tasolla (esim. ITS-direktiivi, AFi-direktiivi; Gaia-x -hanke; markkinavaatimukset, ALV käytännöt).
- Luodaan edellytykset skaalautuvien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten liikkumispalvelualustojen kehittymiselle. Alustojen kehityksen osalta olisi olennaista luoda kannustimia, jotka edistävät entistä useamman osapuolen osallistumista alustojen ja palveluiden kehittämiseen, jotta tarvittava määrä käyttäjiä ja tuottajia saavutetaan. Suosittelemme, että julkisissa hankinnoissa tavoitellaan palveluiden skaalautumista yli kunta- ja kaupunkirajojen, jotta kriittinen kysynnän ja tarjonnan taso alustojen toiminnalle muodostuu kaupungeissa ja maaseudun liikennepalveluissa. Kannustamme julkisia toimijoita yhteishankintoihin esimerkiksi palvelusovellusten osalta. Suosittelemme myös, että julkista liikennettä kehitetään kohti mallia, jossa kaikille toimijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua liikenteen eri kerroksissa (kuten infrastruktuuri, operointi ja palveluntarjonta) palveluiden innovointiin ja alustaratkaisujen kehitykseen. Kuitenkin tarkat osallistumisen ehdot, kuten julkisen liikenteen rahoituspäätökset, kuuluvat niiden toimivallan alaisille viranomaisille (esim. PSA-asetus).
