Potilasjärjestelmien käytettävyys ei parantunut neljässä vuodessa
Vuosina 2014 ja 2010 toteutetut samanmuotoiset kyselyt ovat osa ensimmäistä potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksia ja käytettävyyttä koskevaa kansallista tutkimusta. Vastaajina kummassakin kyselyssä on ollut yhteensä yli 3000 potilastyötä tekevää lääkäriä.
"Yleinen kokemus ei ole parantunut neljässä vuodessa, vaikka potilastietojärjestelmien ongelmat olivat tiedossa jo 2010. Keskimääräinen lääkärien antama kouluarvosana järjestelmien käytettävyydelle on 6-7, tyydyttävää tasoa", kertoo tutkija Johanna Kaipio Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
Vastaajat ovat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä, ja tutkimuksen tulokset edustavat heidän kokemuksiaan näiden tietojärjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä.
Paremmat arvosanat yksityiseltä sektorilta
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevät lääkärit antoivat käyttämilleen potilastietojärjestelmille yleisesti ottaen huonoimmat arvosanat kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät kollegansa. Joidenkin tuotemerkkien arvosanat olivat jopa huonontuneet vuodesta 2010 vuoteen 2014.
"Kanta ja eResepti eivät ole onnistuneet helpottamaan lääkärien työtä, eikä yhteistyö ja tiedonvaihto eri organisaatioissa työskentelevien lääkärien välillä, saati lääkärin ja potilaan välillä, toimi vielä toivotulla tavalla. Toisaalta tutkimus nosti esiin yksittäisiä toiminnallisuuksia, joissa on tapahtunut kehitystä. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien tuki lääkitysvirheiden estämiselle, potilaan lääkelistan selkeys sekä yhteenvetonäkymä potilaan tilanteesta", kuvailee Kaipio.
Tutkimustulosten perusteella potilastietojärjestelmien käyttö ei vielä tue tai tehosta lääkärien rutiinitehtävien suorittamista tavoitellulla tavalla. Kehitystyö on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tietojärjestelmien käytön odotettavissa olevat hyödyt ja tukea potilasturvallisuuden toteutumista.
"Yksi mahdollinen paikka vaikuttaa uuden tietojärjestelmän tai -version käyttötapoihin ja tietojärjestelmien mahdollistamiin työprosessien muutoksiin on käyttöönottovaihe. Tällöin on hyvä tunnistaa myös mahdolliset käytettävyyteen liittyvät puutteet. Henkilökuntaa tulee tukea muutoksessa ja muutosten pitää olla suunniteltuja. Nämä näkökulmat otetaan huomioon juuri alkaneessa COPE-hankkeessa, jossa tutkitaan, miten ammattilaisia voidaan tukea terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöönotossa", lisää Kaipio lopuksi.
Tutkimus on julkaistu äskettäin Medical Informatics –lehdessä. Myös Lääkärilehdessä on julkaistu useampia artikkeleita vuosina 2010 ja 2014 toteutettuihin tutkimuksiin liittyen. Tutkimuksessa olivat Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen lisäksi mukana Lääkäriliitto, Helsingin yliopisto ja HUS, THL, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, sekä Victorian yliopisto Kanadasta. Lääkärien käyttäjäkokemuksia kartoittava tutkimus toteutetaan uudelleen vuonna 2017.
Lisätietoa:
Johanna Kaipio
Tutkija
Tietotekniikan laitos
[email protected]
+358 50 593 6822
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä
Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.