Vuoden 2022 viisi luetuinta tietotekniikan uutista
![Two high students doing an experiment with mobile phones.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2022-12/Aalto_University_Shaking_Up_Tech_13-10-2022_photo_by_Mikko_Raskinen_017.jpg?h=41f55a5b&itok=it0QFZWD)
Oppia aivoista: Stéphane Deny käyttää neurotieteen oivalluksia paremman tekoälyn luomiseen
Koneoppimismallit tarvitsevat tyypillisesti valtavat määrät dataa ja runsain mitoin energiaa, kun aivojen toimintaan taas riittää yhden lampun kuluttama energiamäärä. Aalto-yliopiston uusi apulaisprofessori hyödyntää neurotiedettä tehdäkseen tietokoneohjelmista tehokkaampia.
![Stephane Deny](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_288w_180h_d/public/2022-02/Aalto_University_Stephane_Deny_27-1-2022_photo_Mikko_Raskinen_008.jpg?itok=XkYfeFrL)
Tekoäly voi tehdä julkisesta palvelusta syrjivän tai tietoturvariskin – osallistava tutkimushanke tähtää parempiin palveluihin
Aalto-yliopiston uusi tutkimusprojekti tuo kansalaiset, sovellusten kehittäjät ja viranomaiset yhteen parempien tekoälyyn nojaavien palvelujen kehittämiseksi.
![CRAI-CRIS research group](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_288w_180h_d/public/2022-02/CRAI_CIS_research_group_2022_photo_Matti_Ahlgren_Aalto_University-9.jpg?itok=3q7blVuW)
Aivoillakin on sormenjälki – ja se voi auttaa dementiariskin paljastamisessa
Tekoäly oppi tunnistamaan yksilön aivokäyristä. Seuraavaksi tutkijat valjastavat sen huomaamaan muistisairauden merkit ja auttamaan aivojen magneettistimulaatiohoidoissa.
![Kuvituskuvassa on vaaleanpunaisella pohjalla mustavalkoiset ihmiskasvot ja niiden yläpuolella sinisävyinen piirroskuva aivoista. Kasvojen ympärillä on yksittäisiä sanoja kuten "jungle" ja "tomato" sekä aivosähkökäyrää symboloiva aaltoviiva.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_288w_180h_d/public/2022-04/Aivotutkimus_EevaSivula_AMkuvat_30_3.jpg?itok=zB4EWfS0)
Tekoälyn suomalainen pioneeri teki tiedettä unissaankin
Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
![Mustavalkoisessa arkistokuvassa Teuvo Kohonen istuu vanhanaikaisen tietokoneen äärellä.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_288w_180h_d/public/2022-04/TeuvoKohonen_arkistokuva.jpg?itok=JX0cfnVR)
Viisi datatieteen opiskelijaa kertoo opiskelusta, tapahtumista ja odotuksistaan
Datakilta (Data Guild) on Aalto-yliopiston datatieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Se on melko tuore kilta – perustettu vain kolme vuotta sitten. Viisi killan kulttuurijaoston jäsentä - Ilia Zalesskii, Aaron Wallasvaara, Christian Guidikov, Pranava Varshan ja Rainer Ruuskanen – kertovat miksi he opiskelevat juuri datatiedettä ja miten he kokevat opiskelijaelämän.
![Data_Guild](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_288w_180h_d/public/2022-04/Data%20Guild_photo.jpg?itok=_B6CM6MO)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)