Celebrating Excellence 2023 – aika juhlistaa ja palkita tutkimussaavutuksia ja parhaita väitöskirjoja
Keskiviikkona 13. maaliskuuta Sähkötekniikan korkeakoulu kokoontui juhlistamaan vuoden 2023 merkittävimpiä tutkimussaavutuksia ja väitöskirjoja.
Mikä on parasta tohtoriopinnoissa? Palkitut sähkötekniikan tohtorit kertovat
Elli Leppänen, Henri Hentilä, Henrik Kahanpää ja Alec Wright palkittiin erinomaisista väitöskirjoista.
Sähkötekniikan korkeakoulu palkitsi Celebrating Excellence -tapahtumassa Elli Leppäsen, Henri Hentilän, Henrik Kahanpään sekä Alec Wrightin erinomaisista väitöskirjoista. Lue, mitä Hentilä, Kahanpää ja Wright ajattelevat tohtoriopinnoistaan ja millaisia vinkkejä he antaisivat tohtorin tutkinnosta haaveilevalle.
Henri Hentilä: Parasta tohtoriopinnoissa on vapaus
Nykyinen työ: Post-doc-tutkija professori Visa Koivusen tutkimusryhmässä.
"Väitöskirjassani tutkin salausavaimen generointia hyödyntäen langattomien kanavien (esim. WiFi tai 5G-verkot) fyysisiä ominaisuuksia. Kryptausprotokollat vaativat että jokaisella osapuolella on hallussaan jaettu salausavain, joka nimensä mukaisesti pitäisi olla salattu protokollan ulkopuolisille tekijöille. Tällaisen avaimen jakaminen/generointi onkin protokollan suurimpia haasteita. Nykyiset ratkaisut ovat laskennallisesti hyvin vaativia, minkä lisäksi ne ovat murrettavissa kvanttitietokoneilla. Väitöskirjassani tutkin vaihtoehtoista avaingenerointimenetelmää, jossa avain generoidaan verkkoprotokollan niin sanotulla fyysisellä kerroksella, ja tämä mahdollistaa sekä alhaisen laskennan että kvanttiturvallisuuden. Fyysisellä kerroksella tapahtuvaa avaingenerointia on siis tutkittu jo 90-luvulta asti, ja oma kontribuutioni on lähinnä teoreettisella puolella. Esimerkiksi olen tutkinut, kuinka tehokkaasti avainta on mahdollista generoida tietyssä kanavassa, kun sekä kommunikaatio että työmuisti ovat jossain määrin rajoitettuja.
Parasta tohtoriopinnoissa on vapaus. Saat itse päättää mitä tutkit ja miten (kuinka vapaasti nämä ovat valittavissa riippuu tietenkin ohjaajasta), eikä kukaan ole hengittämässä niskaasi, kun tuloksia ei heti synny. Toki tällainen vapaus tuo myös haasteita: olet tietyssä mielessä yksin ongelmasi kanssa, ja tutkimuksesi etenee vain oman käden kautta. Pakko myös mainita kaikki konferenssimatkat, joiden avulla pääsin vierailemaan ensimmäistä kertaa esim. Skotlannissa, Japanissa, ja Yhdysvalloissa.
Olin myös vuoden tutkimusvierailulle Princetonin yliopistossa (New Jersey, Yhdysvallat). Se oli todella mielenkiintoinen vuosi, joka vierähti ohi nopeammin kuin osasin odottaa. Opin myös arvostamaan paljon sellaisia asioita, jotka täällä Suomessa toimivat selvästi paremmin kuin siellä, esim. katuvalaistus. Suosittelen tällaista vierailua kaikille tohtoriopiskelijoille, jos se suinkaan on mahdollista.
