7 Experiences Summit vauhditti monitieteisen kokemuksen tutkimuksen syntyä alana

Aalto-yliopisto nousi monitieteisen kokemuksen tutkimuksen etulinjaan järjestämällä maailmanlaajuisen 7 Experiences Summit -virtuaalikonferenssin syyskuun alussa. Konferenssin tarkoituksena oli tuoda tutkijat ajatustenvaihtoon ja yhdistää eri tieteen aloille pirstaloitunutta kokemusten tutkimusta. Kokemuksen tutkimukseen keskittyvän Aalto Experience Platformin järjestämään kaksipäiväiseen tapahtumaan ilmoittautui yli 460 kokemuksen tutkijaa ja asiantuntijaa, jotka edustivat kaikkiaan 50 eri kansallisuutta.

Tutkijayhteisön innostukseen vastatakseen Aalto Experience Platform perustaa kansainvälisen Experience Research Society yhdistyksen tukemaan tutkijayhteisön verkostoitumista, tutkimustiedon jakamista ja monitieteisen kokemuksen tutkimuksen syntymistä alana.

“Vaikka tuhansia tieteellisiä julkaisuja ilmestyy vuosittain avainsanoilla kokemus tai kokemuksellinen, ne jäävät pirstaletiedoksi eri tieteenaloille. Kirjallisuuskatsauksemme pohjalta meillä on erinomainen mahdollisuus tuoda yhteen tutkijat ja heidän tietämyksensä eri tieteenaloilta ja kiihdyttää kokemustutkimuksen kehitystä”, sanoo professori Virpi Roto.

Tapahtuman seitsemän pääpuhujaa valottivat kokemuksen tutkimusta oppimisen, markkinoinnin, kokemussuunnittelun, elämäkertojen, psykiatrian, antropologian ja matkailun näkökulmista.

Tiivistelmät avainpuheenvuoroista

PELIKOKEMUKSEN VAIKUTUKSET OPPIMISTULOKSIIN

Oppimispelien tutkimiseen erikoistunut professori Kristian Kiili Tampereen yliopistosta valotti kokemuksellista oppimista, joka hänen mukaansa soveltuu erityisesti ilmiöpohjaiseen opetukseen. Tutkimusryhmänsä kehittämien seurantamenetelmien sekä muiden kokeellisten tulosten perusteella hän summasi: “Peli-elementit opetussisällöissä lisäävät emotionaalista vaikutusta ja oppimiskokemuksen laadukkuutta – kunhan peli-elementit ovat hyvin suunniteltuja ja noudattavat opetustavoitteita.”

IMMERSION JA ESKAPISMIN VAIKUTUS ASIAKASKOKEMUKSESSA

Italiaisen Bocconin yliopiston professori Antonella Carù käsitteli puheenvuorossaan kokemusten osuutta markkinoinnissa ja kuluttamisessa. Carùn mukaan asiakaskokemus muodostuu vuorovaikutuspisteissä asiakkaiden ja yrityksen välillä. Kokemuksellisuus riippuu etenkin emotionaalisesta ja sosiaalisesta vaikuttavuudesta. Brändien kannattaisikin Carùn mukaan keskittyä keskittyä muun muassa siihen, miten tarjota asiakkailleen eskapismia ja tavallisuuden ylittäviä kokemuksia.

TUNTEMISEN TUTKIMUS JA TUTKIMUKSEN TUNTEELLISUUS

Ensimmäisen konferenssipäivän viimeisenä puhujana kuultiin professori Carolyn Ellisiä Etelä-Floridan yliopistosta. Koskettavassa puheenvuorossaan Ellis luki ääneen elämäkerrallisen tarinan, jonka kautta hän havainnollisti etnografisten narratiivien voimaa elämänkokemusten jäsentäjänä. Tarinat mahdollistavat jännitteiden ja ongelmien käsittelyn ja tunteiden ottamisen osaksi tutkimuskenttää. Ellisin mukaan sosiaalitieteilijät voisivat laajemmin ottaa omaelämäkerrat käyttöönsä yhtenä tutkimusmenetelmänä ja hyväksyä emotionaalisen haavoittuvuutensa: “Meidän tulisi mennä kohti tunteita täysillä eikä pidätellä niitä etäällä.”

