Uutiset

Taiteilijaryhmä IC-98:n porrastaideteos Mare Tranquillitatis on asennettu Aalto-yliopistoon

Kauppakorkeakoulun kolmesta kierreportaikosta muodostuu teoksessa rauhallisuuden ja hiljaisuuden vyöhyke.
IC-98:n taideteos Mare Tranquillatatis Kauppakorkeakoulun kierreportaikoissa
Kierreportaikkojen mosaiikkibetoniaskelmiin on upotettu pääosin mineraalinäytteitä sisältäviä kellokapseleita. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Kauppakorkeakoulun porrastaidekilpailun voittaja julkistettiin toukokuussa 2019. Kutsukilpailulla etsittiin teosehdotuksia rakennuksen kolmeen kierreportaikkoon. Kilpailun voitti taiteilijaryhmä IC-98, Patrik Söderlund ja Visa Suonpää, kilpailuehdotuksellaan Mare Tranquillitatis.

IC-98:n teoksessa kierreportaikoista muodostuu täydellisen hiljaisuuden vyöhykkeitä, jotka toimivat rauhoittumispaikkoina ja läsnä olevan kohtaamisen tiloina. Kierreportaikkojen mosaiikkibetoniaskelmiin on upotettu pääosin mineraalinäytteitä sisältäviä kellokapseleita. Kellokapselit kiinnittävät meidät erottamattomaksi osaksi miljardien vuosien jatkumoa ja kehottavat pohtimaan vastuutamme siitä elävästä ja aineellisesta perustasta, jolle olemme rakentaneet sivilisaatiomme ja sen instituutiot.

Teoksen nimi Mare Tranquillitatis viittaa Kuussa sijaitsevaan Rauhallisuuden mereen, joka muotoutui samaan aikaan, kun elämä Maapallolla sai alkunsa. Kuun Rauhallisuuden mereltä katsoen maapallo on sininen planeetta avaruuden tyhjiön keskellä: ikoninen muistutus siitä ainoasta, mitä meillä kaikilla yhdessä on.

Teos ilmentää Kauppakorkeakoulun rakennuksen julkisen taiteen Human Approach -teemaa, jonka tavoitteena on luoda osallistava ja dialogia korostava kokemus sekä tuoda esiin avoimen ja matalan hierarkian työskentely- ja oppimisympäristöä.

IC-98:n (Patrik Söderlund ja Visa Suonpää) tausta on kulttuurintutkimuksessa ja kuvataiteissa. 20-vuotisen uransa aikana ryhmä on toteuttanut taiteilijakirjoja, paikka- ja tilannesidonnaisia projekteja ja interventioita, animaatioita, elokuvia ja tilausteoksia. IC-98 sai Taiteen valtionpalkinnon vuonna 2009 ja edusti Suomea Venetsian biennaalissa 2015. IC-98:n viimeaikaiset teokset käsittelevät ympäristötuhoa, ihmisenjälkeistä aikaa ja kaikkien eliölajien yhteiselon mahdollisuutta posthumanistisen ajattelun viitekehyksessä.

Lisätietoja:  
Outi Turpeinen  
Aalto-yliopisto, taidekoordinaattori  
[email protected]  
050 4314194   

Lue myös:

Aalto-yliopisto on ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta rakennushankkeissaan. Se on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Prosenttiperiaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa vuonna 2017. Julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.  

Kellokapseli, joka kiinnittää meidät erottamattomaksi osaksi miljardien vuosien jatkumoa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Kellokapseli, joka kiinnittää meidät erottamattomaksi osaksi miljardien vuosien jatkumoa. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Vitriinissä on kirja Aristoteleen Etiikka (1716). Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Täydellisen hiljaisuuden vyöhyke, joka toimii rauhoittumispaikkana. Portaikon seinät on akustoitu biomateriaalilla, joka sitoo hiiltä. Seinällä olevassa vitriinissä on Artistoteleen teos vuodelta 1716. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:
No entry sign over workshop image
Kampus Julkaistu:

Arts infran poikkeusaukioloajat

Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ilmoitetaan tällä sivulla.
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.