Ohjeeni tohtoriopintoja harkitsevalle on, että mieti tarkkaan sinua kiinnostavia tutkimusongelmia, mutta myös sitä, kuka olisi sopivin ohjaaja. Jos koet, että tulet tarvitsemaan paljon tukea ohjaajaltasi, nuorempi ja vähemmän nimekäs professori olisi luultavasti parempi vaihtoehto, koska heillä on yleensä enemmän aikaa ja intoa pureutua tutkimusongelmasi teknisiin yksityiskohtiin kanssasi. Toisaalta, jos koet pärjääväsi hyvin itse, ja haluat paremmat mahdollisuudet verkostoitua, lienee vanhempi ja nimekkäämpi professori parempi vaihtoehto.
Suosittelen tohtoriopintoja kaikille niille, jotka ovat aidosti kiinnostuneita jostakin aiheesta ja haluavat perehtyä kyseiseen aiheeseen perinpohjaisesti. Aiheen ei tarvitse kiinnostaa joka näkökulmasta (esim. itseäni kiinnosti lähinnä tutkimusongelmani matemaattinen puoli), mutta on tärkeää, että aiheesta löytyy jotain sellaista, mitä koet oikeasti mielenkiintoiseksi.
On myös tärkeää, että olet riittävän itsepintainen ja et luovuta helposti. Välillä voi kestää kuukausia (tai kenties vuosia) ennen kuin työsi alkaa tuottamaan toivottua tulosta."
Henrik Kahanpää: Tieteelliset konferenssit olivat väitöskirjatyön kohokohtia
Nykyinen työ: Laatupäällikkö Tarton yliopistossa
"Tutkin väitöskirjassani Mars-palaneetan kaasukehää. Vaikka kaasukehän tiheys Marsin pinnalla on vain noin 2 % Maan ilmakehän pintatiheydestä, kykenee tuuli nostamaan mineraalipölyä kaasukehään. Planeetan kaasukehässä leijailee pölyä silloinkin, kun missään ei myrskyä. Syyksi on arveltu pölypyörteiksi kutsututtuja pienen mittakaavan pyörretuulia. Väitöstutkimukseni osaltaan kyseenalaistaa tämän käsityksen.
Kun aloitin väitöskirjatyöni vuonna 2014, olin työskennellyt Suomen Ilmatieteen laitoksella 12 vuoden ajan. Tuona aikana Ilmatieteen laitos kehitti yhteistyössä Vaisala Oyj:n kanssa barometrisen paineen mittalaiteet vuosina 2008 ja 2012 Marsiin laskeutuneisiin NASAn luotaimiin Phoenix ja Curiosity. Olin osallistunut näiden mittalaitteiden kehitykseen alusta alkaen, joten väitöskirjani oli jatkumoa aiemmalle työlleni. Marsin pölypyörteiden tutkimuksen lisäksi työssäni käsitellään Phoenix- ja Curiosity- luotaimien painemittauksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja kehitetään menetelmiä niiden kumoamiseksi.
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu on Suomen selkeästi merkittävin oppilaitos avaruustekniikan alalla. Olin myös valmistunut sieltä diplomi-insinööriksi. Valinta ei kuitenkaan ollut itsestään selvä. Aalto-yliopistolla ei ollut mahdollisuutta rahoittaa väitöskirjatyötäni, joten rahoitin sen säätiöiltä haettujen apurahojen avulla. Ennen jatko-opiskelijaksi hakemista Aallolle selvitin mahdollisuutta tehdä väitöskirja Helsingin yliopistolle, mutta hekään eivät olisi kyenneet rahoittamaan työtä.
Parasta oli tunne tieteen eturintamassa olemisesta. Tieteelliset konferenssit olivat väitöskirjatyön kohokohtia. Idea yhdestä väitöskirjaan sisältyvistä tutkimusartikkeleista syntyi kahvipöytäkeskustelussa European planeettatutkijoiden EPSC-konferenssin aikana.
Olin NASAn Curiosity-luotaimen tiedetiimin jäsen jo ennen jatko-opintojen alkua. Jatko-opinnot mahdollistivat kuitenkin selkeästi aiempaa laajemman kansainvälisen verkostoitumisen. Kaikki väitöskirjan artikkelit toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä.
