Avoin tiede ja tutkimus
Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.
Laatua yhdessä – Yliopisto tukee avoimen tieteen kulttuuria
Tutkijalle on tarjolla tietoa, koulutusta ja tukea avoimesta tutkimustuotosten julkaisemisesta
Tutkimuksen ja tieteen avoimuuden periaate näkyy kasvavassa määrin tutkijan työssä, ja sen tukeminen on yliopistolle tärkeä tavoite. Avoimuuteen pyritään paitsi julkaisujen, myös esimerkiksi tutkimusdatan, infrastruktuurien, menetelmien ja tutkimuskulttuurin osalta. Myös rahoittajat ja kustantajat asettavat yhä useammin toiveita ja vaatimuksia julkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimuudelle.
Tutkijalle julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus tarkoittaa usein oman työn viittausmäärien ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua. Työ on tehokasta, koska muiden tutkijoiden data on uudelleenkäytettävissä ja tutkimusjulkaisut helposti saatavilla. Koko tutkimusyhteisö hyötyy läpinäkyvyydestä ja uusista käytännöistä, jotka nostavat tutkimustuotosten laatua.
Avoimuus tehostaa tutkijan työtä
Vuonna 2021 Aalto-yliopiston tieteellisistä julkaisuista yli 82 prosenttia oli avoimia, mikä on korkea luku kansainvälisilläkin mittapuilla. Palvelupäällikkö Anne Sunikka huolehtii yhdessä muun Avoin tiede ja ACRIS -tiimin kanssa laadukkaista avoimen julkaisemisen käytännöistä ja palveluista.
”Tutkimuksen laatu paranee, kun se on avoimesti muiden arvioitavissa. Avoimuus mahdollistaa yhteistyön ja yhteiskehittämisen entistä paremmin. Tutkijan ei tarvitse itse tehdä kaikkea alusta asti, kun muiden tekemät tutkimukset on kuvattu tarkasti ja metodeja ja dataa voidaan helposti hyödyntää”, Anne Sunikka kertoo.
Tärkeä työkalu avoimessa julkaisemisessa Aalto-yliopistossa on ACRIS-tutkimustietojärjestelmä, jonka sisältöön on pääsy Research.aalto.fi-portaalin kautta. Tällä hetkellä näkyvissä on yli 22 000 avointa julkaisua, ja avoimia tutkimusaineistoja löytyy yli 800. Aaltolaisten tutkimustuotokset näkyvät myös kansallisessa research.fi-portaalissa.
Kun tutkija työstää tutkimustaan avoimesti julkaistavaksi, Anne Sunikan tiimi tulee avuksi. ”Meillä on verkkosivuilla runsaasti tietoa aiheesta, ja lisäksi järjestämme koulutusta, esimerkiksi datan hallinnan webinaareja, ACRIS-klinikoita ja videomateriaalia. Me myös hallinnoimme julkaisuprosessia: tarkistamme julkaisun kirjoittajat, julkaisun metatiedot sekä kustantajien julkaisusopimusten ehdot.”
Korkeakouluissa ja laitoksilla data-asioissa tutkijoita auttamassa on myös iso joukko data-agentteja, jotka ovat itse tutkijoita mutta samalla tutkimusdatan hallinnan asiantuntijoita. ”Ja aina voi myös lähettää meille viestiä: julkaisuihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen [email protected], ja avoimen datan asiantuntijat auttavat osoitteessa [email protected]”, Anne Sunikka muistuttaa.
Läpinäkyvyys kasvanut
Väitöskirjatutkija Nidia Obscura Acostalle ajatus avoimesta tieteestä on aina tuntunut luontevalta. ”Avointen julkaisujen kautta meidän on helppo löytää tutkimustietoa koko maailmasta. Avoimuus merkitsee tutkijoille läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa, ja onhan siitä hyötynsä myös suurelle yleisölle ja veronmaksajille.”
Nidia Obscura Acosta tekee väitöstutkimustaan tietotekniikan laitoksella, johon hän siirtyi Helsingin yliopistossa tehtyjen maisteriopintojen jälkeen nelisen vuotta sitten.
”Kun aloitin tohtoriopintojani, en ollut juurikaan tietoinen avoimesta julkaisemisesta. Viime vuosina sen käytännöt ovat kuitenkin tulleet tutummiksi. Toimitin aivan äskettäin artikkelini erääseen tieteelliseen julkaisuun, jonka kanssa yliopistolla on julkaisusopimus. Kaikki sujui mukavan näppärästi”, hän kertoo.
Voisiko yliopisto jotenkin parantaa tukeaan avoimessa julkaisemisessa? ”Minusta olisi tärkeää saada heti jatko-opintojen alkuun tietoa siitä, miksi avoin julkaiseminen on tärkeää ja hyödyllistä, ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Ehkä voisi olla jonkinlainen tarkistuslista asioista, joita tulee tehdä ennen julkaisemista", Nidia Obscura Acosta sanoo.
* * *
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) auditoi Aalto-yliopiston laatujärjestelmän tammikuussa 2023. Yliopisto työstää parhaillaan itsearviointiraporttia auditointia varten, ja raportti toimitetaan Karviin marraskuussa. Yksi arvioitavista alueista on opetus, ja raportti tuo esiin menettelytapoja, joilla ylläpidämme ja kehitämme toiminnan laatua. Opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon on yksi esimerkki näistä menettelytavoista.
Lue lisää:
Kuinka Aallon data-agentit voivat auttaa sinua?
Data-agentit laajentavat Aalto-yliopiston datatukipalveluita alakohtaisella erikoisosaamisellaan.
Aalto-käsikirja
Tietoa yliopiston organisaatiosta, eri toimijoista, johtamisprosesseista, toiminnan periaatteista sekä toimintaamme ohjaavista säännöistä ja linjauksista.
Laatujärjestelmän auditointi 2022/23
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin alkuvuonna 2023 ja seuraava järjestelmäauditointi on 2029.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.