Elinvoimaiset asuinympäristöt syntyvät osallistavamman, kestävämmän ja esteettisemmän suunnittelun avulla

EU:n komission käynnistämä Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite kehittää uusia toimintatapoja, jotka pienentävät asumisen ja rakentamisen hiili- ja materiaalijalanjälkeä ja edistävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Komissio kerää ​kevään 2021 aikana ehdotuksia, näkemyksiä ja ideoita siihen, mihin investointeja pitäisi suunnata.

Tavoitteena on luoda uusi eurooppalainen elämäntapa ja houkuttelevia yhteiskuntia, jotka toimivat sopusoinnussa luonnon kanssa sekä tuoda Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (the European Green Deal) elinympäristöihimme.

EU:n Bauhaus-aloitteen kumppanina Aalto-yliopisto järjesti 5. toukokuuta tapahtuman, jossa haettiin muutosratkaisuja olemassa olevista skaalattavista esimerkeistä, inspiroivista tulevaisuuden visioista sekä haasteista, jotka estävät meitä tällä hetkellä toimimasta. Tavoitteena on tuoda eri alojen näkökulmia siihen, millaisista toimintatavoista pitäisi luopua ja millä keinoin Eurooppa voi toimia elinympäristöjen suunnittelun edelläkävijänä.

Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja radikaalia luovuutta

Keskeisiä kysymyksiä hankkeessa ovat muun muassa: Keiden on oltava mukana rakennetun ympäristön päätöksissä, joiden vaikutus kestää seuraavat vuosikymmenet ja jopa vuosisadat? Kenen ääni on puolestaan vaarassa jäädä kuulumatta? Miten huomioidaan kestävä kehitys?Miten voimme rakentaa fiksusti niin, että tulos miellyttää myös aistejamme? Mitä kysymyksiä meidän pitäisi kysyä planeettamme tulevaisuudesta?

Strategisen muotoilun professori Anna Valtosen mukaan Uusi eurooppalainen Bauhaus on hankkeena valtava – sen tavoitteena on muuttaa sekä toimintatapojamme että kulttuuriamme laaja-alaisesti.

”Uusi eurooppalainen Bauhaus on täysin uusi ajattelutapa: se haastaa meidät ajattelemaan uudelleen kaikkea tekemistämme eri aloilla. Tämä on Euroopan unionissa hyvin poikkeuksellinen tapa työskennellä yli rajojen.”

Valtonen korosti, että aloite kehottaa tekemään yhteistyötä laajasti ja monialaisesti, mitä Aallossa jo pitkälti tehdään. ”Hankkeen myötä aaltolaisilla on mahdollisuus saada hyvät ideat leviämään laajasti. Nyt etsitään aidosti radikaaleja tapoja toimia ja peräänkuulutetaan monialaista, radikaalia luovuutta ja yhteistyötä.”

Valtonen painotti, että hanke on myös aaltolaisille ainutlaatuinen tilaisuus kertoa mielipiteemme mitä pidämme tärkeänä tulevaisuudessa. Hän kannusti Aallon tutkijoita mukaan aktiivisesti vaikuttamaan EU:n komissioon ja siihen, mitä aiheita se ottaa esityslistalleen.
 

Taiteen ja muotoilun keinot vielä hyödyntämättä
 

Professori Matti Kuittinen korosti puheenvuorossaan muutoksen välttämättömyyttä. Hän totesi, että tapamme rakentaa aiheuttaa valtavaa haittaa ympäristölle, ja sitä on välttämätöntä muuttaa planeetan hyvinvoinnin edistämiseksi.

”Tiedämme, että olemme aiheuttaneet esimerkiksi kuudennen joukkosukupuuton ja ilmastonmuutoksen. Tiedämme myös, että meidän on muutettava tapojamme suunnitella, rakentaa ja ylläpitää rakennuksia. Tiedämme myös, että muutos tarvitaan juuri nyt. Se ei tule yhtään helpommaksi odottamalla.”

Kuittinen peräänkuuluttaa rakentamiseen radikaaleja uusia materiaaleja. Nykyään 50 prosenttia kaikista maailman raaka-aineista menee rakentamiseen, ja luku kasvaa jatkuvasti.

Hän siteeraa Ludwig Mies van der Rohen lausahdusta: vähemmän on enemmän.

"Uudelleenmuotoiltuna tämä tarkoittaa: meidän on käytettävä jo olemassa olevia materiaaleja tai käytettävä niitä uudelleen, tai käytettävä biomateriaaleja”, Kuittinen linjaa.

