Ilmaston kannalta tärkeä heijastavuus voidaan huomioida metsänhoidossa
Albedolla tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osuus saapuvasta auringonsäteilystä heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen. Albedoon voidaan suoraan vaikuttaa maankäytönmuutoksilla, ja siten maankäytönmuutoksilla on myös vaikutuksia ilmastoon. Päättymässä oleva Aalto-yliopiston Suomen Akatemian rahoittama projekti selvitti kuinka muutokset boreaalisissa metsissä vaikuttavat albedoon ja sen vuodenaikaisvaihteluihin.
Boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, eli pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tapahtuvien ympäristömuutosten merkitys albedolle on ollut aiemmin tuntematon. Erityisen tärkeää ilmaston kannalta on ollut selvittää miten erilaiset metsänkäsittelytavat tai muutokset metsissä voivat vaikuttaa albedoon. Toisaalta keskeistä on ollut selvittää miten metsän albedo ja ekologisesti ja taloudellisesti tärkeä tuotos liittyvät toisiinsa.
Tutkimuksessa metsien vuodenaikaisvaihteluita mitattiin avaruudesta
Tutkimusprojektissa käytettiin tietokonesimulointeja, satelliittikuviin perustuvia albedoaikasarjoja ja maastoaineistoja eri boreaalisen vyöhykkeen metsistä. Näitä aineistoja saatiin Suomesta, Virosta, Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista.
Pohjoisissa metsissä vuodenaikojen vaihtelulla on suuri merkitys albedon kannalta, sillä albedo vaihtelee 7-80% välillä riippuen vuodenajasta. Lumipeite ja lumipeitteisen kauden pituus ovat merkittävässä roolissa albedon säätelyssä. Sen lisäksi muun muassa metsän puulajikoostumus, tiheys ja pintakasvillisuus vaikuttavat albedoon.
Metsänkäsittelyllä on merkitystä albedon kannalta
Tutkimuksessa selvitettiin, että metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa boreaalisen metsän albedoon, mutta paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Metsän tiheyden ja puulajikoostumuksen vaikutus albedoon on hyvin erilainen lumiseen kuin lumettomaan aikaan, joten lumipeitteisen kauden pituudella on suuri merkitys siihen, miten metsänkäsittely vaikuttaa keskimääräiseen albedoon. Esimerkiksi eteläboreaalisilla alueilla, kuten Etelä- ja Keski-Suomessa metsien lehtipuuosuutta kasvattamalla, eli suosimalla sekametsiä, voidaan kasvattaa albedoa vähentämättä metsän tuotosta. Pohjoisboreaalisilla alueilla, kuten esimerkiksi Lapissa, puulajin merkitys ei ole yhtä selvä ja albedoa voidaankin kasvattaa eniten metsien tiheyttä vähentämällä. Koska tiheys on yhteydessä tuotokseen, on kuitenkin tärkeää huomioida muutkin metsänkasvatuksen tavoitteet, kuten hiilensidonta ja taloudellinen kannattavuus.
Ilmaston kannalta on siis hyödyllisintä panostaa sekametsiin eteläboreaalisella vyöhykkeellä. Tätä varten eritoten lehtipuiden suosiminen metsänhoidossa on suositeltavaa. Myös mitä pohjoisemmaksi tullaan, sitä merkittävämpää albedo on ilmaston kannalta. Tämän vuoksi Suomessa sekä muissa boreaalisen vyöhykkeen maissa albedon huomioiminen metsänhoidossa on keskeinen ilmastotoimi.
Lisätietoja:
Professori Miina Rautiainen
+358504010780
Tutkijatohtori Aarne Hovi
+358504064147
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.