Lisää käyttöikää lentokoneille

Hävittäjälentokoneiden käyttöikää on onnistuttu pidentämään tutkimusyhteistyöllä. Näin veronmaksajat ovat säästäneet satoja miljoonia euroja, kertoo kunniatohtoriksi promovoitava kenraali Kari Renko.

Tekniikan koulujen promootiossa kunniatohtorin arvonimen saa tänä vuonna 11 henkilöä. Yksi heistä on diplomi-insinööri, insinööriprikaatikenraali Kari Renko. Hän työskentelee Puolustusvoimien pääinsinöörinä ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen apulaisjohtajana.

Renko on vuodesta 1992 edistänyt merkittävästi Puolustusvoimien yhteistyötä Aalto-yliopiston ja sitä edeltäneen Teknillisen korkeakoulun (TKK) välillä.

”Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on antanut meille menetelmiä, joiden takana on todella korkeaa osaamista ja vaikeaa tiedettä”, Renko sanoo.

Puolustusvoimissa Renko on osallistunut lentoteknisen tutkimuksen suunnitteluun ja johtamiseen ja ollut kehittämässä sotilasilma-alusten rakenteiden väsymisen hallintaa. Kun lentokoneet harjoittelevat ilmataisteluissa tarvittavaa liikehdintää, kuten kaartelua ja silmukoita, niiden rakenteet väsyvät.

”Tämä vaikuttaa koneiden käyttöikään ja on siksi iso kustannuskysymys.”

Rengon mukaan koneiden rakenteiden väsymistä pyritään hallitsemaan, jotta koneille suunniteltu 30 vuoden käyttöikä toteutuisi.

”Väsymisen hallintaan tarvitaan teknistä tietoa ja erilaisia työkaluja, kuten tietokoneohjelmistoja ja materiaalitestejä. Näitä olemme kehittäneet yhteistyössä TKK:n ja sittemmin Aalto-yliopiston kanssa.”

Akateeminen tutkimus toi säästöjä yhteiskunnalle

Puolustusvoimien ja Aalto-yliopiston tutkimusyhteistyön ansiosta Hawk-hävittäjien käyttöikää on pystytty jatkamaan. Myös Hornet-hävittäjien käyttöä on saatu hallittua niin, että ne välttivät monia kalliita korjauksia.

”Veronmaksajat säästivät tässä useita satoja miljoonia. Jos esimerkiksi Hawk-harjoitushävittäjien käyttöiän jatko olisi tilattu suoraan konevalmistajilta, olisivat kustannukset olleet 200 miljoonaa euroa kalliimmat.”

Lisäksi Puolustusvoimat on tehnyt tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston systeemianalyysin laboratorion kanssa ilmataistelujen ja siihen liittyvän päätöksenteon mallintamisessa.

Myös tässä tapauksessa hyöty on Rengon mukaan ennen kaikkea taloudellinen – investoinnista pitää saada suurin mahdollinen maanpuolustusteho irti. 

”Investointien kohde on arvovalinta, josta voi keskustella. Mutta kun investointipäätös kerran tehdään, on rahat parasta hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.”

Lentokoneinsinöörin ura kiinnosti

Kari Renko kertoo kasvaneensa jo lapsena kiinni lentokoneisiin, sillä hänen insinööri-isänsä harrasti lentämistä. Vuonna 1982 Renko aloitti opintonsa Teknillisessä korkeakoulussa, pääaineenaan lentokoneen rakennus.

”Halusin lentokoneinsinööriksi, ja TKK oli ainoa paikka, jossa alaa pystyi Suomessa opiskelemaan. Opiskeluaikoina en kuitenkaan olisi uskonut päätyväni töihin Puolustusvoimiin.”

Diplomi-insinööriksi valmistuttuaan Renko toimi Teknillisessä korkeakoulussa tutkijana ja teki pääasiassa tilaustutkimuksia ilmavoimille. Vuonna 1992 hän siirtyi pöydän toiselle puolelle – ilmavoimien palvelukseen ostamaan tutkimusta.  

Kunniatohtorin titteliä Renko pitää suurena kunnianosoituksena:

”Se on varmasti yksi suurimpia kunnianosoituksia, joita kohdalleni ikinä osuu. Olen aina pitänyt akateemista tietoa ja tutkimusta hyvin suuressa arvossa. Tuntuu erityisen hienolta saada tunnustusta instituutiolta, jota itse arvostaa niin paljon.”