ACT EARLY -konsepti edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomen työmarkkinoille
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat Giacomo Lessi, Han Nguyen ja Janne Villanen toteuttivat Integrating International Talent -projektin. Projektissa tutkittiin kansainvälisten osaajien työllistymistä Suomessa. Asiaa selvitettiin erityisesti kansainvälisten kauppatieteiden opiskelijoiden ja suomalaisten pk-yritysten osalta. Räätälöidyn yritysprojektin tarkoituksena oli kehittää ratkaisuja tähän Suomessa opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita koskevaan ajankohtaiseen ongelmaan, ja se toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Suomen Ekonomien, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan, Shortcutin, Paltan ja Sivistan kanssa.
Suomen väestön ikääntyessä kiihtyvää vauhtia vaarana on työvoimapula ja siten veronmaksajien väheneminen ja monet muut yhteiskunnalliset ongelmat. Hallitukset, kunnat, suuryritykset ja erilaiset instituutiot ovat tehneet aloitteita kansanvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi, mikä onkin keskeistä tulevaisuuden kannalta. Kansainväliset opiskelijat kohtaavat täällä kuitenkin paljon haasteita uransa alkuvaiheessa, eivätkä he aina ole vakuuttuneita siitä, että Suomi on paras paikka uran aloittamiseen.
Vuonna 2019 yli 99,1 % Suomen työnantajayrityksistä oli pk-yrityksiä, ja ne työllistivät 64 % kaikista työntekijöistä (OECD, 2022). Pk-yritykset jäävät silti usein pois kansainvälisten opiskelijoiden laskuista. Ongelmassa on kaksi puolta: kansainväliset opiskelijat eivät tiedä tarjolla olevista töistä ja pk-yritykset eivät aktiivisesti etsi kansainvälisiä osaajia.
Tiimi tutustui ensin aineistoihin, jotka käsittelevät kansainvälisten osaajien nykytilannetta Suomessa, ja valitsi sitten projektin päätutkimusmenetelmäksi haastattelut. Haastatteluihin valittiin kaksi kohderyhmää: Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston taloustieteen ja kauppatieteen maisteriopiskelijat sekä yritysten edustajat. Yrityshaastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina, kun taas opiskelijahaastattelut tehtiin kohderyhmissä, jotta aiheesta syntyisi enemmän keskustelua.
Sujuva suomen kielen taito karsittu yhä useamman yrityksen vaatimuksista
Projektitiimi löysi kolme pääteemaa kirjallisuuskatsauksen perustella sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja yritysten edustajien kanssa käydyistä keskusteluista. Ensinnäkin suomen kielen taidon puutteen on moneen kertaan todettu olevan suurin este kansainvälisessä työnhaussa. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että nykyään yhä harvemmat yritykset edellyttävät työntekijöitä sujuvaa suomen kielen taitoa. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että suomen kieltä tarvitaan todellisuudessa vain tietyissä rooleissa, joissa kohdataan paikallisia asiakkaita, tai yrityksissä, jotka toimivat ainoastaan Suomen markkinoilla.
Suomen kielen taitoon liittyen haastatellut kansainväliset opiskelijat sanoivat voivansa kyllä opetella suomea, mutta vain siinä tapauksessa, että he näkevät itselleen tulevaisuuden Suomessa, ja useimmille työllistyminen on tässä ensimmäinen lähtökohta. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden ratkaiseva sitouttamistekijä on usein työpaikan löytäminen, eli työsopimus ratkaisee, jääkö osaaja Suomeen vai ei.
Toiseksi on näyttöä siitä, että epämuodollisilla verkostoilla tai epämuodollisilla työnhaun kanavilla on tärkeä rooli ulkomaisten opiskelijoiden työnhaussa. Tämä kanta sai vahvistusta haastatteluissa käytyjen keskusteluiden perusteella. Kansainvälisten opiskelijoiden tulisi yrittää luoda itselleen verkostoja jo opintojen varhaisessa vaiheessa, sillä se yleensä parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Kolmantena seikkana työkokemukseen liittyen tutkimukset osoittavat, että kansainvälisillä opiskelijoilla saattaa olla vähemmän alansa työkokemusta kuin suomalaisilla opiskelijoilla, ja yritykset kertoivat oikeanlaisen työkokemuksen olevan usein palkkauspäätösten ratkaiseva tekijä. Tämän projektin löydökset osoittavat, että haastatelluilla kansainvälisillä opiskelijoilla vaikuttaa olevan vähemmän oman alansa työkokemusta suomalaisiin verrattuna. Yritykset eivät kuitenkaan sanoneet suoraan, että työkokemus on kaikki kaikessa. Sen sijaan he toivovat opiskelijoiden osoittavan konkreettisesti opintojen aikana kehittämiään taitoja ja tietoja, mikäli heillä ei ole juurikaan työkokemusta.
