Uutiset

Suomi 100 -satelliitti laukaistaan avaruuteen itsenäisyyden juhlavuotena

Aalto-yliopiston rakentama satelliitti vie kaikki suomalaiset ainutlaatuiselle avaruusmatkalle, jolla pääsee muun muassa tutustumaan revontuliin.

Havainnekuva suunnitteilla olevasta Suomi 100 -satelliitista.

Aalto-yliopiston piensatelliitti on valittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan. Suomi 100 -nimellä kulkevaan satelliittiin tulee kameroita ja radiovastaanotin, jotka tallentavat maapalloa, avaruutta ja revontulia sekä erityisesti Suomea.

– Satelliitti tarjoaa jokaiselle ainutkertaisen avaruuskokemuksen, Aalto-yliopiston professori Esa Kallio lupaa.

Satelliitti suunnitellaan ja rakennetaan opiskelijavoimin.

Aalto-yliopisto hyödyntää Suomi 100-satelliitin suunnittelussa ja rakentamisessa aiempaa satelliittikokemustaan. Satelliitti suunnitellaan ja rakennetaan opiskelijavoimin.

– Meillä on kokemusta hyvästä yhteistyöstä muiden yliopistojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toivomme sen jatkuvan Suomi 100 -satelliitin suunnittelussa ja rakentamisessa. Hanke tarjoaa laajasti kiinnostavaa tietoa ja tekee tiedettä tunnetuksi kaikille suomalaisille ja toivottavasti innostaa osaltaan nuoria tekniikan ja tieteen opiskeluun, Kallio kertoo ja kutsuu kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan yhteisen avaruusmatkan ideointiin ja rakentamiseen.

Pari kiloa, paljon osaamista

Suomi 100 -satelliitti laukaistaan avaruuteen napa-alueiden kautta kulkevalle polaariradalle. Satelliitti on pieni, vain noin muutaman kilon painoinen nanosatelliitti, jonka tekninen toteutus perustuu CubeSat-standardiin.

– Avaruuden polaariradalla satelliitti pystyy havaitsemaan erinomaisesti pohjoisia alueita ja on hyvin näkyvissä Suomesta, Kallio toteaa.

Satelliitin mahdollistaman avaruuskokemuksen lisäksi hankkeessa on kyse yhteisestä matkasta Suomen ja sen teknologian historiaan. Satelliitti pohjautuu Suomen korkeatasoiseen tieteellis-tekniseen osaamiseen ja koulutukseen, jotka ovat luoneet maahamme hyvinvointia ja muuttaneet elämäämme pian sadan itsenäisen vuoden aikana.

Satelliittihanke suuntautuu myös vahvasti tulevaisuuteen:

– Millainen on Suomen 200. juhlavuosi ja mahdollinen Suomi 200 -satelliitti? Mitä uusi, vielä tuntemattomia mahdollisuuksia avaruus, tiede ja tekniikka ovat meille silloin tarjonneet? professori Kallio pohtii.

Lisätietoa ja yhteistyötiedustelut:
Professori Esa Kallio
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
[email protected]
puh. 050 4205 857

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Se on Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan yhdessä. Juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa. Se elää koko Suomessa, koko vuoden 2017. Tekojen kautta tarkastellaan itsenäisyyden mennyttä vuosisataa, Suomen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Lue lisää verkkosivulta http://suomi100satelliitti.fi/suomi100finland

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva Thesis Day -tapahtumasta vuodelta 2024. Kuvassa näkyy työnantajien edustajia ja opiskelijoita, jotka etsivät lopputyöprojektia.
Yhteistyö Julkaistu:

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto allekirjoittivat strategisen sopimuksen uudesta viisivuotisesta kumppanuuskaudesta

Yhteistyö sisältää panostuksia Otaniemeen, yritys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainvälisten osaajien juurtumiseen.

Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.