Robottiautot valtaavat kadut ensi vuonna? Totta vai tarua: viisi väitettä itseohjautuvista autoista

2. Autonomiset autot ovat vaarallisia.

TARUA. Vaarallista tekniikkaa ei hyväksytä eikä sille myönnetä lupia. Onnettomuudet ja esimerkiksi Tesla-autojen kuolonkolarit ovat johtuneet ihmisten virheistä: ajoavustinta on käytetty väärin tai kuski ei ole istunut paikallaan tai on sammunut. Nämä ovat liikennesääntöjen vakavia rikkomuksia, eivät tekniikan vika. 

Tekniikka ei toki takaa täydellistä turvallisuutta autonomiselle ajamiselle. Ennen kuin itseohjautuvat autot hyväksytään liikenteeseen, niiden onnettomuustiheyden pitää olla selvästi pienempi kuin ihmisten ajamien autojen. Silti pieni riski on aina olemassa. Autonvalmistajien pitää pystyä osoittamaan, että ajoavustinteknologiat kuten vakionopeudensäädin tai kaista-avustin, lisäävät turvallisuutta. Sama pätee robottiautoihin. 

Hakkerointi on kuitenkin suurempi riski, jota ei ole edes tosissaan mietitty. Jo nyt on todistettu, että autojen järjestelmiin pääsee murtautumaan, vaikka vahinkoja ei tiettävästi ole vielä syntynyt. Autoihin voisi ladata rikkinäisiä ohjelmia, jotka johtavat kolareihin tai häiritsevät autojen antureita. Yksinkertaisissa vikatapauksissa auto pystyy itse arvioimaan, onko se ehjä, mutta viallinen ohjelmisto voi tehdä autosta vaarallisen, jos se ei tajua itse olevansa rikki.

3. Autonominen liikenne vähentää ruuhkia ja päästöjä.

Tämä voisi olla TOTTA, Kari Tammi toivoo – mutta oman perheen tilanne panee miettimään. Kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa jokainen voisi periaatteessa kulkea työ- tai koulumatkan itsenäisesti. Vaikka autonominen auto suunnittelisi reitit fiksusti, liikenteen ja siten päästöjen määrä todennäköisesti kasvaisi, sillä mukavuudenhaluiset ihmiset käyttäisivät autoja kuin takseja, jotka kuljettavat matkustajan yhteen suuntaan ja palaavat sitten tyhjinä hakemaan seuraavan. Tiheässä keskustassa itseohjautuva taksikalusto voisi tehostaa liikennettä toimimalla bussin tavoin, ottamalla vastaan kutsuja ja tekemällä reitityspäätöksiä ilman ihmisen väliintuloa. 

4. Robottiautot toimivat vain kaupunkiolosuhteissa.

TOTTA. Ainakin toistaiseksi itseohjautuvat autot tarvitsevat kaupunkimaisia ennakoitavia ympäristöjä ajaakseen turvallisesti. Suomessa hiekkatiet kuoppineen ja lumiset olosuhteet ovat ylivoimaisia robottiautoille. Toisaalta ne voisivat pärjätä määrätyillä pitkillä reiteillä esimerkiksi valtateillä, autonomisen junan tavoin.

5. Ihmiskuskeja ei enää tarvita—tulevaisuudessa liikenne on täysin automatisoitua.

TOTTA pitkällä aikajänteellä, sanoo Kari Tammi. Yhteiskunnat voivat päättää, että yksikin ihmisestä johtuva liikennerikkomus tai -kuolema on liikaa – eikä ajaminen ole siksi ihmisille sallittua. Lapset, ikäihmiset tai sokeat voisivat myös ajaa, sillä ajokortin merkitys muuttuisi täysin eikä liikennesääntöjä tarvitsisi tuntea. Autonominen liikenne voisi siis edistää yhdenvertaisuutta, sillä se avaisi liikkumisen mahdollisuuden niille, jotka eivät tällä hetkellä voi ajaa. Toisaalta on huomioitava liikenneköyhyys. Esimerkiksi sähköautojen kallis hinta tarkoittaa, ettei pienituloisilla ole samaa mahdollisuutta hankkia niitä ja osallistua samalla päästöjen vähentämiseen. Kehityksessä onkin tärkeää huomioida se, ettei robottiautoista tule vain rikkaiden huvia, Tammi korostaa.