Uusi poikkitieteinen tutkimusprojekti pureutuu japanilaiseen kuluttajuuteen

Geishat, temppelit, sushi, ikääntyvä yhteiskunta. Erityisesti näistä Japani tunnetaan Suomessa, mutta Japani on paljon muutakin. Japani on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin talous ja yksi teknologisesti kehittyneimpiä maita maailmassa. Japanissa on 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa, jotka nauttivat kuluttamisesta ja kulutuskeskeisestä elämäntavasta. Japanilaiset ovat tosin kuluttajina äärimmäisen vaativia ja laatutietoisia, mutta kuitenkin myös kokeilunhaluisia.

Monille yrityksille, myös suomalaisille, Japanin kuluttajamarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Pikavoittoja Japanista ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan. Japanin liiketoimintaympäristö on erittäin kilpailtu eikä japanilaisen kuluttajan ostosuosioon pääseminen ole helppoa. Japaniin tähyävän yrityksen onkin tehtävä kotiläksyt huolella ja varattava riittävästi aikaa ja resursseja markkinoille tuloon.

– Japaniin ei kannata lähteä hölmöilemään tai tavoittelemaan helppoa rahaa. Keskeisintä on pitkäjänteisyys ja kova työ. Tärkeää on löytää myös paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on tarvittavia kontakteja ja markkinatuntemusta, toteaa professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Rohkeita esimerkkejä uusista yhteistyöavauksista löytyy yhä enemmän. Sekä Reaktor että Rovio perustivat toimiston Japaniin jo vuonna 2013, ja viime vuonna julkaistu mobiilipeli Angry Birds Fight! on kehitetty yhteistyössä paikallisen kehittäjän Kiteretsun kanssa. Pienet suomalaiset muotoiluyritykset puolestaan ovat jo pitkään saaneet tuotteitaan myyntiin japanilaisiin tavarataloihin paikallisten yhteistyökumppaneidensa ansiosta.

– Japani olisikin nyt otollinen markkina-alue juuri monille luovan alan yrityksille. Japaniin toki viedään jo tänä päivänä suomalaista muotoilua, peliosaamista ja musiikkia, mutta näiden osuus kokonaisuudesta on vielä valitettavan vähäinen. Erityisesti pienten ja keskisuurten luovien alojen yritysten keskuudessa olisi paljon potentiaalia, kertoo Miikka J. Lehtonen Tokio-yliopiston i.schoolista.

Läpimurron aikaansaaminen Japanissa edellyttää näiltä luovan alan toimijoilta perinteisen markkina- ja kuluttajaosaamisen ohella syvällistä ymmärrystä siitä, miten japanilaiset kuluttavat muotia, viihdettä ja muita kulttuurituotteita. Lisäksi tärkeää on olla perillä siitä, minkälaiset tekijät ohjaavat luovan talouden kehittymistä Japanissa. Tätä japanilaista luovan talouden ja kulutuksen kontekstia lähdetään avaamaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen, Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen ja Tokion yliopiston i.schoolin tutkijoiden käynnistämässä yhteisessä tutkimusprojektissa. Projektia rahoittaa Yrjö Uiton säätiö.

– Tämä projekti on tutkimusmatka japanilaisen elämäntavan ja kuluttajuuden ymmärtämiseen. Projektin kuluessa tuotetaan uutta rikasta tietoa japanilaisista kuluttajista, ja pyritään analysoimaan eri tavoin japanilaisten kulutuskäyttäytymistä ja sen linkittymistä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, sanoo taloussosiologian tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta.

Lisätietoja:
Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Markkinoinnin laitos
arto.lindblom@aalto.fi

Tutkijatohtori Taru Lindblom
Turun yliopisto
Taloussosiologia
taru.lindblom@utu.fi

Apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen
Tokion yliopisto i.school
mlehtonen@ischool.t.u-tokyo.ac.jp