Kampustaidekisan voittoehdotukset kytkeytyvät biotaiteeseen ja kvanttifysiikkaan
Laura Piispanen, Noora Heiskanen, Jenna Ahonen ja Ayda Grisiute vakuuttivat juryn luovilla ehdotuksillaan.
Aalto-yliopisto julkisti 2020 taidekilpailun, jonka tavoitteena oli saada ehdotuksia toteuttamiskelpoisia taideteoksista Otaniemen kampusalueelle. Voittajia oli kaksi: bio.modules.way ja Quantum Moss. Ensimmäinen on nyt saapunut Otaniemen kampukselle.
Aalto-yliopiston alumnien Jenna Ahosen ja Ayda Grišiūtėn suunnittelema ja luoma bio.modules.way on väliaikaisesti toisessa kerroksessa B-auditorion ulkopuolella Kandidaattikeskuksessa. Teos asennetaan myöhemmin Dipolin viereen, kun sen lähialueen maisemointihanke valmistuu.
Ahosen ja Grišiūtėn tavoitteena on suunnitella rappeutuminen kriittiseksi osaksi taiteen kestävää elinkaarta. Taiteilijat perustivat yrityksen toimeksiannon aikana ja haluavat toteuttaa jatkossakin projekteja yhdessä.
Installaatio koostuu kahdesta pääelementistä: puurakenteesta luurankona ja kehysmäisistä laatoista, joiden täytteenä, lihana, on biomuovia. Teos ilmentää puukäsityön evoluutiota ja sen olennaisuutta sen kaikissa eri muodoissa. Luuranko on puuta, kehykset 3D-tulostettua puupohjaisesta filamenttia sekä kehysten sisällä oleva biomuovin kaavan pääpolymeeri on selluloosaa.
Ahosen ja Grišiūten mukaan laattojen muoto matkii kasvin varresta versovaa silmua. Silmut eivät vielä ole lehtiä, mutta ne symboloivat kasvien kasvun ja kehityksen siirtymävaihetta.
Laatat reagoivat jatkuvasti Dipolin paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, joten teos tulee tarjoamaan ainutlaatuisen kokemuksen eri aikoina. Taiteilijat kannustavat vierailemaan bio.modules.wayn luona useita kertoja kaikenlaisissa sääolosuhteissa ja eri vuodenaikoina. Teoksen laattoja voi myös koskettaa hyvin varovasti kokeillakseen, kuinka ne ovat muuttuneet.
Ilmava ja luonnon inspiroima installaatio on hyvin lähestyttävä ja luokseen kutsuva. Varsinaiseen sijaintiin päästyään bio.modules.way kannustaa ohikulkijaa seuraamaan läheltä teoksen asteittaista paluuta luontoon. Taiteilijat tallentavat teoksen muutoksen valokuvasarjaan.
bio.modules.way biohajoaa vaiheittain – laatat katoavat ensin ja lopulta myös teoksen puurakenne. Teos on suunniteltu haastamaan ymmärryksemme pysyvyydestä rakennetussa ympäristössä. Suuremmassa mittakaavassa teos olisi osa hengittävää arkkitehtuuria, joka mukautuu tiettyihin olosuhteisiin ja aktivoi ne sen sijaan, että se yrittää hallita niitä.
Paikallisiin sääolosuhteisiin reagoivat laatat, bio.moduulit, laajenevat ja supistuvat sisäisen kosteustasonsa perusteella ja muuttavat jatkuvasti yksittäisen laatan geometriaa. Teoksen muutokset näkyvät alkavat näkyä sen jälkeen, kun se on asennettu lopulliselle paikalleen Dipolin viereen.
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta. Kampustaidekilpailu on viides Aalto-yliopiston projekti, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Lisätietoja
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, taide ja näyttelyt
[email protected]
puh. 050 431 4194
Jenna Ahonen, taiteilija
[email protected]
Ayda Grišiūtė, taiteilija
[email protected]
Laura Piispanen, Noora Heiskanen, Jenna Ahonen ja Ayda Grisiute vakuuttivat juryn luovilla ehdotuksillaan.
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.