Uutiset

Näyttely: Muotoilun keinoin luodaan myös tasa-arvoa

​​​​​​​Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttely pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon näkökulmasta.
Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon kannalta
Outi Leinonen: Leena. Kuva: Paavo Lehtonen / Designmuseo

Keskeinen osa Suomen mainetta maailmalla on yhteiskuntamme tasa-arvoisuus. Muotoilulla ja muotoilijoilla on ollut kautta aikojen vahva rooli yhteiskunnan ja demokratian kehityksessä. Designmuseon tuore näyttely tuo esiin muotoilun ja yhdenvertaisuuden välisiä yhteyksiä viimeisen sadan vuoden ajalta.

“Se miten ymmärrämme tasa-arvon, muuttuu ajan saatossa. Muotoilu sekä heijastaa tätä muutosta että vaikuttaa siihen”, kertoo kuraattori Kaisu Savola, muotoiluhistorioitsija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija.

Kaiken kansan muotoilua -näyttely tarkastelee tasa-arvon ihannetta paitsi suomalaisen muotoilun tutuimmissa ikoneissa, myös tuntemattomammiksi jääneissä projekteissa. Näyttely kysyy: kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin?

“Muotoilun maailmassa ei ole ollut itsestään selvää, että kaikenlaiset ihmiset ja identiteetit huomioidaan tasa-arvoisesti. Usein suunnittelun kohteena on ollut kuvitelma ihanne- tai keskivertoihmisestä, jota oikeassa elämässä ei ole olemassakaan. Kun pyritään suunnittelemaan kaikille toimivaa, monen yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta”, Savola toteaa.

Toimintatavat muutoksessa

Lukuisat ikoniset suomalaiset muotoilutuotteet on nähty osana yhdenvertaisemman arjen rakentamista. 1900-luvulla muotoilukentän ajatus tasa-arvosta oli sitä, että laadukkaiden mutta edullisten, teollisesti tuotettujen esineiden kautta voitaisiin parantaa kaikkien ihmisten arkea.

Näyttely osoittaa myös, että tasa-arvo ei ole aina toteutunut suunnittelussa, eikä sen meriiteissä: usein huomio ja kunnia on mennyt miehille, vaikka käytännön työ olisi ollut hyvinkin tasapuolista naisten kanssa. Esimerkkinä tästä näyttely esittelee kaksi ikonista suunnittelijapariskuntaa: Annikki ja Ilmari Tapiovaarasekä Aino Marsio-Aalto ja Alvar Aalto.

Näyttelyn toinen kuraattori, Designmuseon amanuenssi Anna Vihma toteaa: “Tänä päivänä tasa-arvokeskustelu liittyy paljon valtasuhteisiin: keiden näkökulmat ja keiden kokemukset huomioidaan? Havahtuminen representaation merkityksellisyyteen 2020-luvulla on monipuolistanut paitsi museoiden toimintatapoja, myös muotoilumaailmassa valokeilaan nousevia tekijöitä.”

Näyttelyssä esillä on myös Arctic Indigenous Design Archive (AIDA) -hanke, joka kerää ja tallentaa duojárien eli saamelaiskäsityöläisten, -taiteilijoiden ja -muotoilijoiden töitä, sekä vahvana nykypäivään saakka säilynyttä romaniväestön koruperinnettä.

“On mahdollista sekä arvostaa aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä tasa-arvoon että katsoa niitä kriittisesti muutosta vaatien”, Kaisu Savola sanoo. “Yksilölliset tarpeet ovat tasa-arvossa nykyaikaa, monimuotoisuutta. Tasapäistäminen ei ole enää tasa-arvoa. On hyvä muistaa, ettei työ tasa-arvon eteen ole koskaan valmis.” 

Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa 8.4.–2.10.2022, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki
www.designmuseo.fi

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Kaisu Savola, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0505434794

Lue lisää

Design historian Kaisu Savola, photo by Sanna Lehto

”Muotoilu voi tarkoittaa monia asioita”

Muotoiluhistorioitsija ja pääkuraattori Kaisu Savola kertoo, miksi Milanon 22. triennaali on tärkeä Suomelle ja kuinka Aalto-yliopisto toivoo sen muuttavan tapaamme määritellä muotoilua nyt ja tulevaisuudessa.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Ryhmä ihmisiä kävelee suurten ikkunoiden ohi modernissa rakennuksessa, jossa on pystysuorat puukalterit ja sisävalot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta kestävyysmurroksen demokraattiseen toteutumiseen

Kolme Aalto-yliopiston hanketta on rahoitettujen joukossa. Nesslingin säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokraatiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.
Valkoinen sähköauto latauksessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijoiden kehittämä menetelmä mullistaa sähköautojen akkujen kierrätyksen

Uuden teknologian avulla käytetyt litiumakut voidaan kierrättää turvallisesti ja ympäristöystävällisesti ja esimerkiksi litiumin talteenottoaste voidaan nostaa muutamista prosenteista jopa yli 70 prosenttiin.