Tukea työllistymiseen tarjottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Projektin pääasiallisena tuloksena syntyi varhaisen toiminnan ACT EARLY -konsepti, johon tiimi perustaa suosituksensa. Kansainvälisillä opiskelijoilla on Suomessa suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna merkittävästi vähemmän aikaa työpaikkojen etsimiseen, verkostoitumiseen ja opintojen suorittamiseen. ACT EARLY -konseptin mukaan kansainvälisille opiskelijoille tulisi tarjota kaikki tiedot ja erilaiset mahdollisuudet heti heidän aloittaessaan opintonsa Suomessa, jotta aloitteiden vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri.
Tiimi teki laajamittaista tutkimusta nykyisistä menetelmistä, joilla voidaan edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomen työmarkkinoille, ja kuunteli sitten opiskelijoiden ja pk-yritysten mielipiteitä aiheesta. Tehokkaimmiksi toimintatavoiksi todettiin harjoittelut ja mentorointi. Koska haastatellut sidosryhmät koostuivat pääasiassa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston sidosryhmistä, ehdotukset on mitoitettu yliopistoille sopiviin toimintasuunnitelmiin.
”ACT EARLY -konsepti perustuu siihen, että kv-opiskelijat saavat paremman käsityksen Suomen työelämästä ja kulttuurista opintojensa aikana. Tämä on tärkeä tekijä, jolla voi olla positiivinen vaikutus, kun opiskelija tekee päätöstä Suomeen jäämisestä valmistumisen jälkeen”, sanoo Janne Villanen.
Harjoittelujakso osaksi opintopolkua
Harjoittelujaksot ovat erittäin arvokkaita silloin, kun opiskelija saa niistä kehittävää kokemusta, hyödyllisen merkinnän CV:hen ja pontta työllistymiseen tulevaisuudessa. Kansainvälisen opiskelijan on haastavaa valita tarjolla olevista työpaikoista; valinnanvaraa on runsaasti, mutta opiskelijalta usein puuttuu tarvittavaa maakohtaista tietoa valinnan perusteeksi. Siksi tiimi ehdottaa, että yliopiston verkkoresursseihin perustettaisiin tila, jossa yritykset voivat tarjota yliopiston taatusti hyväksymiä harjoittelupaikkoja.
”Esimerkiksi Aalto-yliopiston tai Helsingin yliopiston varta vasten hyväksymä harjoittelupaikka on kv-opiskelijan kannalta paljon varmempi ja huolettomampi valinta, kun työnantajan luotettavuus on jo tiedossa”, Giacomo Lessi sanoo.
ACT EARLY -konseptin mukaisesti yliopiston tulisi järjestää erillinen opintopolku, jossa harjoittelujakso mainitaan jo ilmoittautumisvaiheessa. Tämä on tärkeää, jotta harjoittelusta olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja jotta kansainvälisiä osaajia saataisiin houkuteltua mukaan. Tässä mallissa opiskelija pääsee hahmottelemaan tulevaisuuttaan Suomessa ja osoittamaan suurempaa sitoutumista työnantajien suuntaan. Tiedon sisällyttäminen opintosuunnitelmaan ilmoittautumisten yhteydessä ei ole opiskelijan kannalta liioiteltua, sillä tämä on yliopiston valitsemisen kannalta ratkaisevaa aikaa, ja hakijan on sisäistettävä runsaasti tietoa joka tapauksessa. Ehdotuksessa on lisäksi seikkoja, joiden on tarkoitus parantaa Suomen mainetta kansainvälisten osaajien keskuudessa työ- ja asuinpaikkana.
Mentori kaikille kansainvälisille opiskelijoille
Mentoroinnista voi olla merkittävää hyötyä kansainväliselle opiskelijalle, kun opiskelija pääsee kertomaan ajatuksiaan ja huoliaan oman alansa ammattiosaajalle, joka voi ehdottaa mahdollisia ratkaisuja ja neuvoa urakehityksessä. Mentori voi olla kansainvälisen opiskelijan ammattiverkoston ensimmäinen paikallinen yhteyshenkilö.
