Aallossa aloittaa yhdeksän uutta akatemiatutkijaa
Miguel Caron projektin tavoitteena on tutkia selluloosan kemiallisia ominaisuuksia ennennäkemättömällä tarkkuudella, mikä auttaa kehittämään selluloosaan perustuvien materiaalien, kuten hiilimikrokuitujen ja magneettisten hiilinanokomposiittien, valmistusta. Projektissa kehitetään uusia koneoppimiseen pohjautuvia atomien välisiä potentiaaleja eli matemaattisia funktioita ja näistä muodostetaan uusi hierarkisointistrategia atomien välisille vuorovaikutuksille. Näin voidaan esittää atomiympäristöjä paremmin ja tutkia selluloosajohdannaisten kemiaa ja materiaalien ominaisuuksia ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti. Projektissa hyödynnetään uutta Suomeen sijoitettavaa supertietokoneiden ekosysteemiä.
Ana Diaz Rubio tutkii dynaamisia metapintoja, eli tasomaisia keinotekoisia rakenteita. Metapinnat avaavat uusia kiinnostavia mahdollisuuksia luoda ominaisuuksia, joita ei esiinny luonnonmateriaaleissa. Tässä hankkeessa on tarkoitus löytää täysin uusia keinoja metapintojen sähkömagneettisten ominaisuuksien muokkaamiseen. Ajan mukana muuttuvien meta-atomien parametrien vaikutusta ei vielä tunneta. Diaz Rubion projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka aikavaihtelu vaikuttaa pintojen bianisotrooppisuus-ilmiöön, joka liittyy magneettisten ja elektronisten ominaisuuksien kytkeytymiseen, sekä miten dynaamisia metapintoja voidaan soveltaa käytännön laitesuunnittelussa.
Lu Cheng tutkii, kuinka solumekanismit vaikuttavat syövän kehitykseen. Tutkimuksessa käytetään yksisoluista RNA-sekvensointitekniikkaa vaihtoehtoisten silmukointien tunnistamisessa. Tavoitteena on saada selville, kuinka vaihtoehtoinen silmukointi vaikuttaa syövän kehitykseen.
Markus Heinonentutkii koneoppimista ja tekoälyä. Ne ovat kehittyneet ennennäkemätöntä vauhtia tehokkaiden neuroverkkomallien myötä. Syvät neuroverkot käsittelevät dataa sarjana yksinkertaisia peräkkäisiä operaatioita. Tutkimushankkeessa on uusi, uraauurtavaa näkökulma koneoppimiseen. Se tapahtuu kehittämällä uutta jatkuviin virtoihin perustuvaa tekoälyn haaraa, jossa mallin ennustus määritellään helposti tulkittavana polkuna syötteestä ennusteeseen. Uusi paradigma yhdistää fysiikan, tilastotieteen ja stokastiikan tutkimustuloksia. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä laajan kansainvälisen huippututkijaverkoston kanssa.
Jose Lado kehittää teoreettisia malleja kvanttitietokoneiden ja -teknologian kehittämiseksi. Jose Ladoa kiinnostaa erityisesti parafermionin luominen. Näitä hiukkasia käyttävä tietokone voisi pitkällä aikavälillä toteuttaa minkä tahansa kvanttialgoritmin, ja tällä voisi olla mullistavia vaikutuksia esimerkiksi lääkeainemallinnuksessa tai energiantuotannossa. Jose Lado tutkii muun muassa sitä, miten elektronit käyttäytyvät, kun niiden energiatasoja muutetaan. Elektronien eksoottinen järjestäytyminen tarjoaa mahdollisuuden tutkia fysiikkaa aiemmin tuntemattomilla tavoilla, avaten samalla uusia kvanttilaskennan mahdollisuuksia. Lue lisää tutkimuksesta.
