Uutiset

Verhottua valtaa paljastamassa: Enemmän empatiaa eläinten kautta

Apulaisprofessori Astrid Huopalainen avaa, miksi meidän pitäisi olla tietoisia vallankäytöstä ihmisten ja eläinten välisessä vuorovaikutuksessa. Osa Verhottua valtaa paljastamassa -artikkelia, jossa kolme eri alojen tutkijaa kertoo, miten he tuovat näkyviin vuorovaikutussuhteisiin kuuluvia valta-asetelmia ja vallankäyttöä.
Portrait of Astrid Huopalainen.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Kun elää ihmisenä ihmiskeskeisessä maailmassa, tiedostaa harvoin sen tosiseikan, että eläimet vaikuttavat meihin ja työskentelevät kanssamme lukuisissa eri rooleissa.

Apulaisprofessori Astrid Huopalainen tekee tutkimuksessaan näkyväksi sitä, miten ihmisten ja eläinten vuorovaikutukseen liittyy aina joko tietoista tai tiedostamatonta vallankäyttöä.

Niinkin arkipäiväinen ja herttainen tilanne kuin koiran ulkoilutus kertoo eriarvoisesta valta-asemasta ihmisen ja eläimen välillä – asia, jonka Huopalainen tunnistaa myös arjessaan.

”Kun ulkoilutan labradorinnoutajiani Sagaa ja Selmaa, yritän kiinnittää huomiota siihen, miten he kokevat maailman: pysähtyvät, aistivat, haistavat. Samalla se saa minutkin pysähtymään, aktivoimaan aistini eri tavalla ja pohtimaan näitä valta-asetelmia myös koirani näkökulmasta”, Huopalainen sanoo.

Hän muistuttaa, että sadat miljoonat ihmiset työskentelevät päivittäin paitsi eläinten parissa, myös yhdessä niiden kanssa. Ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen taloudelliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti suuremmat kuin monen maan bruttokansantuote.

Ja silti, eläinten moninaiset roolit, hyvinvointi ja toimijuus ovat paitsi Huopalaisen omalla alalla organisaatiotutkimuksessa, myös koko ympäröivässä yhteiskunnassa jääneet pimentoon. Ihmisten ja eläinten välisiä valta-asetelmia ei juuri tiedosteta.

Tiedostaminen lisää empatiaa paitsi eläimiä kohtaan, myös ihmisten välillä

Suhtaudumme jopa paradoksaalisesti eri eläimiin, Huopalainen sanoo. Isot nisäkkäät saavat helposti osakseen ihailua ja kiinnostusta, toisaalta on paljon pieniä eläimiä, joita tuskin edes huomaamme.

Meillä on lemmikkimme, joiden kanssa jaamme kotimme, ja on tuotantoeläimiä, joiden olemassaoloa ei edes haluta ajatella. On poliisi- ja tullikoiria, jotka tuovat ihmisille turvaa, mutta niitäkin saatetaan kohdella väkivaltaisesti. On myös eläimiä, joita pelkäämme ja välttelemme, kuten hyönteiset tai käärmeet. Näiden kaikkien toimijuuden tunnistaminen on Huopalaisen mukaan olennaista etenkin siksi, että elämme kriisien maailmassa.

”Meillä on ilmastokriisi, luontokatokriisi ja lukuisia muita ihmisen aiheuttamia kriisejä, kuten pandemioita. Meidän pitää tunnustaa, että olemme ihan itse aiheuttaneet nämä ongelmat, kun olemme nostaneet itsemme valtapyramidin huipulle riistämällä ja hyväksikäyttämällä luontoa ja eläimiä.”

Huopalainen kokee, että ihmiskunnan ja koko planeetan selviäminen riippuu näiden näkymättömissä olevien ’toisten’ toimijuuden tunnistamisesta, ja eläinten eettisestä kohtelusta, oli kyse sitten söpöistä pörröisistä lemmikeistä tai tuotantoeläimistä.

”Valtarakenteita purkamalla voimme yksilöinä ja kuluttajina paremmin toimia monilajisen planeetan ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Asioiden tiedostaminen lisää empatiaa myös ihmisten välillä.”

Ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen taloudelliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti suuremmat kuin monen maan bruttokansantuote.

Astrid Huopalainen
Portrait of Astrid Huopalainen.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Kuka?

Astrid Huopalainen
Apulaisprofessori, Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Käännekohta

"Aloitin tammikuussa kiehtovassa luovuuden johtamisen roolissa, joka on jaettu johtamisen sekä taiteen ja median laitosten kesken. Uskon, että täällä syntyy erityisen kiinnostavaa monialaista tutkimusta.”

Juuri nyt

”Johdan monitieteistä PAWWS-tutkimushanketta, joka sai juuri Suomen Akatemian rahoituksen. Tutkimme eläinlääketieteilijöiden ja sosiaali- ja terveystieteilijöiden kanssa ihmisten ja eläinten välisiä, monilajisia kohtaamisia ja työsuhteita organisaatioissa, kuten esimerkiksi terapia-, kipu- ja syöpäkoiria sairaaloissa.”

Verhottua valtaa paljastamassa -artikkeli julkaistaan Aalto Magazinen numerossa 33, syyskuussa 2023.

Teksti: Tiina Forsberg
Kuvat: Jaakko Kahilaniemi

Kiinnostaako kuulla lisää? Osallistu PechaKucha-iltaan Aalto-yliopistolla 6.9.2023!

Astrid Huopalainen on yksi PechaKuchan kymmenestä puhujasta: aihe on vapaa, aikaa on tasan kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia. Luvassa on ilta täynnä yllättäviä, inspiroivia ja viihdyttäviä puheenvuoroja.

Lue lisää | Osta lippu tiketti.fi:sta (22,50 € / 11,50 €) | Hanki ilmainen opiskelijalippu (rajattu määrä)

Black and white image of Undergraduate Centre indoors, Designs for a Cooler Planet logo in the right top corner.

PechaKucha-ilta Aalto-yliopistolla

Tule kuuntelemaan yllättäviä, insiroivia ja viihdyttäviä puheenvuoroja, kun kymmenen valovoimaista puhujaa kokoontuu PechaKucha-iltaan Aalto-yliopistolla 6.9.2023! Aihe on vapaa, mutta aika rajallinen: kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia.

Tapahtumat
Designs for a Cooler Planet 2023 main visual with Events title.

Designs for a Cooler Planet 2023 – Tapahtumakalenteri

Tervetuloa tutustumaan Näkymättömään Designs for a Cooler Planet -festivaalin laajan tapahtumakirjon kautta. Tapahtumat ovat avoimia kaikille ja osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa.

Tapahtumat
Wood crystals on a black fabric.

Designs for a Cooler Planet

Muuta käsityksiäsi mahdollisesta Designs for a Cooler Planet -festivaalilla Otaniemessä 6.9.–3.10.2024.

Designs for a Cooler Planet 2023 main visual with Events title.

Designs for a Cooler Planet 2023 – Tapahtumakalenteri

Tervetuloa tutustumaan Näkymättömään Designs for a Cooler Planet -festivaalin laajan tapahtumakirjon kautta. Tapahtumat ovat avoimia kaikille ja osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa.

Tapahtumat
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Kuva Roope Kiviranta
Nimitykset Julkaistu:

Professorinimityksiä Kauppakorkeakoulussa

Prottoy Akbarin, Pablo Warnesin, Erkki Vihriälän ja Christoph Huberin nimitykset astuvat voimaan 1.8.2024.