Uutiset

Robottiautot valtaavat kadut ensi vuonna? Totta vai tarua: viisi väitettä itseohjautuvista autoista

Autonomisesta liikenteestä pöhistään paljon, mutta miten, missä ja milloin robottiautoja alkaa näkyä kaduilla? Aalto-yliopiston professori ja mekatroniikan asiantuntija Kari Tammi arvioi viisi kuuminta väitettä autonomisesta liikenteestä.
Kari Tammi, photo by Kalle Kataila.
Kari Tammi. Kuva: Kalle Kataila.

1. Itseohjautuvat autot ovat pian täällä!

TARUA. Jos Elon Musk ja ajoneuvoteollisuus olisivat olleet väitteineen oikeassa, itseohjautuvat autot olisivat tieliikenteen arkea jo nyt. Tammen mukaan robottiautojen todelliseen tuloon on kuitenkin ainakin kymmenen vuotta, mahdollisesti yli 20. Tällä hetkellä vain Mercedeksellä on lupa ajaa autonomisia autoja tietyillä teillä ja nopeusrajoituksilla Saksassa ja joissain osavaltioissa USA:ssa. Nämäkin autot tarvitsevat ihmiskuljettajan päästäkseen sallituille tieosuuksille ja pois niiltä.

Väite voisi ollakin TOTTA rajatuilla alueilla, esimerkiksi rekka- tai bussiterminaaleissa, Tammi sanoo. Autot voisivat purkaa, lastata tai jopa käydä autopesussa itsenäisesti. Suomen lumisilla teillä autonomisia autoja ei kuitenkaan tulla näkemään pitkään aikaan, joten väite on TARUA.

2. Autonomiset autot ovat vaarallisia.

TARUA. Vaarallista tekniikkaa ei hyväksytä eikä sille myönnetä lupia. Onnettomuudet ja esimerkiksi Tesla-autojen kuolonkolarit ovat johtuneet ihmisten virheistä: ajoavustinta on käytetty väärin tai kuski ei ole istunut paikallaan tai on sammunut. Nämä ovat liikennesääntöjen vakavia rikkomuksia, eivät tekniikan vika. 

Tekniikka ei toki takaa täydellistä turvallisuutta autonomiselle ajamiselle. Ennen kuin itseohjautuvat autot hyväksytään liikenteeseen, niiden onnettomuustiheyden pitää olla selvästi pienempi kuin ihmisten ajamien autojen. Silti pieni riski on aina olemassa. Autonvalmistajien pitää pystyä osoittamaan, että ajoavustinteknologiat kuten vakionopeudensäädin tai kaista-avustin, lisäävät turvallisuutta. Sama pätee robottiautoihin. 

Hakkerointi on kuitenkin suurempi riski, jota ei ole edes tosissaan mietitty. Jo nyt on todistettu, että autojen järjestelmiin pääsee murtautumaan, vaikka vahinkoja ei tiettävästi ole vielä syntynyt. Autoihin voisi ladata rikkinäisiä ohjelmia, jotka johtavat kolareihin tai häiritsevät autojen antureita. Yksinkertaisissa vikatapauksissa auto pystyy itse arvioimaan, onko se ehjä, mutta viallinen ohjelmisto voi tehdä autosta vaarallisen, jos se ei tajua itse olevansa rikki.

3. Autonominen liikenne vähentää ruuhkia ja päästöjä.

Tämä voisi olla TOTTA, Kari Tammi toivoo – mutta oman perheen tilanne panee miettimään. Kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa jokainen voisi periaatteessa kulkea työ- tai koulumatkan itsenäisesti. Vaikka autonominen auto suunnittelisi reitit fiksusti, liikenteen ja siten päästöjen määrä todennäköisesti kasvaisi, sillä mukavuudenhaluiset ihmiset käyttäisivät autoja kuin takseja, jotka kuljettavat matkustajan yhteen suuntaan ja palaavat sitten tyhjinä hakemaan seuraavan. Tiheässä keskustassa itseohjautuva taksikalusto voisi tehostaa liikennettä toimimalla bussin tavoin, ottamalla vastaan kutsuja ja tekemällä reitityspäätöksiä ilman ihmisen väliintuloa. 

4. Robottiautot toimivat vain kaupunkiolosuhteissa.

TOTTA. Ainakin toistaiseksi itseohjautuvat autot tarvitsevat kaupunkimaisia ennakoitavia ympäristöjä ajaakseen turvallisesti. Suomessa hiekkatiet kuoppineen ja lumiset olosuhteet ovat ylivoimaisia robottiautoille. Toisaalta ne voisivat pärjätä määrätyillä pitkillä reiteillä esimerkiksi valtateillä, autonomisen junan tavoin.

5. Ihmiskuskeja ei enää tarvita—tulevaisuudessa liikenne on täysin automatisoitua.

TOTTA pitkällä aikajänteellä, sanoo Kari Tammi. Yhteiskunnat voivat päättää, että yksikin ihmisestä johtuva liikennerikkomus tai -kuolema on liikaa – eikä ajaminen ole siksi ihmisille sallittua. Lapset, ikäihmiset tai sokeat voisivat myös ajaa, sillä ajokortin merkitys muuttuisi täysin eikä liikennesääntöjä tarvitsisi tuntea. Autonominen liikenne voisi siis edistää yhdenvertaisuutta, sillä se avaisi liikkumisen mahdollisuuden niille, jotka eivät tällä hetkellä voi ajaa. Toisaalta on huomioitava liikenneköyhyys. Esimerkiksi sähköautojen kallis hinta tarkoittaa, ettei pienituloisilla ole samaa mahdollisuutta hankkia niitä ja osallistua samalla päästöjen vähentämiseen. Kehityksessä onkin tärkeää huomioida se, ettei robottiautoista tule vain rikkaiden huvia, Tammi korostaa. 

Lue lisää:

Valkoinen auto pihakivetyksellä

Näkymättömät voimat ohjaavat jo autoja ja nostureita, mutta mitä kaikkea robottien liikkeelle saamiseen tarvitaan?

Itseohjautuvat autot ja teollisuusrobotit yleistyvät, mutta mitä esteitä niiden tiellä on?

Uutiset
Kari Tammi, photo by Kalle Kataila.

Kari Tammi: Kun olemme riittävän ketteriä, meillä on aikaa ajatella ilman hötkyilyä

"Aalto on aika rauhallinen ja turvallinen ympäristö toimia. Johtamis- ja arviointijärjestelmä on suhteellisen kiltti, ja kuri on sopivan löysä tälläiselle häröilijällekin."

Uutiset
Autonominen A!ex-auto kuvattuna valoisassa autohallissa ympärillään viisi tutkijaa kesäisissä vaatteissa ja kasvoillaan maskit. Valkoisen auton katolla on tekninen laite ja auton tavaratilan kansi on ylhäällä.

Itseohjautuva auto A!ex yllyttää tutkijoita yhteistyöhön

Valkoinen auto näyttää tavalliselta katumaasturilta. Tarkemmin katsottuna sen katolta havaitsee laserkeilaimen. Ohjaamosta ei löydy edes vaihdekeppiä, sillä A!exin vaihteet vaihtuvat algoritmien avulla.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Huone, jossa on useita kaiuttimia metallirungoissa ympyrämuodossa. Keskellä on jakkara ja sälealusta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville

Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.