Uutta valoa perovskiittiaurinkokennojen kestävyysongelmiin
Perovskiittikennot ovat lupaava vaihtoehto aurinkokennojen massatuotannolle. Niiden ongelmana on herkkyys kosteudelle. Kiinalaisen Xi’an Jiaotong yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet perinpohjaisesti perovskiittikennojen hajoamiseen liittyviä mekanismeja.
Perovskiittimateriaaleihin perustuvat aurinkokennot keksittiin vuonna 2009. Kennojen hyötysuhde on noussut ällistyttävän nopeasti muutamasta prosentista samalle tasolle perinteisten piikennojen kanssa. Perovskiittikennot ovat energia-alan puhutuimpia aiheita. Niissä nähdään potentiaalia aurinkokennojen halvalle massatuotannolle.
Perovskiittikennojen ongelmana on herkkyys kosteudelle. Pieni määrä vettä riittää tuhoamaan kennon.
Kiinalaisen Xi’an Jiaotong yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet perinpohjaisesti perovskiittikennojen hajoamiseen liittyviä mekanismeja. Yhteistyössä mukana ollut professori Peter Lund teknillisen fysiikan laitokselta kertoo, että vauriomekanismien synty ymmärretään nyt selvemmin. Itse asiassa pieni määrä vettä on hyödyllinen kennon valmistuksen yhteydessä materiaalien kiteytymiselle, mutta määrätyn kynnyksen yli mentäessä tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Seuraavassa vaiheessa kiinalais-suomalainen konsortio suunnittelee kehittävänsä parempia testaus- ja kapselointimenetelmiä perovskiittikennoille. Tutkimuksen tulokset julkaistiin energia-alan arvostetuimmassa tiedelehdessä Energy and Environmental Science.
Lisätietoja: Jianbing Huang, Shunquan Tan, Peter Lund and Huanping Zhou. Impact of H2O on organic-inorganic hybrid perovskite solar cells. Energy & Environmental Science, 2017, DOI: 10.1039/C7EE01674C
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.