Tutkimus tieteen edistämiseksi on kutsumustyötä: rahan takia sitä ei kannata tehdä. Jatko-opintoja harkitsevan tulee myös tiedostaa, että monelle väittely ei ole tutkijan uran alku, vaan loppu. Ainakaan Sähkötekniikan korkeakoulu ei yleensä palkkaa omia vasta-valmistuneita tohtoreitaan. Akateemisella uralla jatkaminen edellyttää useimmiten ulkomaille lähtöä tutkijatohtoriksi eli post-dociksi, ja ne paikat ovat harvassa, professorin paikoista puhumattakaan."
Alec Wright: On tärkeää, että ympärillä on asiantuntevia ihmisiä
Nykyinen työ: Chancellor's Fellow in Audio Machine Learning, Edinburghin yliopisto
"Väitöskirjani keskittyi populaarimusiikin laitteistojen, kuten kompressorien ja kitaravahvistimien, digitaaliseen emulointiin. Kehitimme syvällisen oppimisen ja digitaalisen signaalinkäsittelyn yhdistelmällä uusia menetelmiä, joita käytetään nyt laajalti teollisuudessa äänenkäsittelyohjelmistojen luomiseksi muusikoille.
Kuulin ensimmäisen kerran Aallon akustiikan laboratoriosta, kun suoritin akustiikan ja musiikkiteknologian maisteriopintojani Edinburghin yliopistossa. Oli selvää, Akustiikan laboratoriosta tuli paljon korkeatasoista alan tutkimusta. Hain mukaan tohtoriohjelmaan tavattuani tulevan ohjaajani, professori Vesa Välimäen, äänitekniikan konferenssissa Milanossa.
Pidin paljon laboratorion työympäristöstä. Sain ohjaajaltani loistavaa tukea ja ohjausta, ja ympärilläni oli kunnianhimoisia tohtorikoulutettavia. Tohtoriopintojeni aikana minulla oli mahtava ammatillinen ja sosiaalinen elämä, ja arvostan siellä syntyneitä ammatillisia ja henkilökohtaisia suhteita.
Minulla oli tilaisuus osallistua moniin hienoihin konferensseihin eri puolilla Eurooppaa opintojeni aikana (tosin pandemian vuoksi vähemmän kuin toivoin). Lisäksi minulla oli ilo viettää kolme kuukautta Japanissa Yamaha Corporationissa. Se oli uskomaton kokemus, jossa pääsin soveltamaan tohtorintutkinnon aikana kehittämiäni tietoja ja taitoja.
Suosittelen alani tohtoriopintoja kaikille, jotka ovat intohimoisesti kiinnostuneita äänentoistosta ja ääniteknologiasta. Tohtorintutkinnon suorittaminen on loistava tapa tuoda oma panoksensa alalle, ja sen avulla voi vaikuttaa alaan sekä teollisuudessa että akateemisessa maailmassa.
Tohtoriopintoja aloittaville antaisin vinkiksi sen, että kannattaa tavata tulevia kollegoita ja tutustua tulevan oppilaitoksen työympäristöön. Mielestäni on tärkeää, että ympärillä on asiantuntevia ihmisiä, jotka voivat auttaa ohjaamaan tutkimusta. Kannustavat kollegat ja myönteinen ympäristö ovat myös yhtä tärkeitä."
Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa
Tohtorikoulutus valmistaa sinut alasi vaativimpiin asiantuntijatehtäviin niin akateemisen tutkimuksen kuin yritysten ja julkishallinnon palvelukseen. Aloita tältä sivulta, jos olet kiinnostunut tohtoriopinnoista!
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Unite! Research Week 14.-18.lokakuussa, Grenoble-Autrans
Verkostoitumistapahtuma tohtoriopiskelijoille Unite!-verkoston yliopistoista.
Miten valmistaa opiskelijoita ammattilaisiksi epävarmassa tulevaisuudessa?
Valmistuneet tarvitsevat monenlaisia taitoja tulevaisuuden työelämässä.
Kauppatieteen avoimen väylän valintaperusteet vuodelle 2025
Kauppatieteen avoimen väylän valintaperusteet vuodelle 2025 on päivitetty väylän ohjesivuille (aalto.fi).