Kuittinen tuo esille ison haasteen: vaikeinta on muutoksen tekeminen, kulutustottumuksistamme irtautuminen. Kuittinen toteaa, että muutos edellyttää meiltä kaikilta luopumista: valinnoissamme meidän tulisi kysyä, miten kuormittaisimme ympäristöä ja luontoa mahdollisimman vähän, ja tehdä viisaita valintoja.

Siirtymän tekemisessä Kuittinen pitää avainasemassa taiteen ja muotoilun keinoja: niiden avulla voimme vielä onnistua hillitsemään valtavia planeetta-tason ongelmia, kuudennetta joukkosukupuuttoa ja ilmastonmuutosta.

”Tähän asti olemme yrittäneet ratkaista ongelmia tekniikan ja talouden keinoin, mutta luovuuden ja kulttuurisen joustavuuden, resilienssin, mahdollisuuksia emme ole vielä hyödyntäneet.”

Yhteiskunnan rakenteiden lisäksi on uudistettava ajattelutapamme

Muotoilun systeemitason keinojen hyödyntämistä korostaa myös apulaisprofessori Idil Gaziulusoy, jokatarkasteli puheenvuorossaan,miten kestävä muutos on mahdollista saada tapahtumaan pandemian jälkeisessä ajassa.

Gaziulusoyn mukaan pandemia on osoittanut järjestelmämme rakenteelliset ja tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät heikot kohdat, haasteet. Samalla se on romuttanut aiemmin rakentamamme tulevaisuuden ja avannut lukemattomia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Niille yhteistä on, että niissä korostuu kestävän muotoilun merkitys.

”Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen kysymykset ovat jo nousseet poliittiselle asialistalle”, Gaziulusoy iloitsee. ”Mutta jos olisi ryhdytty toimimaan jo aiemmin, se olisi ollut helpompaa. Nyt se on yhä haasteellisempaa, mutta samalla täysin välttämätöntä. 1,5 asteen tavoite on kuitenkin lähes mahdoton saavuttaa nykyisillä keinoilla.”

Tarvitaan uutta ajattelua – ja siinä muotoilun työkalut ja metodit voivat auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia aiempaa paremmin.

Gaziulusoyn luotsaama NODUS-tutkimusryhmä Aalto-yliopistossa etsii tapoja tuoda muotoilun keinoja käyttöön kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. Ryhmä on tunnistanut heikkoja signaaleja, jotka voivat toimia muutoksen mahdollistajina.

Ryhmän tuore tutkimusjulkaisu Design for Sustainability Transformations: A Deep Leverage Points research agenda for the post pandemic context tarjoaa 24 kysymyksen agendan kestävään muutokseen. Sen mukaan tärkeintä on keskittyä sosiaalisten rakenteiden ja instituutioiden uudistamiseen – niiden, jotka määrittävät arvot ja tavoitteet koko järjestelmällemme ja ajattelutavallemme.

Kestäviä ratkaisuja käytännössä

Tapahtumassa kuultiin myös kuusi tietoiskua, flash talkia, joissa Aalto-yliopiston tutkijat valottivat kestävämpää tulevaisuutta luovia ratkaisuja, kehityshankkeiden haasteista ja näkemyksiä haluttavasta tulevaisuudesta.

Olli Dahl, ympäristöteknologian professori
Kierrätyslannoite Putretti

Kehityshanke tutkii puhdistamolietteen käyttöä metsien lannoitteena Lahden seudulla. Putretti on paikallisen komposti- ja tuhkajätteen sekoitus, jonka hiilijalanjälki on vain 12 prosenttia nykyisiin lannoitteisiin verrattuna. Sen kehitystyö on käynnissä, ja haasteena on saada kierrätyslannoitemalli kymmenen vuoden kuluessa käyttöön maanlaajuisesti sekä EU:n alueella, sillä puhdistamolietteen käyttö lannoitteena on toistaiseksi kielletty.

Aija Staffans, johtava tutkija, rakennettu ympäristö
Parempaa kaupunkisuunnittelua yhteistyöprosessien avulla

Kaupunkisuunnittelussa haasteena on, miten yhdistää valtava määrä tietoa ja osaamista ja samalla parantaa eri toimijaryhmien osallistumista ja vuorovaikutusta suunnitteluprosessiin. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella on kehitetty kaupunkisuunnitteluun uusinta teknologiaa hyödyntäviä virtuaaliympäristöjä, jotka yhdistävät erilaista dataa viherympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä. Ne mahdollistavat myös monipuolisemman osallistumiskokemuksen ja korostavat empatian merkitystä vuorovaikutuksessa.

