Alumnisuurlähettiläs Niklas Huotari: Pidän siitä, että opittavaa on loputtomasti

Kuka olet? Milloin ja mitä opiskelit Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa?

Olen liiketoiminnan ihmispuoleen erikoistunut kauppatieteilijä, reilun 50 hengen rekrytointiyrityksen toimitusjohtaja ja Aallon alumni vuodesta 2015 lähtien. Opiskelin Kauppakorkeakoulussa johtamista ja kansainvälistä liiketoimintaa. Keskityin erityisesti strategiaan ja sen toteuttamiseen liittyviin teemoihin.

Aallon jälkeen menin sivistysihanteen perässä kirjoille myös Helsingin yliopistoon ajatuksenani lukea kaikenlaista kiinnostavaa eri tiedekunnista ilman sen suurempia tavoitteita.

Miksi halusit opiskella johtamista?

Olin jo ennen Kauppakorkeakoulua toiminut esimiestehtävissä sekä rakentanut eräälle organisaatiolle strategiaa Kauppiksen pääsykoekirjojen oppien pohjalta. Huomasin innostuvani strategian kokonaisvaltaisuudesta ja päätin seurata haluani oppia siitä lisää. Myöhemmin huomasin, että vaikein ja samalla hienoin työ alkaa oikeastaan silloin, kun valittu strategia pitäisi saada toteutumaan. Tällöin ihmiset ovat onnistumisen ytimessä.

Mielestäni ei ole mitään niin kiinnostavaa kuin ihminen ja sen käyttäytyminen, oli kyse sitten yksilöstä, pienestä ryhmästä tai isommasta yhteisöstä. Ihminen kantaa mukanaan 3,5 miljardin vuoden evoluution myötä syntyneitä vaistoja ja toimintamalleja, mutta myös itsereflektiota sekä kulttuurista ja opittua käyttäytymistä. Olen aina ihmetellyt ja analysoinut muiden toimintaa: miksi ihmiset tekevät niin kuin tekevät ja ajattelevat niin kuin ajattelevat. Mikä saa ihmisen toimimaan jonkin asian puolesta?

Johtamisen ja strategian toteuttamisen kysymysten myötä olen ainakin kauppatieteiden kontekstissa päässyt hieman kohti jonkinlaista ymmärrystä, mutta pidän erityisesti siitä, että opittavaa on loputtomasti.

Minkälainen urapolkusi on ollut?

Aloitin urani yrittäjänä alakoulun alussa, kun pidimme naapurini kanssa yhden kesän kioskia, jossa myimme ensin vanhoja leluja ja myöhemmin karkkia ja muuta naapuruston lapsille ja ohikulkijoille. Se oli hauskaa, ja ensimmäinen oppini taisi olla se, että ei kannata myydä omaa sisäänostohintaa halvemmalla.

Lukiossa päädyin oppilaskuntatoimintaan, joka vei lopulta tuoreena ylioppilaana Helsinkiin miljoonan vuosibudjetilla toimivan ja 10 työntekijää työllistävän opiskelijajärjestön täysipäiväiseksi puheenjohtajaksi, jossa toimin kaikkien lukiolaisten edustajana poliitikkojen, virkamiesten ja median suuntaan. Pyrimme vaikuttamaan Suomen tasolla muun muassa siihen, ettei Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia kouluampumisia tapahtuisi. Tämän työn merkityksellisyys tuntuu sydämessä edelleen. Kyseessä oli ensimmäinen varsinainen esimiestehtäväni 19-vuotiaana, ja vastuu painoi hartioilla. Tekisin monia asioita eri tavalla nyt, mutta ennen kaikkea opin todella paljon.

Kauppiksen ohella työskentelin neljän vuoden ajan muutosjohtamista, uudelleensijoittamista (outplacement) ja esimiesvalmennuksia tekevässä yrityksessä, joka toimi hyvänä sisäänheittona B2B-kentälle, isojen asiakkuuksien maailmaan ja liiketoiminnan ihmispuoleen.

Valmistumiseni jälkeen työskentelin brittiläisellä GlaxoSmithKlinella, josta sain hyvän näkymän globaalin lääkeyhtiön toimintaan. Lopulta siirryin rekrytointiyritys aTalentin toimitusjohtajaksi.

Missä työskentelet tällä hetkellä ja miten päädyit nykyiseen työhösi?

Olen toiminut nyt viisi vuotta aTalent Recruitingin toimitusjohtajana, jossa keskitymme 0–10 vuoden työkokemuksella varustettujen korkeakoulutaustaisten henkilöiden rekrytointiin. Teemme vuosittain noin 500 rekrytointia suomalaisen liike-elämän hyville paikoille pääasiassa kaupallisiin, insinööri- sekä IT-rooleihin.
Seurasin aTalentia jo opiskeluaikoina ja pidin firman kulttuurista ja ihmiskeskeisestä toimialasta. Kävin aTalentin kanssa keskustelua toimitusjohtajan pestistä jo opintojeni loppupuolella, mutta tällöin emme päätyneet vielä yhteen. Prosessista jäi kuitenkin erittäin hyvä mieli puolin ja toisin, sillä muutamaa vuotta myöhemmin sain puhelun silloisen toimitusjohtajan siirtyessä uusiin kuvioihin ja päädyimme maaliin asti.

