Kaukolämmölle tarvitaan parempaa palvelua – Hyötyä tulisi sekä asiakkaalle että energiayhtiölle

Kaukolämpöyhtiöiden ja asiakkaana olevien kiinteistönomistajien välille tarvitaan huomattavasti enemmän yhteistyötä. Aalto-yliopiston kiinteistötalouden alalta väitelleen Petri Penttisen mukaan yhteistyötä kehittämällä päästäisiin lähemmäs Suomen kansallisia hiilineutraaliustavoitteita ja saataisiin myös taloudellisia säästöjä. Penttinen työskentelee Vantaan Energian kehityspäällikkönä.

"Energiayhtiöissä harvoin nähdään asiakkaita kumppaneina. Tämä on ihan älytöntä, koska koko lämpöliiketoiminta on asiakkaita varten", Penttinen kertoo.

Asiakkaille onkin iskostunut mielikuva, ettei energiayhtiöiden kanssa voi neuvotella tai sopia asioita. Lämmitysjärjestelmät tilataan usein ilman tarkempia neuvotteluja, ja joiden käyttöön kiinteistönomistaja on sitoutunut parhaimmillaan vuosikymmeniksi.

Kaukolämpöyhtiöissä yhteistyötä kehitetään

Energiateollisuuden kaukolämpöstrategiassa vuodelle 2030 on kirjattuna palvelutarjonnan kehittäminen. Käytännössä Energiateollisuus rohkaisee yhtiöitä kehittämään asiakkaille uusia palvelumalleja sekä antamaan vaihtoehtoja hinnoittelulle. Konkreettisesti tätä kehitetään muun muassa henkilöstökoulutuksilla sekä asiakkaiden kanssa järjestettävillä tapahtumilla sekä kehitysyhteistyöllä.

Energiateollisuuden kaukolämpöjohtaja Janne Kerttulan mukaan kaukolämpöyhtiöissä kuunnellaan tälläkin hetkellä asiakkaiden toiveita, joka vaikuttaa suoraan myös investointeihin. Erityisesti asiakkaiden päästövaatimukset huomioidaan päätöksiä tehdessä.

Kolmasosa Suomen kaukolämmöstä tuotetaan kuitenkin edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Kerttulan mukaan kivihiilen ja turpeen poltto ovat lämmöntuotannossa merkittävässä osassa. Uusiin fossiilisiin ei investoida.

"Näiden käyttöä on tarpeellista vähentää", Kerttula sanoo.

Suomen kansallinen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035, joten uusia keinoja kaukolämmön tuottamiseksi täytyy hakea pikaisesti. Viimeinen takaraja muutokselle on viimeistään vuonna 2050, jolloin EU:n ilmastolain mukaan jäsenvaltioiden kuuluu olla hiilineutraaleja.

Vähäpäästöisempään energiatuotantoon siirtyessä kaukolämmön suhteen ollaan toiveikkaana vedyn tuotannosta syntyvästä hukkalämmöstä ja sen talteen ottamisesta. Vedyn tuotantoa Suomessa ei kuitenkaan vielä ole, ja kyseiseen siirtymään tulee kulumaan useita vuosia.

"Meillä on aika paljon muita hukkalämpöjä olemassa. Sähkönkäyttö lisääntyy datakeskuksissa ja teollisuuden prosesseissa. Myös jäähdytystarpeet kasvavat tulevaisuudessa, josta syntynyttä lämpöä voidaan myös käyttää kaukolämmössä."

Kesällä kaukolämmön tarve on Kerttulan mukaan noin kymmenesosa talven tarpeesta. Kesällä lämpöä voidaankin varastoida. Talteenotettua lämpöä sijoitetaan esimerkiksi kallioperään sijoitettuihin lämpövarastoihin. Talteen varastoitu lämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon talvella, jolloin järjestelmä on muutoinkin kuormittunut.

Penttisen mukaan kaukolämpöyhtiöiden kannattaisi keskittyä lämmön talteenottoon myös pienemmiltä asiakkailta, kuten kaupoilta. Tällöin voitaisiin saada usealta pienemmältä asiakkaalta sama hyöty, kuin yhdeltä suuremmalta asiakkaalta.

Lämpöpumpuista rahallista hyötyä

Konkreettisena esimerkkinä päästöjen ja kustannusten pienentämiseksi Penttinen kertoo lämpöpumppujen olevan mainio ratkaisu. Esimerkiksi maalämpöpumpun voi sovittaa kaukolämpöliittymän kanssa yhteen niin sanottuna hybridiratkaisuna.

"Tällöin järjestelmä käyttäisi automaattisesti halvinta lämmönlähdettä, maalämpöä tai kaukolämpöä. Hybridiratakaisuista saisi synergiahyötyjä esimerkiksi hukkalämmön myynnin osalta, jolloin kiinteistönomistajille tulisi enemmän kassavirtaa ja kaukolämpöjärjestelmän tuotanto kevenisi", Penttinen sanoo.

Myös Energiateollisuuden Kerttula kertoo, että maalämpöpumppujen laajamittainen hyödyntäminen osana kaukolämpöverkkoja on suunnitelmissa.

Hybridiratkaisuissa yhtiöt voisivat tarjota asiakkailleen tehokkaammin myös lämmityksen hinnan kysyntäjoustoa, jolloin pienemmän kulutuksen aikana lämmitys olisi halvempaa. Logiikka olisi sama, kuin pörssisähkön myynnissä.

"Kaukolämpöyhtiöt pyrkivät tätä eri tavoin kehittämään", Kerttula sanoo.

Yhtiöiden kulut syntyvät enimmäkseen lämmön tuotannosta, joten pienempien kulutuksien aikana voitaisiin ottaa energiaa enemmän talteen. Tällöin säästöjä syntyisi myös yhtiöille, joka näkyisi myös asiakkaan lompakossa.

Hajautettujen lämpöpumppujen avulla saataisiin tuotettua kaukolämpöverkkoon lämpöenergiaa silloin, kun sitä ei tarvita kiinteistöissä. Tämä voisi myös alentaa kaukolämmön paluulämpötilaa, joka hyödyttäisi tuotantolaitoksia, kun järjestelmässä käytettävien höyryturbiinien hyötysuhde paranisi.

Penttisen mukaan energiayhtiöiden olisi hyvä tarjota asiakkailleen enemmän energiapalveluita sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään energian myyntiin. Yhtiöt ovat kuitenkin hitaita muuttumaan, vaikkakin Energiateollisuuden toimet ovat pieni askel oikeaan suuntaan.

"Tässä alkaa aika loppumaan. Nyt ollaan pisteessä, jossa tarvittaisiin liiketoimintamallien muutoksia pian", Penttinen sanoo.

Penttinen väitteli Aallossa kiinteistötalouden alata syyskuussa 2023, kuinka vihreä siirtymä vaatii yhteistyön kehittämistä kaukolämpösektorilla. Väitöskirjan pääset lukemaan täältä.

Teksti ja kuvat: Jani Ahosola