PSYKOOSIKOKEMUKSEN YMMÄRTÄMISESTÄ

Psykiatrian professori Inez Myin-Germeys KU Leuvenin yliopistosta Belgiasta käsitteli psykoottisen kokemuksen ymmärtämistä ja tutkimista. Hänen mukaansa laadullista tutkimusta tarvitaan, jotta psykoosikokemusta voidaan ymmärtää fenomenologisesti ja määrällistä tutkimusta voidaan suunnata relevantteihin kysymyksiin ja mittaustapoihin[VR1] . Myin-Germeys esitteli Experience Sampling -menetelmää, joka antaa potilaille mahdollisuuden ilmaista kokemuksensa reaaliaikaisesti. ”Tämä on tärkeää, sillä mielenhäiriölliset kokemukset syntyvät tilannesidonnaisesti.”

AISTIT AUKI

Montrealilaisessa Concordia-yliopistossa toimiva David Howes tutkii aistien ja aistimusten merkitystä kulttuuriantropologian näkökulmasta. Antropologian professori Howesin mukaan psykologinen tai neurobiologinen ymmärrys aisteista on rajallinen. Hän muistutti, että vaikutamme itse omiin aistimuksiimme: “Use them or lose them – käytä niitä tai ne katoavat.” Howes painotti erityisesti ympäröivän kulttuurin merkitystä aistimuksiimme ja havaintokokemuksiimme. Tästä johtuen aistinvaraisuus tulisi ottaa kiinteämmin osaksi etnografista tutkimusta: etäältä tarkkailija -metodin sijaan aistimuksellisessa etnografiassa tutkijan henkilökohtainen kokemus tulee osaksi tutkimusta. Howes näytti esimerkkejä performanssitaiteesta, jonka kautta pystytään laajentamaan ihmisen kokemuspiiriä järjestämällä hänen aistimuksiaan uuteen muotoon.

MATKAILUN JA HYVINVOINNIN SUHTEESTA

Viimeisen avainpuheenvuoron konferenssissa piti Xinran Lehto yhdysvaltalaisesta Purduen yliopistosta. Matkailua ja sen hyvinvointivaikutuksia tutkivan professori Lehdon mukaan turistikokemus on tutkimuksellisesti lähellä muun muassa estetiikan, huippukokemusten, elämää muuttavien kokemusten ja virkistävien kokemusten tutkimuskenttää. Turistin kokemuskentässä painottuvat erityisesti neljä aspektia: yhteisöllisyys, paikallisuus, serenpiditeetti (onnekkaat sattumukset) ja kokemusten personointi. Lehto on kehittänyt seurallisen matkailun konseptin turistien ja paikallisten asukkaiden välille, jossa paikallisten isäntien vieraanvaraisuus mahdollistaa uudet kokemukset molemminpuolisesti. Lehto tutkii myös uuden teknologian vaikutusta matkailijan kokemuksiin. Hänen mukaansa turismiin liittyvä teknologia toisaalta lisää matkailijoiden mahdollisuuksia, mutta toisaalta saattaa huomaamatta rajoittaa spontaanien kokemusten määrää.

Työpajoissa uusia avauksia alan kehittämiseen

Konferenssin lyhyiden työpajojen tavoitteena oli tuoda eritaustaiset tutkijat yhteen ja avata keskustelua monitieteisen kokemuksen tutkimuksen alan perusteista. Teemoina olivat kokemuksen teoriat, kokemuksen luominen ja arvioiminen, alan tutkimuksen kartoitus ja ohjelma, julkaisutoiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Työpajoissa havaittiin, että kokemuksella terminä on moninaisia merkityksiä. Esiin nousi tarve tarkentaa, miten kokemus ilmiönä määritellään ja mitä määreitä siihen voidaan liittää, jotta sitä voidaan lähestyä eri tieteiden näkökulmasta. Kokemuksen arvioimisen suhteen erityisen arvokkaana nähtiin tutkimusmenetelmien jakaminen yli tieteenalarajojen.

Monitieteisen kokemustutkimuksen julkaisemisessa koettiin olleen hankaluuksia, mistä syntyi idea luoda kokemuksen tutkimukselle uusi tieteellinen julkaisu. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suhteen tunnistettiin, että kokemuksen tutkimuksella voi olla annettavaa suurten yhteiskunnallisten haasteiden tutkimiseen ja ratkaisemiseen. Tämä vaatii kuitenkin monitieteellisen ja -kulttuurisen tiedon ja erilaisten näkökulmien yhdistämistä – on luotava siltoja kokemuksen tutkijoiden ja ammattilaisten välille.

Professori Howesin sanoin: “Olemme lähellä kokemuksen tutkimuksen läpimurtoa Aalto Experience Platformin johdolla.”

Kansainvälinen kokemuksen tutkimuksen virtuaalikonferenssi 7 Experiences Summit järjestettiin 1.-2.9.2020. Yhteenvetoja ja videotallenteita tapahtumasta löydät osoitteesta: https://experience.aalto.fi/7-experiencessummit/