Opiskelijahaastatteluissa kävi ilmi, että suurin osa haastatelluista kansainvälisistä opiskelijoista ei tiennyt mentorointiohjelman olemassaolosta tai pitänyt sitä hyödyllisenä. Ongelma ei ole tarjonnan tasolla – sillä ohjelman toimivuus on jo todistettu – vaan ongelma on viestinnässä. Ongelma on oikeastaan kahtalainen: tarjottu hyöty ei ole selkeä ja ohjelmasta tarjolla oleva tieto on hajanaista. Ratkaisuna tiimi ehdottaa mentorin määrittämistä kaikille kansainvälisille opiskelijoille heti opintojen alussa. Näin kumpikin viestintäongelma ratkeaa, sillä jokainen opiskelija saa tilaisuuden arvioida mentorointiohjelman toimivuutta itse.
Kun pakollista ohjelmaa lyhennetään huomattavasti ja vastuu mentorointisuhteen ylläpidosta siirretään opiskelijalle, kukin opiskelija voi päättää itse, kuinka pitkälle haluaa suhdetta kehittää. Näin mentorointohjelma saadaan kattavammaksi ja – ACT EARLY -konseptin mukaisesti – voidaan taata, että kansainväliset opiskelijat saavat tulevan urakehityksensä Suomessa käyntiin heti opintojen alussa.
”Olen itsekin kv-opiskelija, ja kannatan vahvasti mentorointia opintojen alussa. Tutustuminen Suomen työmarkkinoihin ja kulttuuriin varhaisessa vaiheessa voi vaikuttaa positiivisesti päätökseen, vaivannäköön ja tilaisuuksiin, mitä tulee uran aloittamiseen Suomessa”, sanoo Han Nguyen.
Näillä kahdella ehdotuksella tiimi pyrkii lisäämään Suomen työelämälle altistuneiden opiskelijoiden määrää valtavasti ja siten kasvattamaan Suomeen pitemmällä aikavälillä jäävien osuutta.
”Kiitän lämpimästi projektitiimiä heidän sukelluksestaan meidän kansainvälisten opiskelijoidemme tarpeisiin. Oli myös tärkeää saada kuulla tiettyjen pk-yritysten näkemyksiä. Niistä Kauppakorkeakoulu sai tärkeää tietoa lisätutkimuksia varten ja pohjaa pk-yritysten työnantajasuhteiden kehittämiseen. Jotkin suosituksista, kuten ACT EARLY -konseptin korostaminen, otetaan käyttöön välittömästi. Olemme nyt myös laajentaneet kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelun tukibudjetin kattamaan pk-yrityssektorin. Suunnittelemme aloitekumppaneidemme kanssa kohdistettua viestintää, jonka tarkoitus on lisätä harjoittelumahdollisuuksia”, sanoo Kauppakorkeakoulun ulkoisten suhteiden päällikkö Jonna Söderholm.
Opiskelijatiimiä oli tukemassa työelämäprofessori Perttu Kähäri kansainvälisen liiketoiminnan aineesta. Kehityspäällikön roolissaan hän on myös vastuussa Kauppakorkeakoulun monimuotoisuus- ja inklusiivisuusasioista.
”Oli hienoa päästä työskentelemään tämän tiimin kanssa. Heillä oli omakohtaista tietoa ja paljon arvokkaita näkemyksiä kansainvälisten opiskelijoiden työnhakuvaikeuksista Suomessa. Tämä on todellinen haaste sekä opiskelijoille että heitä kouluttaville yliopistoille ja koko Suomen yhteiskunnalle. Tiimi onnistui mahtavasti kehittämään käytännöllisiä ratkaisuja, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Global Management -maisteriohjelman johtajana ryhdyn toteuttamaan niitä välittömästi. Olen saanut tästä myös paljon ajateltavaa näistä aiheista tekemäämme tutkimukseen liittyen.”
Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit / Customized Student Business Projects
Kauppakorkeakoulun Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit -konsepti on suunniteltu yrityksille tehtäviä tutkimus- ja selvitysprojekteja varten ja sen lähtökohtana ovat yrityksen tarpeet.
- Julkaistu:
- Päivitetty: