Uutiset

Professori Esko Kauppinen sai ensimmäisenä suomalaisena Unescon nanotieteen palkinnon

Palkinto annettiin Esko Kauppiselle tunnustuksena huomattavasta myötävaikuttamisesta nanotieteen ja -teknologian alan kehitykseen. Kauppisen tutkimusaloja ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput.
Kuvassa Esko Kauppinen ja Miguel Clüsener-Godt. Kuva: Unesco / Jake Lewis.

Palkinto annettiin Esko Kauppiselle tunnustuksena huomattavasta myötävaikuttamisesta nanotieteen ja -teknologian alan kehitykseen. Kauppisen tutkimusaloja ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput.

Unescon nanotieteen palkinto on myönnetty vuodesta 2010 lähtien yhteensä 56 palkitulle, joista kaksi on saanut Nobel-palkinnon. Yhdessä nanotieteen professori Esko Kauppisen kanssa palkinnon sai 22. marraskuuta sai yhdeksän muuta tutkijaa.

Unesco

”Kaikki palkinnonsaajat ovat olleet alansa huippuja jo pitkään, ja nyt Esko Kauppinen sai palkinnon ensimmäisenä suomalaisena”, sanoo Suomen UNESCO-toimikunnan pääsihteeri Zabrina Homström opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asioiden sihteeristöstä.

Esko Kauppisen tutkimusalaa ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput, joista on julkaistu noin 150 tutkimusartikkelia. Nanonupuista ja nanoputkista kehitetään Kauppisen ryhmässä ohutkalvoja uudenlaisiin elektroniikkasovelluksiin, erityisesti 3D-muotoisiin kosketusantureihin ja sensoreihin. Työllä saattaa olla huomattava vaikutus esimerkiksi matkapuhelinten näyttöjen kehitykseen.

Unesco

”Palkinto on iso kunnianosoitus suomalaiselle nanohiilen ja -materiaalien tutkimukselle. Olen kiitollinen kaikille, jotka ovat tehneet tätä tutkimusmatkaa kanssani: tutkimusryhmäni jäsenille, opiskelijoille, fysiikan laitokselle, Aalto-yliopistolle ja sitä edeltävälle Teknilliselle korkeakoululle.”

Unesco

”Unesco-palkinto on hieno kunnianosoitus. Esko Kauppisen työssä yhdistyy pitkäjänteinen perustutkimus käytännön sovelluksiin ja yritystoimintaan asti”, sanoo Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen.

Teknologian pohjalta on perustettu muun muassa Canatu-yritys. Kauppisen tutkimusryhmässä on myös kehitetty materiaaleja keuhkolääkeannosteluun jo vuosikymmenten ajan. Materiaalikehityksestä voi olla lisäksi apua diabeteksen hoidossa.

Kauppisen ryhmä on yksi maailman johtavista laboratorioista hiilen nanoputkien synteesin ja ohutkalvosovellusten alalla, ja se tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tokion, Nagoyan, Pekingin ja MIT:n yliopistojen kanssa.

Lisätietoa:

Esko Kauppinen
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 040 509 8064

Eighth UNESCO Medals for contributions to the development of nanoscience and nanotechnologies

UNESCO Medal 'For the Development of Nanosciences and Nanotechnologies'

Kuvissa kymmenen palkintojensaajaa: Sergeev Alexander Mikhaylovich, Tatartchenko Vitali Antonovitch, Fursenko Andrei Aleksandrovich, Ismail Elnaggar Mohammed, Esko Kauppinen, Nassiopoulou Androula Galiouna, Zehetbauer Michael Josef, Jagadish Chennupati, Mansurov Zulkhair ja Chekhonin Vladimir Pavlovich. Kuvat: UNESCO / Jake Lewis.
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Peter Liljeroth
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eurooppalainen jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.
Kaivuri työmaalla kahden rakennuksen välissä, maassa putkia ja muuta metallia.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät ensimmäisen hiilinegatiivisen sideaineen – merkittävä vaikutus infrarakentamisen päästöihin

Biopohjaisella sideaineella voidaan korvata runsaspäästöisen sementin käyttöä infrarakentamisessa.
Lähikuva patterista, jossa teksti: Battery must be Recycled or Disposed of properly.
Mediatiedotteet Julkaistu:

BATCircle2.0:n menestys vahvistaa Suomen asemaa litiumioniakkujen toimitusketjun huipulla

Aalto-yliopiston johtaman tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyön tuloksena syntyi vaikuttavia tutkimustuloksia.
Tekstiiliperhonen, jonka siipiin on punottu valoon reagoivia säikeitä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä

Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.