Nikos Makris: Yhteinen tavoitteemme on ymmärtää aivojen toimintaa monimuotoisen neurokuvantamisen avulla
Miten ja milloin päädyit Aaltoon?
Tulin Aaltoon vuodeksi marraskuussa 2023. Vierailun jälkeenkin palaan Aaltoon edelleen, sillä teemme yhteistyötä Risto Ilmoniemen kanssa. Kirjoitimme yhdessä artikkelin ja haemme myös paikallista ja yhdysvaltalaista rahoitusta.
Risto Ilmoniemen kanssa tunsimme molemmat Jack Belliveaun, joka osoitti ensimmäisen kerran, että aivojen aktivaatiota voidaan kuvata ihmisillä korkean resoluution magneettikuvauksella (MRI). Hän oli edelläkävijä ihmisten toiminnallisessa magneettikuvauksessa (fMRI). Belliveau oli visionääri, joka kuoli kymmenen vuotta sitten 55-vuotiaana. Anekdoottina hän ajatteli, että on olemassa tapa tallentaa ajatuksia ja muistoja ja laittaa ne levylle. Siten on mahdollista palauttaa kehon lisäksi myös muistot. Tiedän, että tämä kuulostaa scifiltä, mutta tämäntyyppiset ajatukset ovat nyt linjassa tekoälyn kanssa. Belliveau oli hyvin luova ja leikkisä, kuin lapsi.
Jack Belliveau ymmärsi myös, että fMRI ei yksinään riitä. Meidän on tunnettava tiedon käsittely ja järjestys aivoissa. Belliveau ajatteli, että magnetoenkefalografia (MEG) oli ratkaisevan tärkeä tästä näkökulmasta, ja hänen tavoitteenaan olikin näiden kahden alan yhdistäminen. Hän vieraili Suomessa hyvin usein, ja hän oli myös hyvin tärkeässä roolissa, että MEG saatiin Harvardiin.
Jack Belliveaun ansiosta tiesin Risto Ilmoniemestä jo kauan sitten. Jack puhui hänestä paljon; kuinka Risto on hieno ihminen ja tiedemies.
Sitten minuun otti yhteyttä Pantelis Lioumis, joka on kotoisin Kreikasta kuten minäkin. Hän työskentelee kielenkäsittelyn parissa. Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS) voidaan stimuloida tai keskeyttää se aivojen alue, jota käytetään kielen käsittelyssä. Työskentelen aivopiirien parissa, ja TMS ja MEG ovat kaksi loistavaa tapaa tutkia kieltä ja muunlaista käyttäytymistä aivoissa.
Toisaalta Matti Hämäläinen toimi aiemmin MEG-keskuksen johtajana Bostonissa, ja hän muutti Suomeen ja Aaltoon Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajaksi. Meillä on tiivis suhde Bostonin Martinos Centerin ja Aallon välillä, ja meillä on yhteinen, hyvin tärkeä tieteellinen tavoite todella ymmärtää aivojen toimintaa monimuotoisen neurokuvantamisen avulla.
Suomi on MEG:n ja TMS:n alalla maailman johtava maa, ja tämä on tärkein syy siihen, miksi olen täällä. Ymmärtääksemme, miten aivot toimivat, on ymmärrettävä aivojen tapahtumat aikajärjestyksessä, millisekunti millisekunnilta aivojen aktivoitumisen alkuhetkestä lähtien. MEG voi olla ratkaisu tähän haasteeseen.
Järjestimme syksyllä myös kurssin yhdessä Pantelis Lioumiksen ja Risto Ilmoniemen kanssa. Mukana oli 18 tohtori- ja maisteriopiskelijaa. Se oli lyhyt kurssi aivopiireistä.
Olet kiinnostunut koulutusjärjestelmistä, kerrotko tästä lisää?
Vietin lapsuuteni Kreikassa, ja lähdin Italiaan 18-vuotiaana. Suoritin kaikki lääketieteen ja psykiatrian opintoni Italiassa. Olen myös viettänyt paljon aikaa Saksassa, Espanjassa, Ranskassa ja Britanniassa sekä Yhdysvalloissa, jossa tein väitöskirjan käyttäytymisneurotieteiden alalla. Jokaisella maalla on omat erityispiirteensä.
