Tältä näyttää kestävämpi maailma: puuglitteriä, sähköveneitä ja printtiaurinkokennoja
Energiankulutuksen ennustetaan kasvavan 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, mikä on valtava haaste ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maailmantalous käyttää vuodessa 92,8 miljardia tonnia mineraaleja, fossiilisia polttoaineita, metalleja ja biomassaa. Vain yhdeksän prosenttia tästä palaa kiertoon, mikä uhkaa ilmastoa, resurssien riittävyyttä ja kestävän kasvun mahdollisuuksia. Nopea kaupungistuminen vaikuttaa ekosysteemeihin, ja osaltaan kiihdyttää lajikatoa.
Suunnan kääntäminen kestäväksi vaatii päättäväisiä, luovia ratkaisuja kaikilla yhteiskunnan aloilla sekä sujuvaa tiimityötä.
Aalto-yliopiston 2. syyskuuta avautuva, Helsinki Design Weekin ohjelmistoon kuuluva Designs For a Cooler Planet -tapahtuma esittelee neljä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvää näyttelyä. Näyttelyjen teemat ovat tulevaisuuden energiaratkaisut, kiertotalous ja biomateriaalien uudet mahdollisuudet, elinvoimaiset ympäristöt ja harkitseva kuluttaminen.
Otaniemessä ja Aallon verkkosivuilla on nähtävänä yli 30 erilaista kokeilevaa tutkimushanketta ja opintoprojektia, jotka osoittavat, että planeettamme kannalta fiksut valinnat voivat myös lisätä elämään hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kauneutta.
Esillä ovat muun muassa nämä monialaisen yhteistyön tuloksena syntyneet prototyypit:
Puuglitteri
Upeasti hohtavan pinnan salaisuus on luonnon oma ihmeaine nanoselluloosa, jota voidaan valmistaa puun lisäksi esimerkiksi bakteereista ja maatalousjätteestä. Värissä ei ole lainkaan väripigmenttejä, vaan se syntyy valoa heijastavista nanorakenteista, samaan tapaan kuin luonnon kirkkaimmat värit riikinkukon sulissa tai perhosen siivissä.
Sähkövene
Äänettömästi vesillä lipuva vene saa voimansa aurinkokennoista. Vene on suunniteltu yhteiskäyttöä ajatellen, jotta mahdollisimman monella olisi tulevaisuudessa mahdollisuus nauttia vesillä olosta – ja säästää samalla luontoa ja materiaaleja.
Tulostettavat, kuvioitavat aurinkokennot
Edulliset aurinkokennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella, ja niitä on myös mahdollista kuvioida tarpeiden ja toiveiden mukaan. Uuden teknologian myötä rakennukseen ei enää tarvittaisi erillisiä aurinkopaneelialueita.
Chemarts-keittokirja - materiaalikokkailua kotikeittiössä ja laboratoriossa
Bioliimasta ruokopaneeleihin ja selluloosavaahtoon – muotoilijoiden ja biomateriaalitutkijoiden yhteistyönä syntynyt ainutlaatuinen teos näyttää, mihin kaikkeen luonnonmateriaalit taipuvat. Osaa resepteistä voi testata kotona, osa sopii paremmin koulujen ja yliopistojen laboratorioihin.
Tarkempi ohjelma julkistetaan elokuun puolivälissä.
Lisätietoja:
- Näyttelyt ja tapahtumat: Enni Äijälä, Designer in Residence, +358 50 359 4810, [email protected]
- Viestintä: Tiina Toivola, Senior Advisor, Partnership communications, +358 50 326 0300, [email protected].
Aalto-yliopisto esittelee kuusi biomateriaalikonseptia Dutch Design Weekillä
CHEMARTS-näyttelyssä on esillä mielenkiintoisia prototyyppejä, jotka ovat myrkyttömiä, kierrätettäviä eikä niistä irtoa mikromuoveja.
Muotoilun opiskelijat suunnittelivat uuden sähköveneen tilaratkaisuja Skandille
Työskentelemällä jo toteutetun ensimmäisen prototyypin parissa nuoret muotoilijat hahmottivat veneen todellisen tilan ja mittasuhteet.
Edullinen aurinkokenno, joka myös näyttää hyvältä? Uusi teknologia mahdollistaa kennon painattamisen suoraan ikkunaan ja parvekekaiteeseen
Kennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella, ja niitä on myös mahdollista kuvioida tarpeiden ja toiveiden mukaan. Uuden teknologian myötä rakennukseen ei enää tarvittaisi erillisiä aurinkopaneelialueita.
CHEMARTS Cookbook
Inspiraatiota materiaaleista innostuneille.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.