Pasi Nevalaisen hankkeessa tullaan tarkastelemaan valtion liiketoiminnan peruspiirteiden muuttumista ja valtion yhtiöomistuksen merkitystä. Valtion liiketoiminta on edelleen merkittävä elementti maailmantaloudessa. Yleiset käsityksen valtion liiketoiminnasta perustuvat kuitenkin 1900-luvun malleihin. Tämä tutkimus selvittää, kuinka valtion liiketoiminta on globalisaation aikakautena muuttunut. Tutkimus tarkastelee valtion liiketoiminnan muutosta 1970-luvulta 2010-luvulle. Tarkoituksena on selvittää, miten valtion liiketoiminnan peruspiirteet ovat muuttuneet. Tutkimus kohdistuu omistajapolitiikkaan sekä yhtiöiden muuttuneisiin strategioihin Suomessa ja Pohjoismaissa. Tutkimuksen päämääränä on tarkastella, kuinka valtion liiketoimintaan perinteisesti liitetyt teoriapohjaiset oletukset pitävät paikkansa kehittyneissä Pohjoismaissa, ja kuinka oletuksia tulisi mahdollisesti tarkistaa. Lue lisää Nevalaisen tutkimuksesta täällä.
Sebastiano Peotta tutkii kvanttimekaanisia hiukkasia ja suprajohtavuutta lähellä huoneenlämpötilaa. Jaksollisessa potentiaalissa olevalla kvanttimekaanisella hiukkasella on sallittuja energia-alueita eli energiavöitä, joita erottavat kielletyt energia-alueet eli energia-aukot. Hiukkasten väliset vuorovaikutukset mahdollistavat liikkeen litteässä energiavyössä, muodostaen hiukkasista yhdessä liikkuvia hiukkaspareja. Nämä niin kutsutut Cooperin parit ovat suprajohtavia, ja litteiden energiavöiden on ennustettu dramaattisesti parantavan suprajohteiden kriittistä lämpötilaa, jopa huoneen lämpötilaan saakka. Epäjärjestys tehostaa lokalisoitumista, mutta haittaa suprajohtavuutta. Koska kiinteässä aineessa on aina epäjärjestystä, on tämän projektin tavoitteena ymmärtää kuinka tämä vaikuttaa suprajohtavuuteen litteissä energiavöissä. Lue lisää tutkimuksesta.
Haichao Wangin projektissa tutkitaan kaukolämpöverkkoon kytketyn lämpövaraston dynaamista vastetta ja innovatiivista aktiivista ohjausteknologiaa rakennusten lämmöntarpeen ja lämmöntuotannon tasapainottamiseksi. Tutkimuksessa kehitetään tarkempi ajan ja paikan huomioiva simulaatiomalli, järjestelmän suunnitteluun ja operointiin sopiva aktiivinen ohjausmenetelmä ja lisäksi optimointityökalu. Näiden avulla voidaan paremmin tasapainottaa lämmön tuotanto ja tarve. Kehitettäviä menetelmiä testataan tutkimuksen aikana case-tutkimuksista saatavalla todellisella datalla. Projekti tuottaa uusia tieteellisiä menetelmiä ja tehokkaita laskentatyökaluja, joiden avulla voidaan parantaa rakennusten lämmityksen energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä samalla kun sisätilojen lämpöviihtyvyys paranee.
Johanna Ylipulli tarkastelee tutkimuksessaan kaupunkien digitalisaatiota ja älykaupunkikehitystä käyttäen käsitettä digitaalinen eriarvoisuus. Se viittaa ihmisten digitaalisen pystyvyyden eroihin, joihin kuuluu digitaalisen teknologian saavutettavuus, taidot ja ymmärrys. Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa. Se perustuu suunnitteluantropologiselle lähestymistavalla, mikä tarkoittaa, että uuden tiedon lisäksi se tuottaa ideoita, konsepteja ja käytännön sovelluksia. Projekti tuottaa uutta tietoa siitä, miten erilaiset ihmiset kokevat digitaalisen eriarvoisuuden kaupungeissa, jotka toteuttavat digitalisaatiota intensiivisesti ja rakentavat myös erityisiä älykaupunkialueita. Toiseksi, se tarkastelee miten digitaalista tasa-arvoa voi edistää, ja etsii uusia tapoja ja periaatteita älykaupunkien rakentamiseen. Tarkoitus on muokata älykaupungista väline, jonka avulla kaupunkilaisten teknologiaa koskevaa syvää ymmärrystä voisi kasvattaa sen sijaan, että älykaupungit tuottavat eriarvoisuutta. Lue lisää Ylipullin tutkimuksesta.
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.