Uutiset

Kampintorille nousee kuusimetrinen ääniveistos

Taiteilija Ariel Bustamante kutsuu kaupunkilaiset veistoksen sisälle pohtimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä.

Why Do We Do the Things We Do?
Ariel Bustamante ja työryhmä
25.9.–29.10.2015
Kampintori, Helsinki

Chileläisen taiteilijan Ariel Bustamanten ja hänen työryhmänsä Ava Graysonin ja Ari-Pekka Leinosen teos Why Do We Do the Things We Do? on julkiseen tilaan toteutettu ääniveistos sekä sarja sen sisällä yleisön kanssa käytyjä keskusteluita. Ääniveistoksen tavoitteena on kuuntelun ja toisen ihmisen kohtaamisen kautta käsitellä ihmisenä olemisen perustavanlaatuisia kysymyksiä ja motiiveja tekemiemme valintojen taustalla.

Kuka tahansa voi osallistua teokseen ilmoittautumalla työryhmälle. Kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut käydään suomeksi ja englanniksi äänieristetyssä tilassa, mutta dialogeista nauhoitetaan osallistujien suostumuksella osia, joista valitut katkelmat tuodaan kaiuttimien kautta osaksi Kampintorin elämää ja äänimaailmaa.

Itse veistos on rakennettu ekologisista ja kierrätettävistä materiaaleista: pintamateriaali on käsin kerättyä ja sidottua kaislaa ja rakenteet lähes kokonaan luonnonmukaisesti käsiteltyä puuta. Teos on suunniteltu varta vasten kahdenkeskiselle keskustelulle, sen seinät eristävät kaupungin hälyn teoksen ulkopuolelle ja sisälle veistoksen studioon pääsevät vain keskusteluihin osallistuvat.

Äänitaiteen käsitys laajenee

Ariel Bustamante on taiteessaan laajentanut perinteistä käsitystä äänitaiteesta ja tutkinut äänen fyysisiä ja kognitiivisia ulottuvuuksia niin arkkitehtuurin ja tilallisuuden kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Bustamanten kaksivuotinen taiteilijaresidenssi Aalto-yliopistossa alkoi tammikuussa 2014. Silloin esiin nousseet kysymykset taiteilijuudesta ja työskentelyn metodeista ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana laajentuneet ja kiteytyneet Why Do We Do the Things We Do? -teokseksi. Bustamante työryhmineen on kuluneen puolentoista vuoden aikana tutkinut kuuntelemista ja dialogia, ja osana tutkimustaan kohdannut keskusteluissa lukuisia ihmisiä.

Teos on toteutettu Aalto-yliopiston monialaisille taiteilijoille suunnatussa Aalto Artist-in-Residence -ohjelmassa, joka järjestettiin nyt toista kertaa. Teos on valmistunut yhteistyössä Natural Building Companyn, Visuaalisen taiteen keskus Framen ja Espoon modernin taiteen museon kanssa. Bustamante työryhmineen julkaisee teosprosessia dokumentoivan kirjan ennen vuodenvaihdetta, jolloin taiteilijan residenssi Aalto-yliopistossa päättyy.

Yhteydenotot:
Ava Grayson
Teostyöryhmän jäsen
puh. 041 481 4134
[email protected]

Henna Harri
Lehtori
puh. 050 364 1938
[email protected]

Kuvat: Teosryhmä ja Sinem Kayacan

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva Thesis Day -tapahtumasta vuodelta 2024. Kuvassa näkyy työnantajien edustajia ja opiskelijoita, jotka etsivät lopputyöprojektia.
Yhteistyö Julkaistu:

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto allekirjoittivat strategisen sopimuksen uudesta viisivuotisesta kumppanuuskaudesta

Yhteistyö sisältää panostuksia Otaniemeen, yritys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälisten osaajien juurtumiseen.

Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.