Mikä on mielestäsi ollut erityisen tärkeää opinnoissa työuran kannalta?

Kaikkein eniten hyötyä itselleni on ollut siitä, että olen tottunut tekemään tehokkaasti isoja työmääriä ja monipuolisesti haastavia tehtäviä – erityisesti silloin, kun kävin opintojeni ohella myös töissä. Ongelmanratkaisu, laadukkaan tekstin tuottaminen, asioiden esittäminen selkeästi ja erilaisten case-tehtävien työstö avittavat ajattelua edelleen. Opiskeluajan kursseista mieleeni on jäänyt erityisesti Suomalaisten yritysten kehityspolut ja strategia, jossa oli paljon kovan tason vierailijoita mukana. KY-Sailin purjehdusreissuja Välimerelle järjestäessä kasvoivat myös organisointi- ja paineensietokykyni. Arvostan myös ihmisenä kasvamista ja kypsymistä, joka tapahtui kuin huomaamatta yhdessä monenlaisten opiskelukavereiden kanssa.

Jaa joku mieleenpainuva muisto opiskeluelämästä.

Olen erittäin iloinen, että pääsin kokemaan ensimmäisenä opiskeluvuotena KY:n 100-vuotisjuhlallisuudet sekä valmistumiseni jälkeen Kauppakorkeakoulun promootion.

Läpi opiskeluaikojeni hienoja muistoja on monia, ja usein niihin liittyy uudet kokemukset ja vedet silmissä nauraminen mukavien tyyppien kanssa. Erityisesti mieleeni on jäänyt eräs syksy, jolloin tein viinikerho Baccuksen kanssa matkan Champagneen, KY-Skin kanssa surffireissun Portugaliin, KY-Sailin kanssa kahden viikon purjehdusreissun Kreikkaan ja lopuksi vielä osallistuin opiskelijoiden purjehduksen MM-kisoihin Ranskan La Rochellessa. Koulua tuli tehtyä silloin vähän vähemmän, mutta otin myöhemmin kiinni opinnoissa.

Myös vaihto-opiskelu Kiinan erityishallintoalueella, entisessä Portugalin siirtokunnassa Macaossa oli kulttuurisesti erikoinen kokemus.

Neuvosi opintojaan miettivälle tai vinkkejä työelämään ja työnhakuun? 

Oma näkemykseni opintoihin on aina ollut selkeä: kannattaa seurata omaa innostustaan, sillä tällöin on paremmat edellytykset oikeasti tulla jossain todella hyväksi.

Työelämään vinkkini on ’ihmiset ensin’ -asenteen ottaminen. Kaikki sujuu helpommin ja paremmin, kun ympärillä olevien henkilöiden kanssa on luottamus ja hyvä meininki – oli kyse sitten kollegoista, asiakkaista, toimittajista tai muista yhteistyökumppaneista.

Työnhaussa tapoja on monia, mutta jos haluaa maksimoida erilaisten mahdollisuuksien määrän, kannattaa hankkia jokin selvä liiketoiminnan operaatioihin liittyvä kulma, johon profiloituu osaamisellaan. Varsinkin uran alkuvaiheessa generalisteilla voi olla hieman haastavampaa. Moni kokemattomampi korkeakoulutettu hakee töitä melko lavealla kulmalla: ”olen ahkera ja vastuuntuntoinen ja tulen hyvin toimeen muiden kanssa”. Tämä on kaikkialla lähtöoletus, eikä sillä vielä erotu. Kerro konkreettisten esimerkkien avulla mitä osaat tai olet saanut aikaan, joka tukee haettavassa työtehtävässä onnistumista.

Toimit tällä hetkellä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumnisuurlähettiläänä. Mitä alumnius sinulle merkitsee?

Alumnius merkitsee itselleni sitä, että olen muiden alumnien kanssa liittynyt yhtenä pienenä lenkkinä osaksi Suomen yliopistomaailman ja liike-elämän historiaa. Parhaimmillaan kulttuurinen, tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskuntaa palveleva yhteisö jatkuu, vaikka opinnot päättyvätkin.

Onko jotain muuta, mitä haluaisit mainita?

Kiitos Aallolle, Kauppakorkeakoululle, KY:lle ja kaikille opiskeluaikojen tutuille hauskoista ja opettavaisista vuosista!

Tutustu tarkemmin Niklaksen urapolkuun LinkedInissä!