Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen ytimeen rakentuu kaksi uudisrakennusta, joiden rakennusprojektien määrärahasta noin prosentti kohdennetaan taidehankintoihin. Marsio- ja Otakaari 2B –rakennuksien taidekokoelmien teemoja seuraavien tilausteosten lisäksi rakennuksiin hankitaan suoraostoina muun muassa valokuvataidetta ja grafiikkaa.
Marsio-rakennuksen (Otakaari 2A) taidekokoelman teemana on Sharing Imaginations, joka viittaa mielikuvituksen ja kokemusten jakamiseen muiden kanssa. Teema kuvaa sitä, että mielikuvituksen jakaminen on välttämätöntä, jotta voisimme keskustella, sisäistää uutta, työskennellä yhdessä, luoda uusia asioita, verkostoitua muiden kanssa ja toimia yhteisönä.
Marsion julkisessa taiteen kokoelmassa tavoitteena oli hyödyntää Aallon tieteenaloja laajasti. Erityisesti ulkoalueilla sijaitseva taide on erityisen tärkeää Aallon korkeakoulujen opiskelijoille. Teoksien toivottiin myös tuovan esiin huumoria. Ulkotaideteoksen toteuttajaksi valittiin taiteilija Laura Könönen ja rakennuksen porraskäytävien yhteyteen taitelija Maija Luutosen viisi maalausta.
Könösen Glitch-teos koostuu osin veistetystä ja osin poltetusta Varpajaisjärven mustasta graniitista. Teos tuo esittelee nimensä mukaisesti häiriön, jonka tuomat odottamattomat muutokset voivat myös avata uusia, luovia ymmärrysmahdollisuuksia.
”Teollinen tuotanto kokee väri- tai laatuhäiriön kivessä virheenä, mutta taiteilijalle virhe on lahja. Onko kaikki maanpäällinen elämä itsessään häiriö?”, luonnehtii Könönen. Glitch-veistos sijoitetaan lähelle Marsion sisäänkäyntiä.
Luutosen maalaukset Centerfold, Kimono, Laput, Lasit ja Lehdet sijoittuvat porraskäytävää seuraten rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta kolmanteen kerrokseen.
”Olen jo pidempään itse käsitellyt muistia ja unohtamista työssäni liittyen katsomiseen, tunnistamiseen ja toistoon. Luonnokseni teos koostuu useista eri kuvapinnoista, jotka ovat vähän kuin irrallisia muistikuvia, joista on mahdollista muodostaa kokonaisuus säilyttämällä eri osia mielessä portaissa kulkiessa. Kaikkia osia ei voi nähdä yhtä aikaa, joten katsojan on luotettava muistiin”, kuvailee Luutonen maalauksiensa teemaa.
Otakaari 2B -rakennuksen Waves in-between / In-between waves -taidekokoelman teema suuntaa ajatukset aaltoihin. Kuinka monella eri tavalla aaltoja voidaan lähestyä taiteessa? Esimerkiksi värit, valo ja ääni voidaan kokea myös aaltoina. Teema voidaan rinnastaa myös käsitteeseen teknologista muutoksista, sillä analogiset aallot kuvataan kaarevina ja digitaaliset aallot neliömäisinä.
Aallot sisältävät myös ajatuksen toistosta, joka on läsnä monissa taidetekniikoissa, erityisesti perinteisessä graafisessa taiteessa. Englanninkielinen sana wave tarkoittaa suomeksi aaltoa. Tavoitteena on luoda elinvoimainen ympäristö, joka tuo iloa ja uutta ajattelua niin opiskelijoille kuin tutkijoillekin.
Taiteilija Baptiste Debombourg toteuttaa teokset Otakaari 2B:n sisäänkäynnin ulko- ja sisäpuolelle. Rakennuksen julkisivuun sijoittuva ulkotaidetos heijastelee Otakaari 2B:n ikkunoiden muotoja, joista virtaa katkeamatonta nestettä kohti rajattua tilaa.
Debombourgin sisätilateos on lainehtivampi, ja siinä muodostuvat aallon pärskeet toivottavat vierailijan tervetulleeksi. Teoksista muodostuu yhteinen kokonaisuus, joka tuo uuden näkökulman rakennukseen, materialisoi sisäänkäynnin sen arkkitehtuuria kunnioittaen ja antaa ohikulkijoille pohdittavaa uuden maamerkin muodossa. Otakaari 2B tulee pääosin Perustieteiden korkeakoulun ja Sähkötekniikan korkeakoulun käyttöön.
Lisätietoja
Outi Turpeinen, päällikkö, taide ja näyttely
[email protected], puh. 050 431 4194
Rakennuttaja: Aalto-yliopistokiinteistöt
Urakoitsija: NCC
Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto SARC
Anastasia McAvennie, Visitor Experience Specialist, Aalto-yliopisto
Riikka Mäkikoskela, Head of Radical Creativity, Aalto-yliopisto
Minna Suoniemi, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Lily Diaz-Komonen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Sampo Sainio, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Mikko Sams, Perustieteiden korkeakoulu
Enrico Glerean, Perustieteiden korkeakoulu
Sari Dhima, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
Outi Turpeinen, päällikkö (taide ja näyttelyt), Aalto-yliopisto / kuratoinnin johtaminen
Minna Suoniemi, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Riikka Mäkikoskela, Head of Radical Creativity, Aalto-yliopisto
Lily Diaz-Komonen. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Outi Turpeinen, päällikkö (taide ja näyttelyt), Aalto-yliopisto / kuratoinnin johtaminen
Ossi Naukkarinen, vararehtori, Aalto-yliopisto
Mariana Amatullo, professori, Parsons School of Design: The New School
Heli Rekula,varadekaani, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Pilvi Kalhama, johtaja, EMMA-museo
Marcus Korhonen, Aalto Studios
Anna Heiskanen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Pia Euro, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Magdaleena Jakkila, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Christian Guckelsberger, Perustieteiden korkeakoulu
Salu Ylirisku, Sähkötekniikan korkeakoulu
Sari Dhima, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
Outi Turpeinen, päällikkö (taide ja näyttelyt), Aalto-yliopisto / kuratoinnin johtaminen
Christian Guckelsberger, Perustieteiden korkeakoulu
Outi Turpeinen, päällikkö (taide ja näyttelyt), Aalto-yliopisto
Ossi Naukkarinen, vararehtori, Aalto-yliopisto
Mariana Amatullo, professori, Parsons School of Design: The New School
Janne Halme, lehtori, Perustieteiden korkeakoulu
Pilvi Kalhama, johtaja, EMMA-museo
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Toukokuussa julkaistava Unfolding public art –kirja pureutuu yliopiston taidekokoelmaan.
Marsio- ja Kide-rakennusten rakentaminen alkoi helmikuussa 2022, tavoitteena on valmistua vuosien 2023-2024 aikana.
Lähetä oma nimiehdotuksesi viimeistään 7.8.!
Otakaari 2A & 2B rakentaminen alkaa tammikuussa 2022, rakennusten on tavoitteena valmistua kesällä 2023.
Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
Kampuksen uusimpien rakennusten, Otakaari 2A:n ja 2B:n, peruskivi muurattiin 29.9. Tilaisuudessa paljastettiin myös Otakaari 2A -rakennuksen uusi nimi.
Nimikilpailun voittaneen ehdotuksen antajat taustoittavat ehdotustaan.