Seppo Junnila, professori, kestävä kiinteistöliiketoiminta
Rakentamisen tavoitteena oltava hiilineutraalius

Rakentamisessa ilmastonmuutoksen näkökulma on perinteisesti sitä, että tarkastellaan rakennusten hiilijalanjäljen avainlukuja. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei kuitenkaan ole sama kuin hiilineutraalius. Tässä tarvitaan paradigman muutos: rakentamisessa tavoitteena tulee olla hiilineutraalius. Se on välttämättömyys ja edellytys, ei ratkaisu. Miten se voidaan saavuttaa? Ensinnäkin rakentamisen ajoitus on ymmärrettävä paremmin. Toiseksi, rakentamisen hiilipiikkien vähentäminen on mahdollista kiertotalouden ja puurakentamisen avulla. Kolmanneksi, tarvitaan kipeästi uusia, innovatiivisia rakennusmateriaaleja.

Tuuli Mattelmäki, Apulaisprofessori, muotoilun laitoksen johtaja
Kestävää kehitystä luovuuden menetelmillä

Ilmastonmuutos pakottaa meitä nopeisiin muutoksiin, ja luovat käytännöt ovat alihyödynnetty resurssi muutoksen vauhdittajana. Yhteistyö, oman tekemisen kriittinen tarkastelu sekä osallistaminen ovat tehokkaita menetelmiä suuren yleisön asenteiden muokkauksessa. Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen koordinoima monialainen CreaTures-hanke korostaa luovia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia edistää vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Projektin tavoitteena on löytää ja havainnollistaa tehokkaita polkuja kohti vastuullista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja rauhanomaista tulevaisuutta. Hanke korostaa usein hyödyntämättä jääviä luovia käytänteitä ja niiden tarjoamaa muutosvoimaa, kokeilukulttuuria, erilaisia osallistavia menetelmiä sekä tulosten systemaattista seurantaa.

Sanna Lehtinen, tohtori, tutkija
Estetiikka muutoksen tekijänä

Estetiikka on tutkimusala, jota kannattaisi hyödyntää enemmän kaupunkisuunnittelussa. Estetiikka tekee ekologiset ja sosiaaliset arvot näkyviksi, koettaviksi ja arvostettaviksi jokapäiväisissä ympäristöissämme. Uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta tärkeää on nähdä nykyisten arvojen taakse ja visioida uudelleen, mitä kaipaamme kaupunkiympäristöömme. Estetiikka kytkeytyy muihin aloihin, ja esteettinen tyyli syntyy monialaisessa yhteistyössä. Taide, muotoilu ja luovuus ovat tie muutoksen, myös kaupunkiympäristössämme.

Saija Hollmén, Professori, humanitaarinen arkkitehtuuri
Kulttuurinen joustavuus

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opetuksessa ja tutkimuksessa vaalitaan kulttuurien välisiä yhteyksiä ja pyritään luomaan ymmärrystä erilaisiin tapoihin nähdä maailma. Kestävyyden ja kulttuurisen tietoisuuden edistämiseksi meidän on kyseenalaistettava arkkitehtuurin ja muotoilun standardoiva ajattelu. Euroopassa on edelleen kulttuureja, joiden ominaispiirteitä ei ole tunnistettu ja joita hallitsevat identiteetit dominoivat. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja heiltä voimme oppia arvostavaa luontoyhteyttä sekä luoda ekologisemman, kestävämmän ja laajanäköisemmän suhteen ympäristöömme. Saamelaiset arvostavat elinympäristöään, eivätkä tee eroa luonnollisen ja rakennetun ympäristön välillä. Luontoa hyödynnetään, mutta ei ylihyödynnetä. Saamelaiset taiteilijat muuttavat Venetsian biennaalissa 2021–2022 Pohjoismaisen paviljongin saamelaispaviljongiksi. Lisäksi Aallon Interplay of Cultures -studio esittelee pohjoismaisia ​​alkuperäiskulttuureja tämän vuoden Designs for Cooler Planet -näyttelyssä Otaniemen kampuksessa syyskuussa.

Lisätietoja tapahtumasta tai Bauhaus-partneruudesta: 

Enni Äijälä, Specialist, partners and outreach 
Aalto-yliopisto
+358 50 359 4810 
[email protected]