Uutiset

Oho: Olipas haluttu pesti!

Jussi Impiö aloitti kesällä 2021 Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimintojen johdossa. Mutta vuonna 2009 hän setvi työmarkkinoita Afrikassa.
Jussi Impiön valokuvaan on liitetty piirrokuvitettu elementti: hänen käsiensä välissä on korkea pinkka papereita.
Jussi Impiön kuvasi Nita Vera. Kuvitus: Tuomas Kärkkäinen.

”Työskentelin Nokian tutkimuskeskuksen palveluksessa Nairobissa ja järjestin suurta innovaatiokokousta. Tapahtumaan oli tulossa ministereitä 50:stä Afrikan maasta. Järjestelyjä oli tehty huolellisesti puoli vuotta, mutta muutama päivä ennen h-hetkeä huomasimme tarvitsevamme vielä viisi autonkuljettajaa lisää. 

Laitoin ilmoituksen Daily Nation -lehteen, paikalliseen hesariin. Keniassa ei ollut sähköisiä työnhakukanavia eikä ihmisillä sähköpostiosoitteita, saati laitteita asiointiin. 

No, kanava oli tehokas: saimme kahdessa päivässä kirjeitse 5 687 työhakemusta, ja niitä tupsahteli vielä toinen mokoma jälkikäteen. 

Totesimme, että on turhaa avata kuoria – tuollaisesta määrästä hakemuksia on mahdotonta tehdä reilua valintaa. 

Olin työskennellyt Afrikassa yli kymmenen vuotta ja minun olisi pitänyt tietää paremmin. Kukaan kenialainen ei olisi tehnyt moista virhettä. He olisivat vain soittaneet kavereilleen. Niin sitten itsekin kysyin tutulta autonkuljettajalta, pystyisikö hän järjestämään viisi kuljettajaa lisää. Se oli viisi puhelua ja homma hoidossa. 

Mutta tilanne jäi mietityttämään. Tämäkö on oikea tapa, kun työpaikkoja on niukasti ja markkinoilla valtava määrä vähäisesti koulutettua väkeä. Kävi esimerkiksi ilmi, että Nigeriassa, jossa valtionvirat ovat hyvin haluttuja, yhteen avoimeen paikkaan voi tulla jopa kaksi miljoonaa hakemusta. 

Siitä saattoi tehdä vain johtopäätöksen, että järjestelmä ei toimi. Se johtaa myös epäterveisiin käytäntöihin kuten nepotismiin ja korruptioon.

Kun Nokian tutkimuskeskus aikanaan lakkautettiin, perustin kollegani Jussi Hinkkasen kanssa yrityksen ratkomaan tätä massiivista työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. 

Fuzu on ilmainen, tekoälypohjainen mobiilipalvelu, joka opettaa käyttäjilleen työnhaussa tarvittavia taitoja ja auttaa testien avulla ymmärtämään omat vahvuudet. Samalla se ’mätsää’ heitä yritysten tarpeeseen: työnantajalle seuloutuu suuresta massasta potentiaalisia tekijöitä ilman hakuprosessia. Palvelu myös muuttaa hakijat anonyymeiksi esimerkiksi iän, sukupuolen tai etnisen taustan osalta.

Aloitimme vuonna 2013, ja nyt Fuzu on nopeimmin kasvava työllistymisen ja työvoiman hankinnan palvelu Afrikassa. Jäin itse päivittäisestä toiminnasta pois muutettuani perheen kanssa takaisin Suomeen. 

Afrikkalaiset ovat supertehokkaita ja luovia mobiilipalveluiden käyttäjiä. Siellä on hypätty yli monta teknisen kehityksen välivaihetta ja tunnistettu työmarkkinoiden tehostuvan, kun ihmisten taustatekijät eivät enää ole se tärkein rekrytointiperuste.”

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 30 (issuu.com) huhtikuussa 2022.

Lue muita Aalto University Magazinen juttuja

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Tamara Galkina istuu reunalla pukeutuneena siniseen paitaan, valkoisiin housuihin ja valkoisiin kenkiin. Kasvi oikealla.
Yliopisto Julkaistu:

Tamara Galkina: Minua inspiroi avoimen dialogin mahdollistava ilmapiiri

”Työnsä voi tehdä paremmin vain keskustelemalla ja kuuntelemalla erilaisia mielipiteitä.”
Mehiläinen kukassa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Liiketoiminta on kestävyyttä ja kestävyys on liiketoimintaa

Vuotta 2024 voi kutsua kestävyyden mahtivuodeksi, sillä sen aikana Kauppakorkeakoulussa jatkettiin vahvasti kestävyyden edistämistä niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin muussakin toiminnassa, mikä myös huomioitiin palkinnoin.
Kuusi maaperänäytettä, joissa ituja eri kehitysvaiheissa eri maatyypeissä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Rakennusjätepuulle uusi elämä kasvualustana

Suomessa rakennusjätepuu päätyy lähes kokonaan polttoon, vaikka sillä voisi olla merkittävä rooli ekologisten kasvualustojen kehittämisessä. Uudet tutkimukset osoittavat, että höyrykäsitelty jätepuu voi korvata kasvualustana turpeen ja se tarjoaa lupaavia tuloksia kasvien itävyydessä ja juurien kasvussa.