Opiskelijat auttoivat Ilmatieteen laitosta kehittämään sen vastuullisuustoimintaa

Ilmatieteen laitos tilasi Kauppakorkeakoululta opiskelijaprojektin, jonka tarkoituksena oli kehittää laitoksen vastuullisuusraportointia ja -toimintaa. Projektin toteuttivat maisteriopiskelijat Frans Astala, Vilma Lindqvist ja Ella-Kaisa Luoma. Akateemisena tukena projektin alkuvaiheessa toimi apulaisprofessori Emma-Riikka Myllymäki ja loppupuoliskolla professori Seppo Ikäheimo, molemmatlaskentatoimen laitokselta.

Ilmatieteen laitos julkaisi ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa vuonna 2021 Valtiokonttorin ohjeistuksen pohjalta. Projektin päällimmäisenä tavoitteena oli luoda konkreettisia suosituksia, joiden avulla Ilmatieteen laitos pystyy kehittämään vastuullisuusraportointiaan ja sen avulla vastuullisuuden johtamista. 

“Vaikka Ilmatieteen laitoksen toiminta itsessään tukee vastuullisuutta ja kestävää kehitystä yhteiskunnassamme, halusimme systemaattisemman otteen vastuullisuutemme johtamiseen ja kehittämiseen”, sanoo toimialapäällikkö Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta. 

Projekti elää ja muuttuu matkan varrella

Projekti alkoi vastuullisuusraportoinnin kehittämisellä. Tätä varten opiskelijat toteuttivat muun muassa kattavan vertailuanalyysin eri organisaatioiden vastuullisuusraportoinnista, tutustuivat aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen sekä haastattelivat Ilmatieteen laitoksen sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä. 

”Erityisesti sidosryhmähaastattelujen toteuttaminen oli antoisa kokemus, sillä oli mielenkiintoista päästä keskustelemaan projektin teemoista kokeneiden ammattilaisten kanssa ja saada kuulla erilaisia näkemyksiä vastuullisuusteemoihin liittyen”, opiskelijatiimi kertoo. 

Projektin puolivälin tapaamiseen mennessä opiskelijat olivat tehneet laajan raportin, joka sisälsi konkreettisia suosituksia vastuullisuusraportoinnin kehittämiseksi. Kyseinen väliraportti koettiin asiakkaan puolesta sen verran kattavaksi ja onnistuneeksi, että projektin loppupuoliskon fokukseksi päätettiin ottaa alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vastuullisuusjohtamisen kehittäminen. “Tuntui mahtavalta huomata, että tiimimme työpanos koettiin onnistuneeksi ja hyödylliseksi, vaikka projekti oli vasta puolivälissä”, sanoo Ella-Kaisa Luoma. 

Erinomaista palautetta työpajan toteuttamisesta

Projektin loppupuolisko keskittyi siis vastuullisuusjohtamiseen, ja opiskelijat toteuttivat Ilmatieteen laitoksen johtoryhmälle strategista vastuullisuusjohtamista käsittelevän työpajan. 

“Työpajaa suunnitellessa pääsi todella haastamaan itseään ja oppimaan valtavasti uusia asioita. Tiimillämme ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta vastaavien työpajojen suunnittelusta tai fasilitoimisesta”, kertoo Frans Astala. Vilma Lindqvistin mukaan työpajan vetäminen oli koko tiimille projektin kohokohta. ”Tuntui, että pääsimme oikeasti vaikuttamaan tärkeisiin asioihin.”

Sisältö työpajassa pohjasi vahvasti aihealueeseen liittyvään kirjallisuuteen sekä projektin aikana toteutettuihin haastatteluihin. Kahden tunnin napakkaan aikatauluun sisältyi sekä interaktiivisia tehtäviä ja keskustelua että tiimin pitämiä diaesityksiä. “Työpaja oli huolellisesti valmisteltu ja erinomaisesti aikataulutettu. Fasilitointi oli sujuvaa ja luontevaa. Työpajassa onnistuttiin pitämään kiireettömyyden tuntu tiiviistä ohjelmasta huolimatta. Työpajassa oli erinomaisesti tasapainotettu teoriaa ja taustatietoa sekä osallistavia menetelmiä. Myös keskustelulle jäi hyvin aikaa”, Ilmatieteen laitokselta kiitellään. 

Vastuullisuus osaksi arjen päätöksentekoa

Opiskelijatiimi on hyvin tyytyväinen projektin toteutukseen, yhteistyöhön Ilmatieteen laitoksen kanssa sekä jatkuvaan tukeen, jota projektin akateemiset ohjaajat matkan varrella tarjosivat. Opiskelijat kiittelevät yritysprojektin tarjoamaa mahdollisuutta hyödyntää opintojen aikana hankittua tietoa käytännössä. ”Tämä projekti antoi kyllä todella paljon omaan osaamiseen sellaisia asioita, joita on hankala saada pelkästään luennoilla istumalla”, Frans Astala sanoo. 

“Projektissa pääsi mukavasti yhdistämään omaa osaamista ja aiemmin hankittua kokemusta koulusta saatuihin tietoihin ja taitoihin. Meillä kolmella tiimiläisellä on kullakin monipuolista osaamista ja erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia, ja pääsimme hyödyntämään kaikkien vahvuuksia. Uskon, että juuri tämän takia projekti sujui hyvin. Totta kai uuden oppiminen motivoi aina valtavan paljon, ja tässä projektissa asioita toden totta oppi, myös muilta tiimiläisiltä eikä pelkästään projektin teemoista”, lisää Vilma Lindqvist.

Juhana Hyrkkäsen mukaan opiskelijoiden vetämä projekti täytti hienosti alkuperäisen toimeksiannon vaatimukset. Henkilöstön ja sidosryhmien haastattelut sekä muiden laitosten ja yritysten benchmarkkaus yhdistettynä opiskelijoiden itse tekemään synteesiin tuotti erittäin kattavan selvityksen lyhyessä ajassa. 

”Projektin sisältöä ja työtapoja pystyttiin myös ketterästi muokkaamaan kesken projektin tunnistettujen tarpeidemme mukaisesti. Opiskelijat olivat opiskelijastatuksestaan huolimatta jo aihepiirin ammattilaisia ja uudet näkemykset ja ideat antoivat meille paljon aineksia vastuullisuusteeman jatkokehitykseen. Keskeiseksi toimenpiteeksi valikoitui erillisen vastuullisuusohjelman laatiminen ja johtamismallin kirkastaminen. Vastuullisuusnäkökulma tulee näin tiedostetummin osaksi strategiaamme ja arjen päätöksentekoamme", Juhana Hyrkkänen kommentoi.

”Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa tuo konkreettisesti esille sen, miten vastuullisuus sisäistetään sekä organisaation viestinnässä että erityisesti johtamisessa. Opiskelijatiimi pääsi tämän projektin avulla asian ytimeen ja vielä niin, että toimeksiantaja otti lähes suoraan tiimin ajatuksia käyttöönsä. Tällaiset projektit ovat ryhmän jäsenille upeita mahdollisuuksia nähdä, miten organisaatioiden toimintaan voidaan vaikuttaa. Tiimin akateemisena ohjaajana oli todella helppo toimia, koska tiimi toimi proaktiivisesti ja itseohjautuvasti, enkä voinut kuin ihailla sekä opiskelijoiden työskentelyasennetta että heidän näkemyksellistä ja ratkaisukeskeistä toimintaansa”, sanoo projektin ohjaaja, professori Seppo Ikäheimo.