Yhdysvalloissa kävin Fernando Reimersin kurssin vertailevasta kasvatustieteestä. Sillä kurssilla Suomen järjestelmä nousi esiin maailman parhaana. Luokkahuone esiteltiin leikkikentän jatkeena. Sen lisäksi, että oppilaat leikkivät, he myös oppivat. Ja Reimers sanoi, että koulutuksen pitäisi tehdä ihmisistä onnellisempia. Koulutuksen tavoite ja tarkoitus ei ole vain löytää työpaikka, vaan myös pitää hauskaa. Kreikassa oppilaita vain valmistetaan yliopiston pääsykokeeseen, eikä välttämättä keskitytä kriittiseen mieleen, jonka pitäisi mielestäni olla koulutuksen tärkein tavoite.
En tiedä, onko Suomen koulutusjärjestelmä maailman paras, mutta ainakin se on erittäin kehittynyt.
Mitä mieltä olet onnellisuudesta?
Neurotieteellisesti on osoitettu, että kun ihminen on luova, aivot käyttävät hidasta alfarytmiä. Tämä taajuus alkaa aivojen takaosasta, takaraivon alueelta, ja se edeltää luovia oivaltamisen hetkiä. Alfarytmin on osoitettu olevan läsnä myös meditaatiossa ja leikkimisen aikana.
Onnellisuus ja leikkimielinen käyttäytyminen liittyvät mielestäni ihmisten todelliseen luontoon. Albert Einstein sanoi, että luovuus syntyy silloin, kun älykkyydellä on hauskaa (“creativity is intelligence having fun”). Jack Belliveau edusti periaatetta ”iocari serio et studiosissime ludere” (leiki vakavasti ja opiskele leikkisästi), jota toisaalta myös Sokrateen ja Platonin kreikkalaiset käyttivät renessanssin aikana ja sitä ennen. Motus operandi -periaate kuvasti pyrkimystä suhtautua itseensä vakavasti, leikkisästi tai miksei myös lapsellisesti.
Entä tekoäly?
Vaikka tekoäly on monista syistä erittäin hyödyllinen ja käyttökelpoinen työkalu, meidän on otettava vakavasti myös siihen liittyvät turvallisuuskysymykset. Jos tekoäly yhdistetään uusimpiin invasiivisiin ali aivojen sisälle meneviin aivostimulaatiomenetelmiin, se voi johtaa ihmisen luonteen muuttumiseen. Transhumanismi on valtava kysymys. Meidän on yhteiskuntana pohdittava sitä huolellisesti, koska ilman säätelyä siitä voi tulla helposti hallitsematonta.
Stoalaisten ensimmäinen periaate on kouluttaa itseämme ja kehittää omaa todellista luontoamme. Tarkoituksena on täyttää elämän mielekkyys eettisellä tavalla. Transhumanismi on tuhoisaa, jos se on vastoin todellista biologista luontoamme. On osattava lähestyä asiaa viisaasti ja erityisesti tiedettävä, missä kohtaa on syytä pysähtyä.
Olen utelias näkemään, miten Suomessa aiotaan säännellä näitä asioita.
Millaista on kulkea sinun kengissäsi?
Tunnen oloni erittäin rennoksi. Kukaan ei tuomitse minua, ja minulla on täysi sananvapaus. Keskustelin kerran laitoksella Iiro Jääskeläisen kanssa muun muassa sääntelystä ja yritysten vaikutusvallasta. Hän on myös käynyt Bostonissa ja työskentellyt Jack Belliveaun kanssa. Minusta tuntuu, että Suomessa on enemmän tietoisuutta tämäntyyppisistä asioista kuin Yhdysvalloissa.
Mitä teet vapaa-ajallasi Suomessa ja miksi se on sinulle tärkeää?
Luen enimmäkseen ja käytän myös YouTubea opetus- ja oppimisvälineenä. Yritän liittää kaiken neurotieteessä filosofiseen kontekstiin ja käytännön näkökulmaan jokapäiväisessä elämässä.
Viihdyn hyvin Suomessa sekä työni että henkisen elämäni osalta. Käyn sunnuntaisin Uspenskin katedraalissa. Siellä on upea kirkkokuoro jumalanpalveluksissa. Kun ihmisääni on erittäin kouliintunut kuten Uspenskin katedraalissa, se voi auttaa keskittymään ja saavuttamaan hengellisen ulottuvuuden rukouksen aikana.
René Descartes sanoi teoksessaan Meditations on First Philosophy, että kaksi tärkeintä avointa kysymystä olivat Jumala ja sielu. Uskon, että ne ovat edelleen avoimia, ei ainoastaan filosofisen tutkimuksen aiheina vaan myös neurotieteellisessä tutkimuksessa. Yrittäessämme vastata näihin kysymyksiin sekä "miten aivot toimivat" meidän tulee olla leikkisiä, koska loppujen lopuksi sen pitäisi olla hauskaa!
Kulje kengissäni
Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aalto-yhteisön jäsenet kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.